Kirjoittajat Kukka-Maaria Vuorikoski & Jyri Manninen, 23.8.2023
Opintokeskuksissa tuotetaan monipuolista osaamista henkilökohtaisen ja sosiaalisen kasvun sekä kansalais- ja järjestötoiminnan saralla. Koulutus tukee myös hallitusohjelman tavoitteita.
Suomessa on 12 erilaista opintokeskusta. Ne järjestävät vuosittain noin 20 000 kurssia. Koulutustarjonnan aihealueista ei ole kuitenkaan tarkkaa kokonaiskuvaa, koska opintokeskusten tilastointikäytännöissä on vaihtelevuutta. Lisäksi Tilastokeskuksen ja OPH:n käytössä oleva niin sanottu virallinen koulutuksen aiheluokitus on kehitetty formaalin koulutuksen tarpeisiin eikä se siten sovellu nonformaaliin vapaaseen sivistystyöhön, jossa koulutusaiheet ovat moninaisempia. Tilastokeskus ei myöskään ole aiheluokitellut alle kuuden tunnin koulutuksia tai kerännyt tietoja muusta kuin valtiorahoitteisesta koulutuksesta. Tilastokeskuksen ja OPH:n tilastoista saadaankin esille vain yleiskatsaus opintokeskusten koulutustarjonnasta. Opintokeskuksilla on lakisääteisiä erityistehtäviä aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian sekä kansalaisyhteiskunnan edistämisessä, joiden toteutumista on mahdoton arvioida ilman tarkempaa koulutustarjonnan analyysia.
Tässä blogissa kuvataan päätulokset valmistumisvaiheessa olevasta Opintokeskusten koulutustarjonta (OPKO) -tutkimuksesta, jossa on kartoitettu opintokeskusten vuosien 2016–2021 kurssitarjonta aineistolähtöisesti, eli virallisia tilastoja tarkemmin ja hyödyntäen nonformaalin aikuiskoulutuksen kurssiaiheluokitteluja. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen ja Opintokeskukset ry:n asiantuntija Kukka-Maaria Vuorikoski.
OPKO-tutkimuksen toteutus
OPKO-tutkimuksen tavoite on tarjota aikaisempaa syväluotaavampi ymmärrys opintokeskusten kokonaiskoulutustarjonnasta. Tutkimusta varten kaikilta opintokeskuksilta pyydettiin vuosina 2016–2021 järjestetyistä koulutuksista tiedot, joista käy ilmi kurssin nimi, osaamistavoite, kurssin kuvaus, virallinen kurssiaihe, yhteisjärjestäjä, osallistujamäärä ja kurssin pituus tunteina.
Mukaan tarkasteluun saatiin 77 972 kurssia vuosilta 2016–2021 yhdeksästä opintokeskuksesta. Aineistossa olevat viralliset kurssiaiheet eivät kata koulutustarjonnan koko kirjoa, minkä lisäksi niissä oli usein virheitä ja erilaisia opintokeskusten omia kirjaustapoja. Sisällönanalyysissa olemme tehneet kurssiaiheiden analyysin kurssin nimen, osaamistavoitteiden ja kurssikuvauksen pohjalta. Näin esimerkiksi tanssikurssiksi alun perin luokiteltu ”Tanssita vauvaa” -kurssi, jossa osaamistavoitteena on vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen, on tutkimuksessamme koodattu kurssiaihekategorian ”Sosiaalinen ja yhteisöllinen tuki” alle kurssityyppinä ”Vanhemmuus”.
Aineiston analyysirunko pohjautuu Alan Rogersin nonformaalin aikuiskoulutuksen typologiaan (Rogers 1996) ja BeLL-tutkimukseen, jossa sitä on aikaisemmin hyödynnetty (Manninen 2017). Analyysirunkoa on analyysin edetessä täydennetty ja muokattu aineistolähtöisesti opintokeskusten koulutustarjontaa vastaavaksi. Analyysin lopputuloksena on ensimmäinen tarkka opintokeskusten koulutustarjonnan analyysi, jossa on kuusi kurssikategoriaa ja niiden alla 43 kurssiaihetta. Vertailumielessä nostamme esiin, että aineistossa oli yhteensä 321 erilaista “virallista kurssiaihetta” (osittain siksi, että kukin opintokeskus oli kirjoittanut ne omalla tavallaan). Lisäksi aihe puuttui kokonaan 12 003 kurssin kohdalta.
Opintokeskukset toimivat verkostomaisesti yhteistyössä järjestöjen kanssa
Opintokeskukset ovat yli 100 vuotta vanha vapaan sivistystyön toimintamuoto, jonka organisaatio- ja toimintamalli on jopa pohjoismaisesti vertaillen erityinen ja kiinnostava. Suomen kaksitoista opintokeskusta järjestävät koulutusta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä sekä järjestökumppaneidensa kanssa. Vuoden 2023 alussa opintokeskuksia ylläpitävillä sivistysliitoilla oli yhteensä 372 jäsenjärjestöä ja vuonna 2022 koulutusyhteistyötä tehtiin 1366 järjestökumppanin kanssa.
Opintokeskukset toimivat verkostomaisesti. Niitä ylläpitävät sivistysliitot, joilla on kullakin oma jäsenjärjestökenttänsä. Koulutuksia opintokeskukset järjestävät yhdessä järjestökumppaneidensa kanssa. Koulutukselliset osaamistarpeet muodostuvat järjestöjen toiminnan ja tarkoituksen kautta. Kukin järjestö tarjoaa oman tarkoituksensa mukaista koulutusta. Esimerkiksi astmaliitto tarjoaa astmaatikoille tietoa ja koulutusta, kun taas kristillinen järjestö tarjoaa uskonnollista kasvatusta. Opintokeskukset tarjoavat järjestöille taloudellista koulutustukea sekä osaamista ja ohjausta koulutuksen pedagogiseen suunnitteluun, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, viestintään, digitalisaatioon, lakiin ja järjestöhallintoon.
Jokaisella opintokeskuksella on omanlaisensa järjestörakenne (ks. kuva 1). Täältä näet tarkemmin kunkin opintokeskuksen jäsenjärjestöt sekä opintokeskusten kuvaukset.
Kuvio 1. Opintokeskukset ja niiden järjestörakenne
Opintokeskusten koulutustarjonta – kansalaistaitoja, hyvinvointia sekä sosiaalista ja henkilökohtaista kasvua!
OPKO-tutkimuksen kautta hahmottui kuva opintokeskusten laajasta ja monipuolisesta koulutustarjonnasta. Aineistosta hahmottuneet kuusi kurssikategoriaa ovat seuraavat:
- Henkilökohtainen kasvu 39,6 %
- Kansalais- ja järjestötoiminta 29,9%
- Sosiaalinen ja yhteisöllinen tuki 11,1%
- Terveys ja liikunta 10,3%
- Työ ja toimeentulo 7,1%
- Perustaidot 1,4%
Alla olevissa kuvissa (ks. Galleria 1) näkyvät kurssikategoriat ja niiden prosenttiosuus koko koulutustarjonnasta. Kuvissa näkyvät kuvakkeina kurssityypit, jotka muodostavat kurssikategorian. Kuvista löytyvät kurssityyppien prosentuaaliset osuudet kertovat sen kurssityypin määrän kurssikategoriassa. Esimerkiksi Perustaidot-kuvasta näemme, että perustaitoja oli 1,4 % koko opintokeskusten koulutustarjonnasta. Perustaitokursseista peruskielitaitokursseja (eli suomen tai ruotsin kielikursseja maahan muuttaneille) oli 53,8 %, kun taas matematiikan perustaitokursseja (esimerkiksi laskemiseen liittyvien ongelmien kanssa kipuileville) oli 1 %.
Galleria 1. Opintokeskusten koulutustilastot. Voit suurentaa kuvan klikkaamalla (taustakuvat: Unsplash; ikonit: Flatart/Freepik.com).
Opintokeskusten koulutusta jo yli sata vuotta
Opintokeskustoiminnalla ja järjestöllisellä sivistystyöllä on yli satavuotinen historia. Koulutustarjonta on vastannut kunkin aikakauden historiallisesta kontekstista nouseviin yhteiskunnallisiin ja inhimillisiin osaamistarpeisiin.
Valtion tukemana suomalaiset ovat opiskelleet esimerkiksi kotitaloutta, kieliä, historiaa ja kulttuuria järjestöllisessä sivistystyössä. Järjestöjen kautta on liitytty vapaaehtoisiin pelastus- ja ensiapujärjestöihin yhteisen turvallisuuden edistämiseksi sekä luotu sosiaalisia apujärjestöjä pitämään huolta toisistamme.
Koulutuksiin ja toimintaan osallistuminen on ollut kaikille avointa sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Näin köyhä talonpoikakin on voinut liittyä opintokerhoon oppimaan. Esimerkiksi vuonna 1938–1939 Valistusjärjestöjen Opintotoimikunnassa, josta muodostui myöhemmin Opintotoiminnan Keskusliitto ja Opintokeskus Sivis, painottuivat koulutuksissa alla olevassa kuvassa näkyvät opintokerhot (ks. kuva 2).
Kuva 1. Valistusjärjestöjen Opintotoimikunnan opintokerhojen opiskeluaineet 1938–1939.
Vastaavantyyppisiä suomalaista elämää ja kulttuuria tukevia matalan kynnyksen opintokerhoja ja koulutuksia on toteutettu koko itsenäisen Suomen historian ajan. Opintokeskusten omaehtoisen yhteisöllisen toiminnan avulla on rakennettu suomalaista demokratiaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa sekä tarjottu mahdollisuus oppia, kehittyä ja olla osa yhteisöä. Tämä työ on kymmenien vuosien aikana hioutunut ja kehittynyt opintokeskuksissa osana vapaata sivistystyötä.
Opintokeskuksilla on lakisääteinen tehtävä
Vapaan sivistystyön laissa opintokeskuksille on nimettynä erityistehtävä. Laissa todetaan, että “Opintokeskukset toimivat valtakunnallisina oppilaitoksina järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi” (Laki Vapaasta Sivistystyöstä 632/1998 §2). OPKO-tutkimuksen analyysin pohjalta voidaan todeta, että niiden koulutustarjonta vastaa opintokeskuksille laissa kirjattuun tehtävään.
Lisäksi opintokeskusten koulutustoiminta tukee perustuslain pykälään 16 kirjattuja sivistyksellisiä perusoikeuksia. Perustuslaissa todetaan, että “Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä”.
Opintokeskusten valtionosuudella järjestetty koulutus yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa tarjoaa nimenomaan matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia ja oppimista sekä itsensä kehittämistä.
Opintokeskusten koulutustarjonta tukee myös uuden hallitusohjelman tavoitteita. Leikkaukset lamauttavat!
Uudessa hallitusohjelmassa 2023 esitetään historiallisia 25 miljoonan euron leikkauksia koko vapaalle sivistystyölle. Leikkauksien kohdennus olisi –39% opintokeskuksille. Samaan aikaan hallitusohjelmassa halutaan edistää monia asioita, jotka ovat opintokeskusten ja niihin kuuluvien järjestöjen ydintoimintaa. Tilanne onkin nurinkurinen: leikataan jo olemassa olevista hallitusohjelman tavoitteita tukevista rakenteista, jotka ovat vuosikymmenien aikana hioutuneet ja kehittyneet. Samaan aikaan perustetaan työryhmiä pohtimaan sitä, miten näitä tavoitteita voitaisiin edistää.
Demokratia ja kansalaistoiminta
Hallitusohjelmassa muun muassa todetaan, että “Yhteiskuntamme perustuu demokratiaan. Hallitus vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Uusia keinoja vaalia näitä perusarvoja tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Hallitus työskentelee osallistavan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta ja torjuu eriytymiskehitystä.”. (Vahva ja välittävä Suomi 2023, 191). Lisäksi todetaan, että “keskeinen osa toimivaa demokratiaa on aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Hallitus valmistelee kansalaisjärjestöstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman…” (Vahva ja välittävä Suomi 2023, 192). Opintokeskusten koulutustoiminnasta 29,9 % on kansalais- ja järjestötoiminnan kursseja, joissa opitaan päätöksentekoa ja yhdessä asioihin vaikuttamista demokraattisessa yhteiskunnassa.
Osallisuus, luottamus ja demokratia syntyvät siitä, että ihmiset pääsevät osallistumaan ruohonjuuritasolla yhteisölliseen toimintaan ja voivat vaikuttaa omaan elämään ja ympäristöönsä. Opintokeskusten kansalais- ja järjestötoimintakoulutuksissa opiskellaan yhteiskunnallista vaikuttamista, yhteiskuntapolitiikkaa, vapaaehtoistoiminnan luotsaamista ja työelämälainsäädäntöä. Nämä tiedot nivoutuvat suoraan hallituksen tavoitteisiin demokratian vahvistamisesta ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kehittämisestä.
Välittävä suomi
Hallitusohjelman nimi Vahva ja välittävä Suomi kertoo jo itsessään, että ainakin paperilla halutaan rakentaa Suomea, jossa pystymme auttamaan ja välittämään toisistamme.
Opintokeskusten koulutustarjonnasta 11,1 % kuuluu sosiaalisen ja yhteisöllisen tuen kategoriaan. Näihin kuuluu esimerkiksi vertaistukitoimintaa ja sosiaalisen tuen kursseja, jotka ohjaavat ihmisiä eteenpäin haastavissa elämäntilanteissa ja elämänkokemuksissa. Lisäksi tässä kurssikategoriassa on kansalaisille tarkoitettua ensiapuun ja turvallisuuteen liittyvää koulutusta, joka tukee suoraa yhteiskunnan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Lisäksi kansalais- ja järjestötoiminnan kategoriassa on merkittävä määrä muun muassa Punaisen ristin ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kursseja ensiapuryhmien ja vapaaehtoisten pelastuspalveluryhmien jäsenille ja vetäjille, alkaen pelastuskoirakursseista aina meripelastukseen.
Myös pääosin harrastustavoitteiset henkilökohtaisen kasvun kategorian kurssit (39,6 %, esim. kädentaidot, laulu) tukevat sosiaalista hyvinvointia, vuorovaikusta ja dialogisuutta, koska opintokeskusten kaikki koulutus perustuu yhteisöllisen oppimisen pedagogiikkaan.
Suomi liikkeelle
Hallitusohjelmassa on erillinen Suomi Liikkeelle- ohjelma, jossa todetaan muun muassa että “hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tämän toteutumiseksi laaditaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen ohjelma”. (Vahva ja välittävä Suomi 2023, 208). Ehdotetaan siis kansalaisten liikkumisen kehittämistä, ja ”kansalaisjärjestöjä ja yhdistyksiä mukaan” sitä edistämään. Opintokeskusten koulutustarjonnasta on 10,9 % terveyttä ja liikuntaa tukevaa koulutusta, ja OPKO-aineistossa yhteensä 5 386 liikuntakurssia, joita on ollut yhteistyössä järjestämässä yhteensä 81 erilaista kansalaisjärjestöä ja yhdistystä, kärjessä reuma- ja selkäyhdistyksiä, eläkeläisyhdistyksiä, Folkhälsan ja urheiluseuroja. Moninaisen liikuntatarjonnan ohella opintokeskuksissa siis järjestetään liikuntakursseja esimerkiksi reuma-, selkä-, hengitys-, parkinson-, sydän-, astma-, lihastauti- ja invalidiyhdistysten kanssa, jolloin liikunta on juuri näille erityisryhmille sopivaa terveyttä, kuntoa ja työkykyä ylläpitävää matalan kynnyksen liikuntaa.
Valmiiksi hyvin toimiva terveyttä ja liikuntaa edistävä osallistava järjestötoiminta ei tarvitse poikkihallinnollista valtiojohtoista ohjelmaa vaan mahdollisuuden jatkaa toimintaansa.
Työtä ja toimeentuloa
Hallitusohjelman yhtenä vahvana eetoksena on työtä ja ihmisen omaa toimeentuloa tukeva Suomi, jossa omaa osaamista on mahdollisuus kehittää myös tutkintoja pienemmissä kokonaisuuksissa. Ohjelmassa todetaan muun muassa, että “piilotyöttömien, osatyökykyisten ja vammaisten ihmisten osallisuutta ja osaamista vahvistetaan. Yhtenä kokonaisvaltaisena tavoitteena on työllisyyden nosto“ (Vahva ja välittävä Suomi 2023, 89). Opintokeskusten koulutustarjonnasta 7,1 % on suoraan työtä ja toimeentuloa tukevaa. Koulutuksissa painottuvat ammatillinen kehittyminen, työnhaku ja yrittäjyys. Järjestölliset koulutukset kuten hygieniapassikoulutus, johtamiskoulutus, 4H-yrittäjyyskoulutus ja CV-työpajat tukevat työnhakijoiden ja myös nuorten sekä osatyökykyisten mahdollisuuksia integroitua paremmin osaksi työelämää. Myös erilaiset vapaaehtoistoiminnan ja ryhmänohjauksen kurssit kehittävät työelämässä tarvittavia geneerisiä taitoja. Opintokeskusten osaamisperustaisesti suunniteltuja koulutuksia on voinut vuodesta 2021 alkaen viedä e-perusteisiin ja Kansalliseen koulutusrekisteri Koskeen, jonka kautta osaamista voi helpommin tunnistaa ja tunnustaa. Eli opintokeskuksissa toteutetaan juuri näitä pienempiä osaamiskokonaisuuksia, jotka hallitusohjelmassa mainitaan.
Perustaidot kuntoon
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että “tuetaan kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä ikäihmisten digitaitojen kehittymistä” (Vahva ja välittävä Suomi 2023, 193). Hallitus haluaa myös taata kaikille perustaidot (emt. 82). Opintokeskusten koulutustarjonnasta 1,2 % (1 049 kurssia) on perustaitokoulutusta, jolla tuetaan kaikissa ikäryhmissä perustaitoja, jos on syystä tai toisesta vailla näitä taitoja. Kursseissa painottuvat erilaiset perustaidot kuten arjenhallinta eli kodinhoito, kotitalous sekä oman elämän ja talouden hallinta. Lisäksi kurssitarjontaan kuuluvat lukemiseen, kirjoittamiseen, laskemiseen sekä tietotekniikkaan liittyvät perustaidot sekä suomen ja ruotsin peruskielitaito. Ilman näitä taitoja arjessa selviytyminen saati työllistyminen nyky-yhteiskunnassa on hankalaa. Siksi perustaitojen opettaminen kaikille taitoja tarvitseville ikäryhmästä riippumatta on yhteiskunnan velvollisuus. Opintokeskusten rooli perustaitokoulutusta tarjoavina oppilaitoksina tulisi nähdä hyvänä potentiaalina.
Opintokeskukset ovat laajalle yleisölle ja jopa päättäjille toisinaan tuntemattomia, koska ne toimivat järjestöllisen koulutustoiminnan pohjarakenteena ja sidosaineena. Moni ihminen on saattanut osallistua opintokeskuksen koulutukseen tietämättään. Esimerkiksi Punaisen Ristin vapaaehtoiskoulutuksen osallistuja ei välttämättä tajua olevansa opintokeskuksen tukemana toteutetussa koulutuksessa.
Toivomme, että tutkimuksemme kautta opintokeskusten koulutustarjonnan kokonaisuus ja merkitys osana demokratiaa sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ymmärretään paremmin.
Lähteet
Laki Vapaasta Sivistystyöstä 21.8.1998/632.
Manninen, J. (2017). Empirical and genealogical analysis of non-vocational adult education in Europe. International Review of Education, 63(3), 319-340. DOI 10.1007/s11159-017-9638-1.
Rogers A. (1996). Teaching Adults. Milton Keynes: Open University Press.
Vahva ja välittävä Suomi (2023), Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023.
Kirjoittajat
Kukka-Maaria Vuorikoski on filosofian maisteri viestintätieteistä. Hän on tehnyt töitä mm. aikuiskoulutuksen, kulttuurin ja vapaan sivistystyön parissa, joiden tiimoilta on kertynyt myös tutkimustyötä. Tämänhetkinen toimenkuva Opintokeskukset ry:n asiantuntijana on tuonut Kukan mukaan myös SVV-verkostoon. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteina ovat mm. ihminen, hyvinvointi, elämänpolut, oppiminen ja kommunikaatio.
Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut mm. vapaan sivistystyön tuottamia hyötyjä, oppimisympäristöjä, aikuiskoulutukseen osallistumista ja koulutuksen vaikuttavuutta. Hän on myös toiminut pitkään erilaisissa opetus- ja koulutustehtävissä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä näiden avoimissa yliopistoissa ja täydennyskoulutusyksiköissä. (Jyrin kuva: Varpu Heiskanen, UEF.)
1 comments