Vapaan sivistystyön päivät Tampereella 29.-30.8.: Koulutus, työ ja tulevaisuus

Ennakkotiedote

Vapaan sivistystyön päivät 2019 järjestetään elokuussa Tampereella teemalla Koulutus, työ ja tulevaisuus. Päivien yhteydessä järjestetään perinteiseen tyyliin vapaan sivistystyön tutkimuksesta kiinnostuneille avoin SVV-tutkimustyöpaja 30.8.2019, klo 10-12. Tutkimustyöpajasta tiedotetaan myöhemmin lisää. Päivien ohjelma sopii erinomaisesti myös vapaan sivistystyön tutkijoille.


Vapaan sivistystyön päivät 2019

Ajankohta: 29.-30.8.2019

Paikka: Tampereen seudun työväenopisto, Sammonkatu 2, Tampere

Kohderyhmä

  • Vapaan sivistystyön oppilaitokset
  • Perus- ja toisen asteen rehtorit
  • Sivistysjohtajat

Vapaan sivistystyön päivät ovat vapaan sivistystyön koko henkilöstön yhteinen seminaari ja keskustelufoorumi. Päivien aikana kuullaan puheenvuoroja ajankohtaisista, vapaata sivistystyötä koskettavista teemoista, osallistutaan toiminnallisiin työpajoihin sekä ylläpidetään ja luodaan uusia verkostoja.
Vuoden 2019 vapaan sivistystyönpäivien teemana on Koulutus, työ ja tulevaisuus.

Sisältöihin orientoidutaan alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten näkökulmien kautta.

Päivät järjestetään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, Tampereen kesäyliopiston, Vapaa Sivistystyö ry:n, Tampereen seudun työväenopiston, Ahjolan Setlementti ry:n, Opintokeskus Siviksen, Tampereen yliopiston ja Päivölän Opiston yhteistyönä.E

Ilmoittautuminen

Varaa 29.-30.8.2019 kalenteriin jo nyt. Päiville ilmoittautuminen avataan huhtikuussa 2019.

Osallistumismaksu: 25 euroa/hlö. Ilmoittautumismaksu sisältää kahvit ja mahdolliset materiaalit. Osallistujat vastaavat itse matka-, ruokailu-, majoitus- ym. kuluistaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Yhteystiedot: Rehtori Ritva Ojalehto, Tampereen kesäyliopisto, ritva.ojalehto(at)tampereenkesayliopisto.fi Opetustoimen ylitarkastaja Toni Saarivirta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, toni.saarivirta(at)avi.fi


Kuva: Tampereen yliopiston arkisto

Kirjanjulkistustilaisuus. Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna

Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna. Vapaan sivistystyön rooli, asema ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä . Toim. Pätäri, Teräsahde, Harju, Manninen & Heikkinen 2019.

Ajankohta ja paikka: 25.3.2019, G18-Sali, Yrjönkatu 18, Helsinki. Klo 14 – 16. Kahvitarjoilu klo 13.45 alkaen.
Järjestäjä: Vapaa Sivistystyö ry ja Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelma
Ilmoittautumiset: Viimeistään 18.3.2019 mennessä tarjoilun järjestämiseksi
Lisätiedot:
satu.salpakivi@sivistystyo.fi

Vapaa sivistystyö on rakentanut demokraattista Suomea ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä vastannut erilaisiin sivistyksellisiin tarpeisiin jo yli sadan vuoden ajan. Nykyään vuosittain yli miljoona osallistujaa tavoittavan vapaan sivistystyön oppilaitokset (kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset) ovat kehittyneet omaleimaisista aatteellisista, institutionaalisista ja pedagogisista juonteista sekä kansalaisryhmien tarpeista. Vapaalla sivistystyöllä on historiallisesti ollut vahva autonomia, mutta sen institutionalisoitumisen edetessä toimintaa on määrittänyt yhä voimakkaammin autonomian ja ohjauksen välinen ristiveto. Viime vuosikymmeninä valtion ohjaus on jälleen alkanut voimistua. Yhteiskunnallisessa ja ympäristöllisessä murroksessa vapaan sivistystyön toimijoita ja päättäjiä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän kysymys vapaan sivistystyön roolista, asemasta ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä koulutusjärjestelmässä. Teos valaisee kysymystä luotaamalla alan aiempaa tutkimusta instituutioiden ja ohjauksen, aatteiden ja ideologioiden, opetustarjonnan ja osallistujien, henkilöstön ja johtamisen, pedagogiikan, akateemisen tutkimuksen ja sivistystyöntekijöiden koulutuksen, vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen sekä visioiden ja skenaarioiden näkökulmista.

Historian tarkastelu valottaa vapaan sivistystyön perimmäistä luonnetta ja auttaa ymmärtämään toiminnan nykyistä laajuutta, vaikuttavuutta sekä haasteita. Visioiden tarkastelu ja skenaariotyö taas avaavat sitä, kuinka tahtotilat muutetaan kestäväksi, uudistuvaksi ja vaikuttavaksi vapaaksi sivistystyöksi. Kirja on suunnattu kaikille vapaan sivistystyön roolista, asemasta ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä kiinnostuneille.

Alustava ohjelma

  • Tilaisuuden aloitus, Björn Wallén
  • Kirjan taustat, Aaro Harju
  • Teoksen pääteemojen esittely, toimittajat Jenni Pätäri, Anja Heikkinen, Jyri Manninen & Sini Teräsahde
  • Pyöreän pöydän keskustelu. Kutsuvieraskeskustelijoina opetusneuvos Annika Bussman (OKM), erityisasiantuntija Päivi Väisänen-Haapanen (Suomen Kuntaliitto), opetusneuvos Heikki Sederlöf ja erikoissuunnittelija Matti Mäki (EPKY).
  • Yleisökeskustelua

Julkistustilaisuuden puheenjohtajana ja pyöreän pöydän keskustelun fasilitaattorina toimii Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.

 Tervetuloa!


Julkaisupäivämäärä: Open access -teoksen arvioitu julkistuspäivä SVV-verkkosivulla www.vapausjavastuu.fi 25.3.2019

Kustantaja: VST ry


Kasvatuksen historian ja filosofian päivät Oulussa 11.-12.6.2019

Tapahtumakutsu ja esitelmäpyyntö

11.-12.6. 2019, Oulun yliopisto.

Vuoden 2019 kesäpäivien teema on globaalin ja paikallisen merkitys kasvatuksen historiassa ja filosofiassa.

Kasvatusfilosofian perinne on syntynyt ideoista, jotka ovat saavuttaneet tiettyä yleisyyttä. Tällaiset ideat liittyvät esimerkiksi etiikkaan, ihmisoikeuksiin, hyvään elämään ja arvoihin. Vaikka ideat kulkevat yli valtiorajojen ja siten (ainakin jotkut niistä) voidaan nähdä globaaleina, voidaanko niitä puolustaa universaaleina? Ja jos, missä määrin ja millä perusteilla?

Käynnissä oleva globalisaatioprosessi ja siihen liittyvät yhteiset ongelmat (kuten ilmastonmuutos, pakolaiskriisi, juurettomuus ja poliittinen populismi) ovat luoneet kasvavan tarpeen kouluttaa globaalisti ajattelevia kansalaisia (ks. esim. Nussbaum), jotka kykenevät vapaasti kommunikoimaan keskenään (ks. esim. Habermas). Riippumatta siitä, mikä kanta joidenkin ideaalien universaaliuteen otetaan, nämä globaalit ongelmat ovat olemassa ja niiden ratkaiseminen vaatii yhteistoimintaa ihmisiltä jotka omaavat erilaisia taustoja ja arvoja.

Niinpä oppilaitokset, koulutusohjelmat ja -politiikat eri mantereilla löytävät arvoa kasvatuksen ja koulutuksen globaaleista suuntauksista, ja monet kouluihin liittyvät käytännöt ovat tulleet yhä enemmän samankaltaisiksi. Ovatko paikalliset tietämisen- ja toimimisentavat vaarassa tällä hetkellä? Kun ääriliikkeet oikealla ja vasemmalla herättävät huolta monilla julkisilla ja yksityisillä elämänalueilla, onko kasvatuksen keinoin mahdollista torjua tällaista radikalismia ja samalla ehkäistä juurettomuutta globaalissa maailmassa? Lisäksi, onko (kasvatuksen) historiasta mahdollista oppia jotain, joka voi auttaa meitä vastaamaan tämän päivän haasteisiin?

Kasvatuksen historian ja filosofian kesäpäivät kutsuvat koolle vanhempia ja nuoria tutkijoita,opiskelijoita ja muita uteliaita mieliä tutkimaan globaalin ja paikallisen merkityksiä ja kysymyksiä kasvatuksen historiassa ja filosofiassa. Kutsu on kuitenkin avoin, eikä esitysten tarvitse käsitellä teemaa. Esitykset ovat tervetulleita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Määräaika ja esitystapa: Abstraktien määräaika (enintään 1 sivu) on 30. maaliskuuta 2019 mennessä.

FSHPE2019submissions@gmail.com.

Huomaa: konferenssissa ei ole maksua

Kuva: Pixabay