Suomen digiosaaminen ja digitalisaatio on kansainvälisesti johtavassa asemassa, mutta kaikki eivät pysy digitaalisessa muutoksessa mukana. Osa kansalaisjärjestöistä joutui korona-aikana keskeyttämään toimintansa osaamisen, laitteiden ja resurssien puutteen vuoksi.
Suomalainen digiosaaminen nostetaan maailmalla ja tutkimuksissa usein esille yhtenä alan johtavista maista (Digibarometri). Suomen järjestöjen digitalisaation tilannetta on tutkittu laajasti, esimerkiksi Järjestödigi-kartoituksella vuodesta 2017 eteenpäin ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) digitaitokartoituksella (2020). Suomen digitalisaation ja digituen kenttä on selvästi kehittynyt. Digitaitojen osalta yksi haavoittuvassa asemassa oleva kohderyhmä jää kuitenkin helposti kartoituksien ulkopuolelle.
Miten taataan, että kaikki pysyvät digitaalisessa muutoksessa mukana?
Suomen digiosallisuuskuvassa on puutteita
Moniheli on suomalainen monikulttuurinen verkosto, johon kuuluu yli sata järjestöä. Jäsentemme kautta meille on muodostunut kattava kuva maahan muuttaneiden digitaalisten taitojen tasosta ja monikulttuuristen järjestöjen digitalisaation tasosta. Olemme havainneet näiden ryhmien jäävän usein digitaalisia taitoja käsittelevien tutkimuksien ja kartoituksien ulkopuolelle.
DigiUp-hankeessa kartoitimme digitalisaation tilannetta monikulttuurisella järjestökentällä. Selvitimme järjestöjen ja yhteisöjen tilannetta digitalisaation edistämisen näkökulmasta. Seitsemänkielinen järjestökartoitus tavoitti 43 järjestöä, ja toi esille, että järjestöt eivät pysy muun yhteiskunnan kehityksen tasalla.
Asiointineuvonnan asiakkailla on usein puutteellinen suomen kielen ja suomalaisen yhteiskunnan lukutaito, mikä estää heitä ymmärtämästä lomakkeiden kieltä, symboleja ja kulttuuria. Asiointi vaatii aikaa, toistoa ja monipuolista vuorovaikutusta ja osaamista, jotta he ymmärtävät ja sisäistävät viranomaiskieltä, käytettyjä käsitteitä ja toimintakulttuuria. On myös otettava huomioon yksilölliset oppimisen esteet ja tarpeet.
Raisa Lindroos, pääsihteeri, Filoksenia Ry (MoniDigi-kartoitus)
Digitaalinen ympäristö, asiointi ja lomakkeet ovat monille täysin uusia käsitteitä. Palvelukulttuurien erot ovat eri maissa suuria. On huomioitava, että digitaaliset palvelut ovat monelle ensikosketus suomalaiseen yhteiskuntaan, joten yksilöohjaus on välttämätöntä osallisuuden tunteen ja yhteiskunnallisen lukutaidon vahvistamisessa.
On myös tärkeää tunnistaa erilaisissa kotoutumisvaiheissa olevien ihmisten erilaiset tarpeet. Maahanmuutto on prosessina kuormittava ja siihen liittyy kotoutumisstressiä, jolle ihmiset altistuvat eri tavoin omasta taitotasosta riippuen. Digi- ja lukutaidot ovat keskeisessä asemassa kotoutumisstressin muodostumisessa.
Kaikkien maahan muuttaneiden perusoikeudet eivät toteudu, koska kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia saada laitteita, verkkoyhteyksiä ja pankkitunnuksia. Kansalaisjärjestöjen rooli korostuu tilanteissa, joissa maahan muuttaneilla on haasteita yhteiskuntaan orientoitumisessa. Kansalaisjärjestöistä muodostuu usein läheisiä ja tärkeitä yhteisöjä maahan muuttaneille, sillä järjestöt antavat heille tukea kulttuuritietoisesti, saavutettavasti ja monikielisesti.
Monikulttuurisen järjestökentän digitalisaation tilanne ja yhteiskunnallinen rooli
Järjestötoimijat ovat selvityksemme mukaan halukkaita ja motivoituneita kokeilemaan uusia mahdollisuuksia digitaalisessa ympäristössä. Kehitettävää ja haasteita on kuitenkin paljon. Keskeisimpiä haasteita ovat laitteiden hallinnan ja digiosaamisen puute sekä piilodigituki.
Monet pienet järjestöt joutuivat keskeyttämään toimintansa korona-aikana rajoitusten vuoksi. Tämä johtui osaamisen, laitteiden ja resurssien puutteesta. Vaikka järjestöillä olisi valmiudet siirtää toimintoja verkkoalustoille, heidän yhteisönsä jäsenet eivät ole välttämättä kyenneet osallistumaan etätoimintaan. Toiminnan kohderyhmillä ei ole valmiuksia, laitteita tai tuntemusta verkkoympäristöistä. Verkkoympäristöihin tutustumiseen tarvitaan toistoa ja kärsivällisyyttä, sekä yksilöohjausta, joka puolestaan vaatii aikaa ja henkilöstöresursseja. Tällaista ylimääräistä ohjaus- ja neuvontatyötä, joka on edellytyksenä pääasialliselle järjestötoiminnalle, kutsutaan piilodigitueksi. Se on korona-aikana kuormittanut järjestöjä hyvin paljon.
DigiUp-hanke on tukenut meidän yhdistystä järjestämään digitaalista oppimista jäsenille. Sitä on tarvittu ja hyödynnetty paljon sähköisen asioinnin liittyvissä asioissa.
Asiakkaiden palaute DigiUp-hankkeen järjestöille suunnatusta digituesta
Perinteinen, kasvokkain annettava neuvonta ja mahdollisuus palvelujen saamiseen verkon ulkopuolella olisi säilytettävä. Digitalisaation edistämisessä on otettava huomioon järjestöjen ja yhteisöjen toimintakulttuurit, tarpeet ja asenteet. Monikulttuurisella järjestökentällä on paljon osaamista ja ymmärrystä edustamiensa yhteisöjen ajankohtaisista tarpeista, joten osallistamalla järjestöjä muutoksen suunnitteluun vahvistamme yhteiskunnan digiosallisuutta kokonaisvaltaisesti.
Digitalisaatio ei saisi lisätä eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Yhteiskuntaan orientoituminen ei voi tapahtua pelkästään digitaalisesti. Kansalaisoikeuksien toteutuminen ei voi olla kiinni digitaalisesta osaamisesta.
***
Kirjoittajat:
Artëm Kuostilla on yhteisöpedagoginen tausta ja monivuotinen kokemus haavoittuvassa asemassa olevien maahan muuttaneiden vapaaehtoistyöstä ja järjestöneuvonnasta. Artem Kuosti toimii DigiUp-hankkeen projektipäällikkönä Monihelissä.
Yuri Kitaba on valtiotieteiden maisteri ja toimii projektikoordinaattorina DigiUp-hankkeessa, jossa hän tarjoa matalan kynnyksen digitukea monikulttuurisille järjestöille ja tukee heitä digitaalisessa ympäristössä toimimisessa.
Lue lisää
MoniDigi-kartoitus, 2021: Kartoituksessa selvitimme monikulttuurisen järjestökentän digitalisaatiota, digiosaamista, viestintää ja digitukea. Kartoituksen avulla tuomme maahan muuttaneiden näkökulmaa näkyväksi osaksi yhteiskunnan digitalisaatiota ja kehitystä. LINKKI (17.2.2022)
***
Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelma julkaisee vuonna 2021 Sivistystori-blogia, jossa vapaan sivistystyön tutkijat ja asiantuntijat sekä sivistyksestä kiinnostuneet SVV:n yhteistyökumppanit kirjoittavat sivistystyöstä ja sivistyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.
