Marraskuun SVV-uutiskirjeessä tarjolla seuraavaa:
- Tutkittua tietoa: Sivistysbarometrin julkaisutiedote, tuoreita väitöksiä + RELA-journaalin teemanumero ”Sustainability: Place, space and pedagogy in adult learning and education”.
- Tapahtumatiedotteita: Vapaan sivistystyön foorumi 25.11. + kansainvälinen ESREA-konferenssi.
- SVV-ryhmään uusia jäseniä.
1 TUTKITTUA TIETOA
1.1 Ensimmäinen Sivistysbarometri julki
Linkit: Tästä pääset julkaisuun + tästä Radio Suomen toteuttamaan VST ry:n Björn Wallénin ja E2 Tutkimuksen Karina Jutilan haastatteluun.
Selkeä enemmistö suomalaisista kantaa huolta yleissivistyksestä ja lukutaidon rapautumisesta (E2 Tutkimuksen ja Vapaa Sivistystyö ry:n tiedote 7.11.2024)
Valtaosa (71 %) suomalaisista arvioi, että yleissivistys on rapautunut Suomessa. Kaksi kolmesta (66 %) on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista.
Tulokset ilmenevät ensimmäistä kertaa julkistettavasta Sivistysbarometristä. Osana sivistyksen teemavuotta Vapaa Sivistystyö ry on teettänyt barometrin, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä sivistyksestä yhteiskunnassa. Sivistysbarometrin käytännön toteutuksesta on vastannut monitieteinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Aineistona on Manner-Suomen aikuisväestölle suunnattu kyselytutkimus, johon vastasi yli tuhat suomalaista. Aineisto kerättiin kesällä 2024.
Lukutaidon rapautuminen huolestuttaa suomalaisia
Kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista. Lukutaidon rapautuminen huolestuttaa kaikkien puolueiden kannattajia.
Noin puolet vastaajista on huolissaan kirjoitustaidon (53 %), kädentaitojen (50 %), luonnon tuntemuksen (49 %) ja liikuntataitojen (48 %), kuten uimataidon, rapautumisesta.
Koulutustausta näkyy tuloksissa. Korkeakoulutetut kantavat keskimääräistä useammin huolta suomalaisten lukutaidosta. Peruskoulutaustaiset ovat puolestaan muita harvemmin huolissaan kirjoitustaidon ja medialukutaidon heikkenemisestä. Muita useammin heitä huolettaa kädentaitojen rapautuminen.
– Naisista selvästi yli puolet on huolissaan suomalaisten tunnetaidoista, miehistä vain alle kolmannes. Elämän eri vaiheissa tarvitaan kykyä tunnistaa tunteita ja taitoa säädellä tunnereaktioita. Asia on ajankohtainen monien yhteiskunnallisten muutosten ja kasvaneen pahoinvoinnin aikana, painottaa E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.
Liki 90 prosenttia näkee, että hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan
Selkeä enemmistö (87 %) arvioi, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Vajaa viidennes (18 %) perussuomalaisten kannattajista on kuitenkin eri mieltä asiasta. Myös nuorten alle 30-vuotiaiden joukossa on jonkin verran epätietoisuutta tai erimielisyyttä asiasta.
– Suomalaiset tunnistavat hyvin kansansivistyksen merkityksen maamme historiassa. Kriisien ja murrosten aika korostaa jälleen tarvetta sivistystyöhön ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen kaikissa väestöryhmissä. Hyvä tulevaisuus nojaa siihen, että meillä on korkea sivistystaso ja halu oppia uutta, sanoo Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.
Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä
Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä. Lähes puolet (49 %) tukisi elinikäistä oppimista. Naiset (67 %) tukisivat tasa-arvoa julkisin varoin selvästi miehiä (50 %) useammin. Näin ajattelevat keskimääräistä useammin myös alle 30-vuotiaat (73 %). Nuorimman ikäryhmän keskiarvoa nostavat alle 30-vuotiaiden naisten näkemykset. Heistä peräti 92 prosenttia tukisi julkisin varoin tasa-arvoa. Liikunnan edistämistä julkisin varoin rahoittaisivat erityisesti miehet (60 %) sekä alle 30-vuotiaat (62 %). Myös koulutustausta vaikuttaa näkemyksiin: yliopiston käyneet ovat muita valmiimpia tukemaan tasa-arvoa, demokratiaa, kestävää kehitystä ja elinikäistä oppimista julkisin varoin.
Vapaata sivistystyötä pidetään tärkeänä väylänä uusien taitojen oppimiseen
Barometrissä selvitettiin suomalaisten tapoja oppia esimerkiksi vieraita kieliä, käsityötaitoja tai uusia liikuntataitoja. Suosituin tapa oppia uusia taitoja ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten, kuten kansalais- ja kansanopistojen, kurssit. Naiset hakeutuvat näihin oppilaitoksiin miehiä useammin. Myös itsenäisesti opiskeltavat verkkokurssit ja opetusvideot ovat yleinen tapa opetella uusia taitoja. Videoiden, verkkokurssien ja sovellusten avulla opiskelu korostuu erityisesti nuorten ikäryhmissä.
Yli 90 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tulee huolehtia sivistyksellisestä tasa-arvosta
Suomalaisten suuri enemmistö (91 %) on sitä mieltä, että ”Suomessa tulee huolehtia, että ihmisillä on taustastaan, asuinpaikastaan, iästään tai varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kehittää itseään”. Puoluekanta paljastaa jonkin verran näkemyseroja. Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajista ei löydy lainkaan tämän väitteen kanssa täysin eri mieltä olevia. Kokoomuksen kannattajista 13 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 21 prosenttia on väittämästä jokseenkin tai täysin eri mieltä. Valtaosa suomalaisista (78 %) on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kotoutumista tulee tukea tarjoamalla heille koulutuspalveluita.
Barometrin kyselyaineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa 26.–30.6.2024. Kyselyyn vastasi 1013 suomalaista. Aineisto edustaa tilastollisesti Manner-Suomen yli 18-vuotiasta aikuisväestöä.
Barometrin toteuttajat: Sivistysbarometrin ovat tehneet E2 Tutkimuksen asiantuntija YTM Tuija Väyrynen, tutkimusassistentti VTK Arttu Manninen ja tutkimuspäällikkö VTT Ville Pitkänen. Työn toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus Vapaa Sivistystyö ry:n toimeksiannosta. Toteutukseen on käytetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta.
Lisätiedot:
Ville Pitkänen (VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö, E2 Tutkimus)
p. 040 7770 869
Björn Wallén (puheenjohtaja, Vapaa Sivistystyö ry)
p. 040 7478 841
1.2 Tuoreita väitöksiä
- Ekologinen itsekasvatus: Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa. Johanna Kallio, Tampereen yliopisto.
- Tracing ideology in education: Investigations in Discourse Theory. Tuomas Tervasmäki, Tampereen yliopisto.
1.3 RELA-journaalin tuore kestävyysteemanumero sekä kirjoittajakutsut
“Sustainability: Place, space and pedagogy in adult learning and education”. RELA Vol.15 No. 3 (2024). DOI: https://doi.org/10.3384/rela.2000-7426.2024153. RELA on eurooppalainen aikuiskasvatuksen tutkimusjournaali.
Kirjoittajakutsut
- Teema: “Quality as a contested terrain in the education and learning of adults” (https://rela.ep.liu.se/libraryFiles/downloadPublic/147). Deadline: 30.11.24
- Avoin kutsu: RELAan voi tarjota käsikirjoituksia vapaasti ympäri vuoden. Lisätietoja löytyy täältä: https://journal.ep.liu.se/RELA/libraryFiles/downloadPublic/19
2 TAPAHTUMATIEDOTTEITA
2.1 Vapaan sivistystyön foorumi 25.11.
Teema: #Kestävyystalkoot – talous ja hyvinvointi ekososiaalisesti kestävässä sivistystyössä. Foorumi järjestetään klo 14.30-16.00 Teamsissa.
Ilmoittautumiset: 19.11. mennessä sähköpostilla toimisto@sivistystyo.fi.
Ohjelma:
14.30 Foorumin avaus, VST ry:n puheenjohtaja Björn Wallén
14.45 Niukkuuden ajan uudistava sivistystyö – minkälaista talousajattelua tarvitaan kestävyysmurroksen keskellä? Lassi Linnanen, Kestävyyspaneelin puheenjohtaja, prof. LUT-yliopisto
15.00 Mielihyvää ja hyvinvointia kestävyyskulttuurin rakentamiseen. Saara Lilja, MMT, FM, Emergenssi Oy:n toimitusjohtaja
15.20 Oppilaitos-/järjestö-case
15.30 Ekososiaalinen sivistystyö toivon herättäjänä. Hannele Cantell, KT, FM, vanhempi yliopistonlehtori Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Tervetuloa!
Lisätiedot: Björn Wallén, Vapaa Sivistystyö ry, puheenjohtaja bjorn.wallen@sivistystyo.fi
2.2 European Society for Research on the Education of Adults (ESREA) Triennial-konferenssi
Ajankohta ja paikka: 24.–27.9.25, Charles University, Praha.
Teema: Dialogue in and through adult education and learning
Call for Papers: https://esrea.org/wp-content/uploads/2024/10/2nd-Call-for-papers-ESREA_XI_Triennial_Conference_2025.pdf
3 SVV-RYHMÄÄN UUSIA JÄSENIÄ
SVV-toimintaa organisoiva ryhmä iloitsee uusista jäsenistä! Kesäkuussa SVV-ryhmään liittyi aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta Tampereen yliopistosta. Syyskuussa ryhmään liittyivät Haapaveden opiston apulaisrehtori Sari Keskimaa sekä Paula Alanen, joka toimii tutkimuspäällikkönä Silta-Valmennusyhdistyksessä ja tutkijana Tampereen yliopistossa.
Valoa ja iloa marraskuuhun!
