Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • Tutkimustyöpajat
      • Vaasa 2023
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Ideariihi
    • Sivistystori-blogi
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Graduvertaisryhmä
    • Tutkimusta yleistajuistamassa
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Alueellinen toiminta
      • Tampere
        • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
        • Let’s Work Together (LWT)
        • Studia Generalia 2015-2016
        • Tutkiva opintokerho 2012-2015
      • Itä-Suomi
      • Vaasa
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • ENG/SVE/DEU
    • ENGLISH
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
1.4.2016 kirjoittajalta Jenni Pätäri

Eero Ojasen tuore väitös käsittelee Snellmanin yhteiskunnallista näkemystä

Eero Ojasen tuore väitös käsittelee Snellmanin yhteiskunnallista näkemystä
1.4.2016 kirjoittajalta Jenni Pätäri

Henki ja sivistys. Paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844–1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa

Väitös sosiaalipedagogiikan alalta

Väittelijä: YTL Eero Ojanen

Aika ja paikka: 1.4.2016 klo 12, Tietoteknia, TTA, Kuopion kampus

Suomalaisen yhteiskunnan keskeistä vaikuttajaa Johan Vilhelm Snellmania (1806–1881) on pidetty henkilönä, jonka kohdalla filosofia ja käytännön yhteiskunnallinen toiminta liittyivät luontevasti ja kiinteästi toisiinsa. Aiemmin ei ole kuitenkaan tarkoin tutkittu, miten tuo teorian ja käytännön välinen yhteys rakentui.

Snellmanin tekstien kanssa pitkään työskennellyt yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, kirjailija Eero Ojanen käsittelee väitöstutkimuksessaan Snellmanin Kuopiossa 1844–1846 julkaisemaa Saima-lehteä ja sen paikallista, Kuopiota koskevaa aineistoa.

Ojasen mukaan paikallinen näkökulma antoi oman lisänsä siihen tapaan, jolla Snellman siirtyi akateemisesta filosofiasta yhteiskunnallisen vaikuttajan rooliin 1840-luvulla.

Paikallistekstit erottuvat myönteisinä kriittisestä lehdestä

Valtakunnallinen Saima-lehti on Suomen historian tunnetuimpia sanomalehtiä, sillä juuri sen kautta Snellman aloitti yhteiskunnallisen julistuksensa ja loi osaltaan pohjaa koko suomalaisuusliikkeen nousulle. Saima keskittyi yhteiskunnallisen keskustelun herättämiseen ja omana aikanaan uudentyyppisen lehdistön synnyttämiseen. Kirjoitukset olivat pääosin hyvin poleemisia, kärjistäviä ja ravistelevia.

Snellmanin Saimassa julkaisemat lyhyet, Kuopiota koskevat paikalliskirjoitukset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle lehden johtavien kirjoitusten rinnalla. Snellmanin Kuopio-teksteistä välittyy monipuolinen ja eloisa kuva suomalaisen pikkukaupungin elämästä 1800-luvun puolivälissä. Snellman näki oman aikansa Kuopion dynaamisena paikkana, jota leimasi sivistyselämän ja talouden toisiaan tukeva, samansuuntainen kehittyminen.

Ojanen esittää tutkimuksessaan, että Kuopio oli tavallaan se positiivinen vaihtoehto, joka kritiikkiä korostaneessa lehdessä muuten jäi vähemmälle. Kuopiota käsittelevät paikallistekstit käyvät yksiin Snellmanin yleisen yhteiskunnallisen näkemyksen kanssa ja konkretisoivat sitä. Samalla Snellman toi esiin niitä suuria ongelmia, joiden kanssa tuolloinen yhteiskunta painiskeli. Saima-lehden aikakausi osui juuri suomalaisen yhteiskunnan suuren murroksen ja modernisaation kynnykselle.

Snellmanin sivistysnäkemys edelleen ajankohtainen

Eero Ojasen tutkimus osoittaa myös, että sanomalehtityö ja käytännön yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ollut Snellmanille hätävara, johon hän turvautui yliopistollisen uran kariuduttua, vaan päinvastoin yhteiskunnallinen vaikuttaminen oli koko ajan Snellmanin ensisijainen tavoite. Oman lehden julkaiseminen oli hänelle tässä tärkeä vaihe, ja Ojanen pitää Saima-lehteä Snellmanin pääteoksena.

Snellmanin näkemys sivistyksestä suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä voimavarana on vaikuttanut merkittävästi Suomen historialliseen menestystarinaan, ja se on ajankohtainen edelleen. Snellmanin ajattelun mukaan sivistys ja talous tukevat toisiaan, eikä sivistystä voi mitata yksin talouden mittareilla. Päinvastoin talous edellyttää vahvaa sivistystä, ja siten nämä kaksi asiaa omilla ehdoillaan tukevat toisiaan. Vastauksen siihen, miten filosofi-Snellman kykeni niin vaikuttavaan ja konkreettiseen yhteiskunnalliseen toimintaan, Ojanen löytää hänen idealismistaan.

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Eero Ojasen sosiaalipedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja Henki ja sivistys. Paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844–1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Raimo Savolainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Eero Ojanen on syntynyt vuonna 1954, tullut ylioppilaaksi Korpilahden yhteiskoulusta 1973 sekä valmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta 1979, toimittajaksi Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulusta 1983 ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta 1992.

 

Edellinen artikkeliTuore artikkelikokoelma opettajuudesta: Ilo oppia ja opettaa - Vapaan sivistystyön puhurit ja myötätuuletSeuraava artikkeli Vapaan sivistystyön tutkijatapaaminen Kuopiossa 25.-26.8.

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

  • Uutiskirje: Stop leikkauksille ja Vapaan sivistystyön päivät elokuussa
  • Jyri Manninen: Nedskärningsförslagen för finansieringen av det fria bildningsarbetet är ogrundade
  • Jyri Manninen: Vapaasta sivistystyöstä ei saa leikata mutu-pohjalta
  • Stop vapaan sivistystyön leikkaussuunnitelmille
  • Minun vapaa sivistystyöni -paja Vapaan sivistystyön päivillä
  • Mimer-konferenssi 2023

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Sivistystori
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Sivistystori
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut