Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Sivistystori-blogi
    • Tutkimustyöpajat
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Graduvertaisryhmä
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho 2012-2015
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Tutkimus
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Yhteistyöyliopistojen tutkimustoiminta
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • SVV in English
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021
24.3.2022 kirjoittajalta Satu Heimo

Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuus
24.3.2022 kirjoittajalta Satu Heimo

Filosofian maisteri Kirsi Ahosen historian alaan kuuluva väitöskirja Sharing the Treasure of Knowledge. Nineteenth-Century Nordic Adult Education Initiatives and Their Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 1.4.2022.

Väitöskirjatiedote, Tampereen yliopisto:

Aikuiskoulutus tavoittaa nykyään huomattavan osan Pohjoismaiden väestöstä ja on koulutuspolitiikan keskeinen osa-alue. Aikuiskasvatuksen instituutioiden muotoutuminen alkoi kuitenkin 1800-luvulla yksityisen aloitteellisuuden pohjalta ja paikallisen rahoituksen turvin. Filosofian maisteri Kirsi Ahosen väitöstutkimus valottaa myös modernisaation erilaisia ilmentymiä, jotka vauhdittivat kehitystä Ruotsissa ja Suomessa, sekä uusien instituutioiden vaikutuksia opin saannin mahdollisuuksiin ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kirsi Ahonen keskittyi tutkimuksessaan paikallistasolle. Se mahdollisti koulutusinnovaatioiden synty- ja vakiintumisprosessien asettamisen konkreettiseen yhteiskunnalliseen kehykseen. Kohteena oli kolme vapaan sivistystyön instituutiota 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle: Göteborgin ja Tampereen työväenopistot sekä Göteborgissa järjestetyt akateemiset yleisöluennot.

– Tutkitut prosessit ulottuvat aloitteentekijöiden ideoista aina sivistyslaitosten luonteeseen, asemaan paikkakunnalla ja opiskelijakunnan koostumukseen. Tällaista ruohonjuuritason aatehistoriaa ja aloitteiden tuloksia yhdistävää tutkimusta aikuiskasvatuksesta ei ole juuri tehty, Ahonen kertoo.

Aikuiskasvatuksen uranuurtajat pyrkivät vastaamaan kotikaupunkiensa sivistys- ja koulutustarpeisiin. Hankkeita yhdisti tiedon merkityksen kasvu. Tutkimus osoitti, että aloitteentekijöiden tavoitteena oli myös edistää omia aatteellisia tai poliittisia intressejään sivistystyön avulla. Kimmokkeina olivat kansalaisten muuttuva rooli, ajankohtaiset kysymykset naisten ja työläisten oikeuksista tai uskonnonvapauden tavoittelu.

Uudet instituutiot toivat sivistystyön piiriin ryhmiä, joiden opintiellä oli esteitä ajan koulutusjärjestelmässä. Työväenopistojen iltaopinnot alkeiskursseineen ja yleissivistävine luentoineen mahdollistivat työssäkäyville nuorille ja aikuisille perustaitojen tai lisäopin hankkimisen.

– Työväestölle suunnatun opetuksen kykyä saavuttaa kohderyhmänsä on joskus epäilty, mutta Göteborgin ja Tampereen työväenopistot onnistuivat tässä. Tampereella opiskelijat eivät myöskään olleet pelkästään paremmassa asemassa olevia käsityöläisiä ja ammattitaitoisia työläisiä, Ahonen toteaa.

Akateemiset luennot Göteborgissa puolestaan raottivat tieteellisen opetuksen ovia niille, joilta tiukat sisäänpääsyvaatimukset estivät yliopisto-opinnot.

– Nämä luennot ovat esimerkki siitä, että aikuiskasvatusta ei suunnattu pelkästään oppimattomalle kansalle vaan myös kouluja käyneelle keskiluokalle.

Naiset olivat tärkeä kohderyhmä, ja he myös osallistuivat näihin vapaan sivistystyön opintoihin.

Tampereella työväenopisto pystyi edistämään aktiivista kansalaisuutta. Huomattava osa kaupungin luottamustehtävissä 1920-luvun alussa ja 1930-luvun lopussa toimineista oli opiskellut työväenopistossa. Opisto loi edellytyksiä kansalaistoiminnassa tärkeiden tieto- ja taitoresurssien sekä sosiaalisten resurssien muodostumiselle. Edellisiä karttui luennoista ja käytännöllisestä opetuksesta. Jälkimmäisiä puolestaan kehittyi suunniteltujen, opiskelijoiden aktiivisuutta korostaneiden opetusjärjestelyjen avulla sekä opiskelun ja opistolaisten seuraelämän sivutuotteena.

***

Filosofian maisteri Kirsi Ahosen historian alaan kuuluva väitöskirja Sharing the Treasure of Knowledge. Nineteenth-Century Nordic Adult Education Initiatives and Their Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa

perjantaina 1.4.2022 klo 12 alkaen Pinni B -rakennuksen salissa 1096 (Kanslerinrinne 1).

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jan Löfström Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Mervi Kaarninen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua TÄÄLLÄ

Kuva: Rasa Slivinskaite

Edellinen artikkeliSVV-yhteistyöohjelman uutiskirje 16.3.2022Seuraava artikkeli Artëm Kuosti & Yuri Kitaba: Digi kuuluu kaikille – vai kuuluuko?

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

SVV-yhteistyöohjelman joulutervehdys15.12.2022
Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 14.12.2022
Pro gradu -tutkielma kansalaisopiston kuvataidekurssin hyvinvointivaikutuksista12.12.2022
Mia Turpeinen: Tiedettä yleistajuistava sivistystyö hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa7.12.2022
Hanna Pulkkinen: Kulttuuriharrastus vahvistaa hyvinvointia22.11.2022
Hanna Väätäinen: Tehokkaasti kieli haltuun ja sitten alkaa elämä? Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen aikuisena on kokonaisvaltainen elämänmullistus8.11.2022

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti