Julia Kukkoaho: OPISTOVUOSI OPPIVELVOLLISILLE – NUORTEN PARHAAKSI?
Ovatko kouluttautuminen ja työnteko nuorten ainoita tapoja osallistua yhteiskunnan toimintaan? Ketä tai mitä kansanopistossa opiskelu hyödyttää?
Päivi Väisänen-Haapanen: Vapaa sivistystyö uudistuvissa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Ensi vuoden alussa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Uudistuksen yhteydessä on tärkeää nostaa esille vapaan sivistystyön merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, hyvinvointistrategioissa sekä hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa.
Satu Heimo: Laulu sivistyksen ja rauhan siltana
Voisiko musiikki toimia siltana maailmanrauhaan? Mitä siihen tarvittaisiin?
Heidi Simppala & Niina Vuori: Kunta olemme me
Yksilön kasvu tapahtuu yhteisöissä ja yhteisöllisesti. Vapaa sivistystyö voi olla kunnan kumppani, kun kuntalaisia kannustetaan osallisuuteen luovasti ja innostavasti.
Uwe Gartenschlaeger: Old wine in new bottles – Why do we find “Bildung” so interesting right now?
Adult learning and education organisations should focus more on teaching empathy and ethical issues. The concept of “Bildung” does not save the world, but the old and new ideas conveyed by the terminology are extremely important inspiration for the current debate on the role of adult education.
Tarja Hooli: Eihän tämä nyt ole mitään, tämmöistä vain
Jo olemassa oleva osaaminen on perustana uuden oppimiselle ja sen tunnistaminen voi tapahtua yhdessä. Meillä jokaisella on osaamista, josta voimme olla ylpeitä.
Mikko Lehtonen: Myöntäisimmekö rahoitusta sivistyksen edistämisestä?
Valtionavustukset ovat tehokas keino kehittää ja muuttaa yhteiskuntaa. Mitä tapahtuisi, jos rahoituksen yhtenä, yhteisenä perusteena olisi sivistyksen edistäminen?
Artëm Kuosti & Yuri Kitaba: Digi kuuluu kaikille – vai kuuluuko?
Suomen digiosaaminen ja digitalisaatio on kansainvälisesti johtavassa asemassa, mutta kaikki eivät pysy digitaalisessa muutoksessa mukana. Osa kansalaisjärjestöistä joutui korona-aikana keskeyttämään toimintansa osaamisen, laitteiden ja resurssien puutteen vuoksi.
Anna Kirstinä: Laadukasta sivistystyötä vai sivistystä demokratian puolesta?
Vapaa sivistystyö on rokote antidemokraattisia voimia vastaan. Sivistyspedagogiikka ja ihmiskäsityksemme ovat käytäntöön sovellettua demokratiaa, sillä ne rohkaisevat ihmisiä osallisuuteen. Aktiivisen kansalaisuuden ja yksilöllisen maailmankuvan löytämisprosessia on siksi turha yrittää mitata.
Anna Ojapelto-Multala: Yhteistutkimus – tapa toteuttaa toisin hanketyötä
Tutkimuksen ei tarvitse olla vain tutkijoiden puuhastelua. Yhteistutkimus voi edistää eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja lisätä osapuolien itseymmärrystä, vaikka se vaatiikin tavallista enemmän yhteistä neuvonpitoa.
Leea Keto: Luottaisitko sinä yhteisöagenttiin?
Luottamus on yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Yhteisöprojektit voisivat olla vapaan sivistystyön tulevaisuuden toimintamalli – tapa saattaa erilaisia ihmisiä yhteen ja opettaa luottamusta arjessa ilman tietoista ja tavoitteellista opiskelua.
Tiia Kontkanen & Satu Heimo: Vapaan sivistystyön hallinnasta, vallasta ja rahoituksesta
Hallinta, valta ja rahoitus kietoutuvat yhteen, mutta niistä keskusteleminen on joskus haastavaa. Kuitenkin juuri siksi niistä pitäisi puhua. Mihin suuntaan vapaata sivistystyötä ohjataan – mitä kuuluu vapaan sivistystyön hallinnalle, vallalle ja rahoitukselle?
Jyri Manninen: Oppija oppii oppimalla
Oppimista koskevien termien ja anglismien löperö käyttö vaikeuttaa monimutkaisen kasvatustieteellisen ilmiön ymmärtämistä, ja siten myös kasvatusalan keskusteluja ja kehittämistä.
Nina Hjelt: Mikä sivistyksen tasa-arvo?
Sivistyksen tasa-arvo moninäkökulmaisessa ja -arvoisessa Suomessa toteutuu rakenteellisia esteitä ja syrjintää purkamalla sekä aktiivisen etsivän tai hakevan työn avulla. Ajattelua tulisi avartaa ja sivistyskeskustelua laajentaa.
Raija Meriläinen: Koulutuspolitiikka ja onnistumisen mittaaminen
Suomen ja Singaporen välillä on yhtäläisyyksiä ja eroja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Tietoa koulutuspoliittisesta rahajaosta tulisi avoimemmin olla saatavilla, sillä leikkaukset vaikuttavat koulutuspalveluiden laatuun ja siten myös vapaan sivistystyön tavoitteiden saavuttamiseen.
Johanna Kallio: Iduista versoiksi – ajatuksia itsen kasvattamisesta ekokriisien ajassa
Ihminen on kuin verso – kasvava, arvoihin juurtuva, kommunikoiva ja toisiin vaikuttava olento. Jotta verso kasvaisi, juuret tarvitsevat uusia ravinteita. Niitä täytyy itsekasvattaa.
Björn Wallén: Kasvatus ja syväsivistys elonkehän kiertotaloudessa
Syväekologisuuden ja syväsivistyksen välillä on vahvaa vastaavuutta. Tällä vuosituhannella kerrotaan sivistystarinaa, jossa luonto ja kulttuuri sulautuvat yhteen.