Matti Mäen tuore väitös: Sopeutuminen, resurssit ja alueellisuus vapaassa sivistystyössä

Tampereen yliopisto

Aikuiskoulutus Suomessa jaetaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Tämä tutkimus kohdistuu vapaaseen sivistystyöhön ja vapaan sivistystyön oppilaitoksiin: liikunnan koulutuskeskuksiin, opintokeskuksiin, kesäyliopistoihin, kansanopistoihin ja kansalaisopistoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtäväkuvan muutosta osana systeemistä järjestelmää. Oppilaitosten toimintaympäristön muutoksiin sopeutumista tarkastellaan erityisesti resurssiriippuvuuden ja alueellisuuden näkökulmista. Tutkimuksen tulokset kootaan yhteen muodostaen vapaan sivistystyön tulkintahorisontiksi toiminnan sisällöllistä muutosta kuvaava resurssiriippuvuusjana. Tutkimus on tekstintulkinnallishermeneuttinen. Tutkimuksen aineisto muodostuu alan tutkimuskirjallisuudesta, vapaan sivistystyön arviointi- ja kehittämisprosessien raporteista sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten vuosina 2012 ja 2013 uudistettujen ylläpitämislupien hakemuksista. Viime vuosina laskenut valtionapu on vapaalle sivistystyölle kriittinen resurssi. Myös lainsäädäntöpohja, valtionapuperusteet ja valtionhallinnon ohjaus- ja toimintakäytännöt ovat muuttuneet ja vaikuttaneet vapaan sivistystyön oppilaitosten yleisiin toimintaedellytyksiin. Resursseja oppilaitokset ovat 1990-luvulta lähtien enenevässä määrin hankkineet myös monilta muilta koulutustoiminnan sektoreilta ja suoraan markkinoilta. 

Omaehtoisen persoonallisen kasvun tukeminen on ollut vapaan sivistystyön ydinsisältö. Ydinsisältö on muuntunut 1900-luvun aikana enemmän institutionalisoituneeksi koulutukseksi osana koulutusjärjestelmää, tai yleissivistävien harrasteopintojen tukemiseksi institutionalisoituneissa toimintapuitteissa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnan sisältö on jatkuvasti sopeutunut sekä resursseiltaan että alueellisesti yhteiskunnan tarpeisiin. Toiminnan sisältömuutokset ovat olleet luonteeltaan inkrementaalisia ja tehtäväkuvaa koko ajan laventavia. Pitkällä kaarella ja isossa kuvassa tarkasteltuna vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminta on aina ollut pääosin sisällöltään konservatiivista ja sopeutuvaa, eikä toiminnan kehysnormistoon koko kaaren aikana ole liittynyt leimallisesi yhteistä transformatiivista tehtävää. Oppilaitosten identiteetti nousee paikallisesta, maakunnallisesta tai valtakunnallisesta toimintatarpeesta. Toiminnan sisältöä perustellaan alueellisella koulutuksen saavutettavuuden tasa-arvolla ja tuotettujen koulutuspalveluiden tarvelähtöisyydellä. Paikallista identiteettiä korostetaan muutospaineessa, eikä aikaisempaa ylipaikallisempaa identiteettiä ole kovin laajasti omaksuttu. Uuden vuosituhannen puolella toimintaa ohjaavan opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta on painotettu rakenteellista ja sisällöllistä muutostarvetta, hyötyä sekä erityisryhmien koulutusta. Jatkuva, 1990-luvulla alkanut, yhteiskunnallinen muutospaine on vaikuttanut ja vaikuttaa vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaympäristöön, mutta muutokseen reagointi on oppilaitosmuodoittaan ja oppilaitoskohtaisesti ollut hyvin erilaista. Oman roolin epäselvyys jatkuvassa toiminnan sisällön muutospaineessa niin resurssien, rakenteen kuin toimintaympäristönkin osalta aiheuttaa oppilaitoksille epävarmuutta oman ydintehtävän sisällöstä. Toisaalta pitkäaikainen systeeminen luottamuspääoma toimintaa ohjaavaan ministeriöön ja eduskuntaan on mahdollistanut hitaan, vaiheittaisen, ja paikallista muutosjoustavuutta hyödyntäneen muutoksen. 

Koulutussektorin valtiollinen toimintapolitiikkaohjaus (policy) on 2000-luvulla merkittävästi lisääntynyt erilaisten kehittämisohjelmien myötä. Myös kehittämishankkeista on tullut osalle oppilaitoksista resurssienhankinnan arkea. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli osana oppivaa aluetta on käytettävissä olevan partnerin rooli ja ilmenee leimallisesti omaa koulutus- ja sivistystehtävää ja sen erityisyyttä korostamalla. Oppilaitokset ovat vahvasti identifioituneet tuottamaan alueellisia ja paikallisia koulutuspalveluja. Samalla kohderyhmäajattelu on noussut aikaisempaa keskeisemmäksi osaksi tehtäväkuvaa. Toiminnan suurin yhteinen nimittäjä näyttää olevan vahva tukeutuminen alueyhteisöihin ja niiden konkreettisiin tarpeisiin.

Lisätiedot ja linkki väitökseen: http://tampub.uta.fi/handle/10024/105484

Ammatti- ja aikuiskoulutuksen tutkimustyöpaja 10.4.

Tervetuloa alueelliseen ammatti- ja aikuiskoulutuksen tutkimustyöpajaan keskiviikkona 10.4.2019 klo 15-17.30 (18) Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Åkerlundinkadun toimipisteeseen (Åkerlundinkatu 8, katutaso).  

Ilmoittautumiset sähköpostitse pe 5.4. mennessä osoitteeseen virve.kovanen@tampere.fi 

Voit kutsua mukaan myös muita osallistujia organisaatiostasi. Tilan toiminnallisuuden näkökulmasta osallistujamäärä on max. 50 henkeä. 

Tiedustelut: professori Anja Heikkinen, anja.heikkinen@tuni.fi, p. 040 190 1464

Kuva: Åbo Akademin kuvapankki

Vapaan sivistystyön päivät Tampereella 29.-30.8.: Koulutus, työ ja tulevaisuus

Ennakkotiedote

Vapaan sivistystyön päivät 2019 järjestetään elokuussa Tampereella teemalla Koulutus, työ ja tulevaisuus. Päivien yhteydessä järjestetään perinteiseen tyyliin vapaan sivistystyön tutkimuksesta kiinnostuneille avoin SVV-tutkimustyöpaja 30.8.2019, klo 10-12. Tutkimustyöpajasta tiedotetaan myöhemmin lisää. Päivien ohjelma sopii erinomaisesti myös vapaan sivistystyön tutkijoille.


Vapaan sivistystyön päivät 2019

Ajankohta: 29.-30.8.2019

Paikka: Tampereen seudun työväenopisto, Sammonkatu 2, Tampere

Kohderyhmä

  • Vapaan sivistystyön oppilaitokset
  • Perus- ja toisen asteen rehtorit
  • Sivistysjohtajat

Vapaan sivistystyön päivät ovat vapaan sivistystyön koko henkilöstön yhteinen seminaari ja keskustelufoorumi. Päivien aikana kuullaan puheenvuoroja ajankohtaisista, vapaata sivistystyötä koskettavista teemoista, osallistutaan toiminnallisiin työpajoihin sekä ylläpidetään ja luodaan uusia verkostoja.
Vuoden 2019 vapaan sivistystyönpäivien teemana on Koulutus, työ ja tulevaisuus.

Sisältöihin orientoidutaan alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten näkökulmien kautta.

Päivät järjestetään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, Tampereen kesäyliopiston, Vapaa Sivistystyö ry:n, Tampereen seudun työväenopiston, Ahjolan Setlementti ry:n, Opintokeskus Siviksen, Tampereen yliopiston ja Päivölän Opiston yhteistyönä.E

Ilmoittautuminen

Varaa 29.-30.8.2019 kalenteriin jo nyt. Päiville ilmoittautuminen avataan huhtikuussa 2019.

Osallistumismaksu: 25 euroa/hlö. Ilmoittautumismaksu sisältää kahvit ja mahdolliset materiaalit. Osallistujat vastaavat itse matka-, ruokailu-, majoitus- ym. kuluistaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Yhteystiedot: Rehtori Ritva Ojalehto, Tampereen kesäyliopisto, ritva.ojalehto(at)tampereenkesayliopisto.fi Opetustoimen ylitarkastaja Toni Saarivirta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, toni.saarivirta(at)avi.fi


Tapahtuman verkkosivu: https://tampereenkesayliopisto.fi/koulutus/valtakunnalliset-vapaan-sivistystyon-paivat-2019/

Kuva: Tampereen yliopiston arkisto

Voionmaan juhlaseminaarin live-stream ja tallennus

Jos olet estynyt saapumaan paikan päälle, voit seurata tilaisuutta suorana lähetyksenä netin kautta. Seminaaripuheet on myös mahdollista kuunnella jälkikäteen radio Moreenista. Alla on linkki Voionmaa-seminaarin livestriimiin. Tämä linkki on auki seminaarin ajan. Tilaisuudesta tehdään myös videotallenne, josta tulee oma linkki jälkikäteen. Radio Moreeni taltioi tilaisuuden ja lähettää sen radiossa saman viikon sunnuntaina (17.2.) klo 14 ja uusintana seuraavana maanantaina (18.2.) klo 9.

Lähetystä voi tiistaina seurata tästä osoitteesta:

https://www.youtube.com/user/voionmaanopisto/live