Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Sivistystori-blogi
    • Tutkimustyöpajat
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Graduvertaisryhmä
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho 2012-2015
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Tutkimus
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Yhteistyöyliopistojen tutkimustoiminta
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • SVV in English
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021
20.5.2021 kirjoittajalta Satu Heimo

Satu Heimo: Moniäänistä sivistyskeskustelua etsimässä

Satu Heimo: Moniäänistä sivistyskeskustelua etsimässä
20.5.2021 kirjoittajalta Satu Heimo

Keskusteluiden yleistajuisuus ja dialogisuus sekä tutkimusyhteistyö voisivat edistää sivistyskeskusteluista ulossuljettujen kuulluksi tulemista.

Minua on jo pitkään ärsyttänyt yhteiskunnallinen sivistystä koskeva keskustelu, jossa kaikkien äänet ja mielipiteet eivät pääse kuuluville. Se palauttaa mieleeni aiempia työkokemuksia, joissa sosiaalinen jakautuminen ja ihmisten välinen eriarvoisuus on tullut räikeästikin esille. Ihmiset ovat olleet toiminnan kohteita sen sijaan, että he olisivat olleet toimijoita ja tekijöitä. Ihmiset eivät ole itse tulleet kuulluiksi, vaan joku toinen on puhunut heidän suullaan.

Yli kymmenen vuotta sitten työskennellessäni lastentarhanopettajana vanhemmille ei saanut kertoa sisäilmaongelmista, vaikka henkilökunta ja lapset sairastelivat. Kieli- tai kulttuuritaustansa tai yhteiskunnallisen asemansa vuoksi vanhemmat olivat tietämättömiä tai kykenemättömiä vaatimaan päivähoidolta enempää tai pakotettuja tuomaan lapsensa hoitoon. Tuoreena esimerkkinä keskustelun jakautumisesta toimii kansainvälinen maahanmuuttajien työllistämiseen keskittyvä hanke, jossa tehtiin vierailuja ulkomaille pyrkimyksenä jakaa osaamista maahanmuuttajien työllistämiseen. Yhteisenä kielenä oli englanti. Maahanmuuttajat itse eivät kuitenkaan päässeet kertomaan ajatuksiaan tai suuntaamaan projektia – elleivät he sitten osanneet puhua englantia.

Itse haluaisin liittää tämän näkökulman sivistyskeskusteluun. Keneltä sivistyksestä kysytään ja kenen ääntä sivistyskeskustelussa kuullaan? Kuka kysyy ja millä kielellä tai tavalla keskustelua käydään? Onko puhe ’heistä’ ja ’heille’, mutta ei ’heidän kanssaan’?

Polarisoitunut sivistyspuhe

Sitran tuoreen selvityksen mukaan yhteiskunnallista sivistyskeskustelua leimaa polarisoituminen ja kärjistäminen. Erityisesti sosiaalisessa mediassa sivistystä käytetään lyömäaseena poliittisessa nokittelussa ja kärkipaikkaa sivistyskeskustelussa pitävät poliitikot. Sen sijaan muut toimijat, kuten vapaa sivistystyö, eivät pääse sivistyskeskustelun eturintamaan.

Sivistyskeskusteluja käydään toki myös tutkimuksessa. Eri alojen tutkijat pähkäilevät julkaisuissaan aihetta myös toiseuttamisen näkökulmasta, mutta kuullaanko heitä toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa, vai hautautuvatko hyvätkin tutkimukset arkistojen tai internetin syövereihin? 

Sosiaalisen median alustat ovat vain yksi ympäristö keskusteluille ja muitakin on. Tuntuu kuitenkin siltä, että sivistyskeskusteluunkin liittyy FOMO – fear of missing out. Eli se, että jos ei ole mukana sosiaalisessa mediassa, niin jää jostain paitsi. Sanoisin jopa, että jos ei ole sosiaalisessa mediassa tai ei osaa käyttää uusia teknisiä alustoja, niin ei ole olemassa tai tule kuulluksi.

Käännetäänpä näkökulma vielä kerran nurinpäin. Kysymys ei ole pelkästään siis siitä, etteivät vapaan sivistystyön toimijat tule sivistyskeskusteluissa kuulluiksi. Kysymys ei ole siitä, kuka huutaa kovimmin tai parhaiten, vaan kenet suljetaan ulkopuolelle.

Toiminnan kohteesta tekijäksi?

Keskustelu sivistyksestä on usein yksilökeskeistä. Jotain ihmistä pidetään ’sivistyneenä’ ja jotain toista puolestaan ei (kts. esim. Sitran selvitys). Yhteiskunnalliset käsitykset ja vaatimukset tietystä sivistysihanteesta vaikuttavat puolestaan siihen, millaista koulutusta ja kasvatusta taloudellisesti tuetaan ja keneen yhteiskunnalliset koulutustoimenpiteet kohdennetaan. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) -hankkeissa toimenpiteitä ja resursseja kohdennetaan kulloinkin eniten tukea tarvitseviksi määritetyille ryhmille, kuten työttömille maahanmuuttajille. Tässä ei sinänsä olisi mitään ongelmaa, ellei näitä ’tarvitsevia ryhmiä’ nähtäisi pelkkinä kohteina.

Sivistystä ei kuitenkaan voi liittää pelkäksi yksilön ominaisuudeksi. Vapaassa sivistystyössä sivistyminen mielletään perinteisesti itsekasvatukseksi yhdessä muiden kanssa. Näin ollen onkin luontevaa, että esimerkiksi Kansanvalistusseuran uudessa Sivistyksen pelottomat -blogissa Nina Hjelt kutsuu sivistystä yhteisölliseksi prosessiksi. Olen samaa mieltä. Toiminnan, sivistyksen tai sivistymisen, tulisi nousta ihmisten omasta halusta ja toteutua vuoropuheluna, yhdessä muiden kanssa.

Vapaan sivistystyön toimijoiden – oppilaitoskentän ja tutkijoiden – väliset keskustelut voisivat olla paikkoja, joissa on mahdollista tarkastella kasvatustoiminnan ehtoja ja kohteita. Keskusteluihin tulisi kutsua mukaan myös muita yhteiskunnallisia toimijoita. Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelman KOSI-hankkeen lisäksi esimerkiksi Erätauko-säätiö ja Dialogi Akatemia käyttävät dialogisia keskusteluita osallisuuden ja demokratian vahvistamisen keinoina. Bildung-hanke, jossa Kansanvalistusseura on mukana, tarjoaa tietoa päätöksentekijöille ja aikuiskasvatuksen parissa toimiville sekä Euroopan tasolla että kansallisesti. Parhaimmillaan sivistystä koskevat keskustelut toteutuisivat yleistajuisuuden lisäksi myös eri kielillä tai erilaisin apuvälinein.

Vaienneiden tai vaiennettujen äänten tulisi päästä sivistyskeskustelussa kuuluville ja niillä tulisi olla painoarvoa päätöksenteossa. Näen, että pelaaminen samaan maaliin voisi olla helpompaa, jos kaikki otettaisiin mukaan päättämään maalin paikasta ja ketään kohti ei potkittaisi palloa, vaan kaikki voisivat syötellä. Ihminen on tasa-arvoinen osa yhteiskuntaa vain, jos hänet otetaan mukaan häntä itseään koskeviin keskusteluihin.

Kuva: Pixabay

***

Satu Heimo on kasvatustieteen maisteri ja sosionomi (YAMK), ja hän työskentelee Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelman koordinaattorina. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Tampereen yliopiston projektitutkijana Ote työhön- ja Empowering Migrants for Employment -hankkeissa sekä asiantuntijana nuorten työllisyyspalveluissa Ohjaamossa. Satua kiinnostavat yhdenvertaisuuteen, maahanmuuttoon ja työllisyyteen liittyvät aikuiskasvatuksen kysymykset. Vapaa-ajalla Satu rentoutuu lukemisen ja suunnistuksen parissa.

***

Kirjoitus on osa SVV:n Sivistystori-blogisarjaa, jossa ilmestyy keskimäärin kerran viikossa tekstejä vapaan sivistystyön tutkijoilta ja oppilaitoskentän asiantuntijoilta sekä SVV:n yhteistyökumppaneilta.

Osallistu keskusteluun täällä, Facebookissa tai Twitterissä!

Edellinen artikkeliAnnika Pastuhov: Mimer vill skapa mötesplatser för folkbildningens forskare och praktikerSeuraava artikkeli Väitöstutkimus kansanopistopedagogiikasta

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

Uutiskirje22.6.2022
Satu Heimo: Laulu sivistyksen ja rauhan siltana22.6.2022
Heidi Simppala & Niina Vuori: Kunta olemme me8.6.2022
Vierailuluento Helsingin yliopistossa24.5.2022
Bildung-gospel: a salvation to wicked problems24.5.2022
Uwe Gartenschlaeger: Old wine in new bottles – Why do we find “Bildung” so interesting right now?11.5.2022

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Agricola-opintokeskus
  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti