Sivistystori-blogi 3.2.26. Kirjoittaja: Sirpa Moitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosina 2025–2026 vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja saavutettavuuden arvioinnin. Arvioinnille on vahva tarve ja tilaus. Karvin toteuttamien kuulemisten mukaan vapaan sivistystyön toimijat toivovat arvioinnin vahvistavan yhteistä ymmärrystä siitä, mitä vaikuttavuus vapaan sivistystyön kontekstissa tarkoittaa ja miten sitä voidaan tehdä näkyväksi.
Karvin arviointi tukee oppilaitoksia vaikuttavuuden johtamisessa tarjoamalla välineitä oman toiminnan tarkasteluun ja kehittämiseen. Samalla se tuottaa kansalliselle päätöksenteolle ajantasaista tietoa vapaan sivistystyön merkityksestä, vaikutuksista ja saavutettavuudesta.
Arvioinnissa tunnistetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten erilaiset tehtävät ja profiilit. Vapaan sivistystyön kokonaisvaikuttavuus syntyy eri oppilaitosmuotojen toiminnasta ja niiden välisestä synergiasta.
Vaikuttavuus ja saavutettavuus vapaan sivistystyön kontekstissa
Vapaan sivistystyön vaikuttavuudella tarkoitetaan tässä arvioinnissa pitkän aikavälin myönteisiä muutoksia, jotka rakentuvat yksilöille, yhteisöille ja alueille syntyvistä vaikutuksista ja hyödyistä. Se voi näkyä esimerkiksi yksilön osaamisen vahvistumisena, opiskeluvalmiuksien paranemisena, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentumisena tai osallisuuden lisääntymisenä.
Vaikutuksia syntyy myös yhteisöllisyyden vahvistumisesta, kulttuuriseen osallistumiseen liittyvistä kokemuksista tai siitä, että oppija löytää uusia suuntia ja mahdollisuuksia elämässään. Paikallisella tasolla vapaa sivistystyö voi tukea alueiden elinvoimaa, tarjonnan monipuolisuutta, osaamispohjaa ja kulttuurista toimintaa. Arvioinnissa näitä vaikutuksia ja niistä rakentuvaa vaikuttavuutta pyritään tekemään näkyväksi.
Saavutettavuus täydentää vaikuttavuuden tarkastelua. Se kertoo, kuinka yhdenvertaisesti vapaa sivistystyö tavoittaa erilaisia ihmisryhmiä taloudellisesta, sosiaalisesta, digitaalisesta ja fyysisestä näkökulmasta.
Monimenetelmällinen arviointi tuottaa kokonaiskuvan
Vuoden 2026 aikana kerättävä arviointitieto perustuu monimenetelmälliseen kokonaisuuteen. Arvioinnissa hyödynnetään oppilaitosten itsearviointikyselyä, opiskelijakyselyä, tilastoaineistoja, alueellista elinvoimaselvitystä sekä haastatteluja ja työpajoja.
Oppilaitosten itsearviointi alkuvuonna 2026 tuo näkyviin sen, millaista vaikuttavuustyötä jo tehdään. Se kutsuu oppilaitokset tarkastelemaan omaa toimintaansa muun muassa seuraavien kysymysten äärellä:
- Millaista myönteistä muutosta (vaikutuksia ja vaikuttavuutta) pyrimme saamaan aikaan, ja mistä vaikuttavuustavoitteemme nousevat?
- Ketkä ovat kohderyhmiämme, ja ketkä jäävät mahdollisesti ulkopuolelle?
- Millaisilla toimintatavoilla edistämme vaikuttavuutta ja saavutettavuutta?
- Millaisia tuloksia ja vaikutuksia olemme saavuttaneet, ja miten pystymme tämän osoittamaan ja todentamaan?
- Miten palaute ja tieto ohjaavat tarjontamme ja toimintamme kehittämistä?
Arviointi tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä kysymään: mitä tavoittelemme ja millaista muutosta haluamme saada aikaan? Yhteinen keskustelu näistä kysymyksistä voi tukea strategista työtä ja kirkastaa yhteisöllistä ymmärrystä siitä, miten oppilaitosten arjessa tehtävä työ – niin opetuksessa, ohjauksessa kuin muissakin toiminnoissa – kytkeytyy vaikuttavuuden vahvistamiseen. Lisäksi arvioinnin puitteissa käytävä laajempi keskustelu voi osaltaan lisätä yhteistä ymmärrystä eri oppilaitosmuotojen toisiaan täydentävistä rooleista ja tehdä vapaan sivistystyön kokonaisvaikuttavuutta näkyvämmäksi.
Kohti yhteisiä mittareita ja vaikuttavuuskehikkoa
Arvioinnissa Karvi kartoittaa myös oppilaitoksissa käytössä olevia määrällisiä ja laadullisia mittareita sekä niiden kehittämistarpeita. Tältä pohjalta arviointiryhmä laatii ehdotuksen vapaan sivistystyön vaikuttavuuskehikoksi, jota oppilaitokset pääsevät kommentoimaan keväällä 2026. Vaikuttavuuskehikolla tarkoitetaan kaikille yhteisiä ydinmittareita sekä syventäviä, oppilaitoskohtaisia mittareita. Arvioinnin tuloksena syntyvä ehdotus vaikuttavuusmittaristosta jää oppilaitosten käyttöön ja kansallisen kehittämisen pohjaksi arvioinnin jälkeen. Arvioinnin loppuraportti johtopäätöksineen ja kehittämissuosituksineen julkaistaan joulukuussa 2026.
Kehittävä arviointi oppilaitosten ja kansallisen kehittämistyön tukena
Karvin arviointi on luonteeltaan kehittävä. Yksittäiselle oppilaitokselle arviointi voi toimia välineenä, joka auttaa oppilaitosta tunnistamaan, mikä vaikuttavuuden johtamisessa toimii jo nyt jo hyvin, ja mitä toimintaa vahvistamalla vaikuttavuus voisi vahvistua entisestään.
Samalla arviointi tekee vapaan sivistystyön yhteiskunnallista merkitystä näkyväksi päättäjille, kunnille ja rahoittajille. Arviointi tuo myös esiin, miten vaikutuksia ja vaikuttavuutta syntyy oppilaitosten yhteistyökumppanuuksissa ja verkostoissa.
Karvin arviointi on kentän yhteinen mahdollisuus pysähtyä, sanoittaa ja vahvistaa sitä, mikä vapaan sivistystyön arjessa jo nyt on merkityksellistä. Kannustamme kaikkia vapaan sivistystyön oppilaitoksia hyödyntämään arviointia aktiivisesti kehittämistyön tukena ja rakentamaan yhdessä entistä näkyvämpää ja vaikuttavampaa vapaata sivistystyötä.
Lue lisää
Lisätietoa arvioinnista Karvin verkkosivuilla
Kirjoittajasta
Sirpa Moitus, KM, työskentelee arviointineuvoksena Karvin korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö -yksikössä. Hän toimii myös projektipäällikkönä vapaan sivistystyön arvioinnissa v. 2025–2026. Työssään hän on innostunut kehittävän arvioinnin mahdollisuuksista ja osallistavasta arviointityöstä. Työelämän ulkopuolella hän harrastaa liikuntaa ja kulttuuria eri muodoissaan.
On haastava tehtävä koota vapaan sivistystyön vaikuttavuus kokonaisuutena. Erityisen vaikeaa on arvioida esim. Kansanopistojen ylisukupolvista vaikuttavuutta. Helppoa ei ole myöskään arvioida kansanliike vaikuttavuutta. Toivotan onnea tehtävään