Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • Tutkimustyöpajat
      • Oulu 2021
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Opinnäytetori
    • Meneillään oleva tutkimus
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • SVV in English
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021

Tutkimusta yleistajuisesti 6/2018

Opinnollinen kuntoutus kansanopistoissa

29.11.2018 Hanna-Kaisa Koivunen, Sini Teräsahde

 

Kuvituskuva: Pixabay

Hanna Koivunen tutki pro gradu -tutkielmassaan opinnollista kuntoutusta osana kansaopistojen toimintaa. Opinnollisessa kuntoutuksessa pyritään vastaamaan opiskelijan tuen tarpeisiin. Tärkeitä tuen kohteita ovat opiskelu- ja elämänhallinnantaidot sekä minäkäsityksen vahvistuminen.

Tutkimuksessaan Koivunen kuvaa ja analysoi opinnollisen kuntoutuksen alkutilaa ja toiminnan kehitystä. Opinnollisella kuntoutuksen mallin kehittämisellä oli monenlaisia tavoitteita. Kansanopistoille opinnollisen kuntoutuksen kehittäminen oli osa kansanopistojen roolin ja tehtävän etsimistä muuttuneessa yhteiskunnassa vuosituhannen vaihteessa. Lainsäädäntötyön valmistelun yhteydessä (1995) tapahtunut kansanopistojen sivuuttaminen oli lisäksi herättänyt kansanopistokentän. Kansanopistot hakivat oikeutusta olemassaololleen sekä uusia tehtäviä ja varmempaa rahoitusta. Opinnollisen kuntoutus tarjosi suuntaa erityistä tukea tarvitsevien aikuisten koulutuksen kehittämiseen ja oli osa laadun parantamiseen tähtäävää työtä.  Opinnollisen kuntoutuksen kehitystyöhön lähti alun perin 14 kansanopistoa.

Opinnollinen kuntoutus oli yksi vapaan sivistystyön vastaus OECD:n antamaan huomautukseen vuonna 2002.  Huomautuksessa OECD puuttui Suomen vähäiseen koulutustarjontaan syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville. OECD:n huomautus ja teematutkimusten esitulokset vaikuttivat myös vahvasti Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintöön (PAT), joka julkaistiin vuonna 2002 osana aikuiskoulutuksen ja riskiryhmien tavoittamisen kehittämistyötä. PAT:ssä ehdotettiin opinnollista kuntoutusta vapaan sivistystyön tehtäväksi pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden kansalaisten opiskeluvalmiuksien kohottamiseksi ja palauttamiseksi työmarkkinoille.

Keinoina opinnollisen kuntoutuksen edistämiseen oli Opinnollisen kuntoutuksen suositus kansanopistoille, joka valmistui ensimmäisen OpiKu-hankkeen (2004–2006) myötä. Vuosina 2014–2016 suositus päivitettiin ja julkaistiin Kansanopistojen opinnollisen kuntoutuksen käsikirja. Sekä suositus että käsikirja ohjeistavat selkeästi opinnollisen kuntoutuksen toteuttamiseen ja antavat vinkkejä erilaisista tavoista vastata opiskelijoiden tuen tarpeisiin. Kansanopistojen internaattipedagogiikka nähtiin mahdollisuutena tukea elämänhallintataitojen vahvistamista, sillä tukea on mahdollista järjestää lähes ympärivuorokautisesti.  Opinnollisen kuntoutuksen lähtötilanne olikin varsin positiivinen ja hankerahoituksen avulla erilaisia kokeiluja ja hankkeita käynnistettiin yli kaksikymmentä.

Alussa painotus oli vahvaa erityistä tukea tarvitsevissa opiskelijoissa. Tämä painotus on vuosien saatossa muuttunut aluksi oppimisvaikeuksien tukemiseen ja tiedon jakamiseen sekä myöhemmin opiskelijan sosiaaliseen vahvistamiseen. Opinnollinen kuntoutus toi kansanopistoihin uusia opiskelijoita. Erityisesti maahanmuuttajat ovat löytäneet tiensä kansanopistoihin kotouttamiskoulutusten kautta.

Suuntaviivaohjauksen (2005–2008) jälkeen siirryttiin opetusministeriön kehittämisohjelman (KEHO, 2009–2012) myötä kehittämistavoitteiden kauteen. KEHOn tarkoituksena oli uudistaa vapaan sivistystyön ohjausjärjestelmä suuntaviivaohjauksen kokemusten ja uuden hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Suunnitelma, että opinnollisen kuntouksen hankerahoitusta saaneet pilotit olisi vakiinnutettu jatkuvan rahoituksen avulla pysyväksi toiminnaksi, ei kuitenkaan toteutunut.  Opinnollinen kuntoutus jäi elämään joihinkin opistoihin sekä Suomen Kansanopistoyhdistys ry:n kehittämisen painopistealueeksi. Yhdistys onkin pitänyt opinnollista kuntoutusta yllä omissa hankkeissaan.

Valtio ohjaa kansanopistojen toimintaa lainsäädännön, rahoituksen ja lupamenettelyn keinoin. Kansanopistoilla on ollut kautta aikojen näky kouluttaa ja sivistää vähiten koulutettuja kansalaisia. OECD:n selvityksen ja teematutkimuksen jälkeen myös vuonna 2012 toteutettu aikuisten perustaitoja selvittävä tutkimus (PIAAC) on tuonut esille tarpeen suunnata elinikäisen oppimisen politiikkaa perustaitojen koulutukseen ja siten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Rahoitus tätä tehtävää varten on kuitenkin vähentynyt vuosi vuodelta. Syynä on pidetty uusliberalistisen talouspolitiikan arvojen vahvistumista myös maamme koulutuspolitiikassa. Vapaan sivistystyön suoriteperustainen rahoitus ei ole kannustanut tarjoamaan koulutus opinnollisen kuntoutuksen kohderyhmänä oleville, joilla on usein monenlaisia haasteita niin elämänhallinnassa kuin oppimisessa ja opiskelutaidoissa. Tämän kohderyhmän koulutus vaatii tavallista enemmän resursseja.

Opinnollisen kuntoutuksen tulevaisuus on riippuvainen rahoituksesta ja kansanopistojen aktiivisuudesta. Suomen Kansanopistoyhdistys ry on viime vuosina koordinoinut erilaisia hankkeita, joiden kohteina ovat olleet syrjäytymisvaarassa olevat kansalaiset. Tällaisia ovat olleet maahanmuuttajille suunnatut koulutukset nuorisotakuuseen liittyen ja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten sosiaalista vahvistamista tukeva yhteistyö työpajatoiminnan kanssa. Suunnitteilla on myös sosiaalipedagogisen ohjausmallin kehittäminen maahanmuuttajien ohjaukseen. Näistä toimista ei enää puhuta opinnollisena kuntoutuksena, mutta kohderyhmät ovat aivan samat ja käytössä on sama tietotaito, jota alettiin kerätä opinnollisen kuntoutuksen piloteissa.

Tutkittuaan opinnollisen kuntoutuksen kehitystä Koivunen näkee, että opinnollinen kuntoutus vaikuttaa yhä yhtä tarpeelliselta toimintamuodolta kuin vuonna 2002, jolloin toiminta käynnistyi. Opinnollinen kuntoutus tarjoaisi tukea, ohjausta ja elämänhallintataitojen vahvistamista vähän koulutetuille. Yhteiskuntamme heikoimmin koulutettujen kansalaisten tilanne ei ole muuttunut paremmaksi eikä heidän koulutukseensa ole vieläkään osoitettu pysyvää rahoitusta. Hallitus on vuoden 2018 lisätalousarviossaan myöntänyt 7 miljoonan euron rahoituksen vapaalle sivistystyölle kansalaisten perustaitojen vahvistamiseen. Käynnistettävien hankkeiden vaikutukset ja toiminnan vakiintuminen jäävät nähtäväksi.

Hanna Koivusen pro gradu -tutkielma Opinnollinen kuntoutus kansanopistojen kehittäjänä valmistui syyskuussa 2018. Tutkimus oli historiallinen tutkimus kansanopistojen opinnollisen kuntoutuksen vaiheista. Tutkimusaineistona olivat ensimmäisissä pilottihankkeissa mukana olleille kansanopistoille lähetetty kysely, haastattelut, Kansanopisto-lehden artikkelit sekä kansalliset ja kansainväliset artikkelit ja asiakirjat, kuten Opetusministeriön asiakirjat sekä OECD:n tutkimusraportit. Tutkielman ohjaajana toimi professori Anja Heikkinen. Koko pro gradu -tutkielma löytyy Tampereen yliopiston sähköisestä julkaisuarkistosta: http://tampub.uta.fi/handle/10024/104615

 

Lataa tulostettava teksti tästä

Uusimmat päivitykset

Jyri Manninen: Onko jatkuva oppiminen elinikäisen oppimisen pahin uhka?12.1.2021
SVV-uutiskirje, joulukuu 202021.12.2020
Sivistystori-blogi starttaa tammikuussa 202117.12.2020
Syksyn 2020 SVV-uutiskirje29.10.2020
TULOSSA: Englanninkielinen avoin työpaja Tampereen yliopistossa28.10.2020
Pro gradu -tutkielma kansalaisopistojen tuottamista työelämähyödyistä26.10.2020

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Agricola-opintokeskus
  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti