Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Sivistystori-blogi
    • Tutkimustyöpajat
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Graduvertaisryhmä
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho 2012-2015
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Tutkimus
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Yhteistyöyliopistojen tutkimustoiminta
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • SVV in English
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021
30.3.2021 kirjoittajalta Satu Heimo

Pro gradu -tutkielma analysoi kotoutumiskoulutuksen muutosta

Pro gradu -tutkielma analysoi kotoutumiskoulutuksen muutosta
30.3.2021 kirjoittajalta Satu Heimo

Anna Ojapellon pro gradun mukaan työllistyvyysnäkemys näyttäytyy kotoutumisessa itsestään selvänä, mutta näin ei suinkaan aina ole ollut.

Teksti pohjautuu Anna Ojapellon pro gradu -työhön sekä haastatteluun (18.2.2021).

Anna Ojapelto selvittää pro gradu -työssään, miten työllistyvyysnäkemys on tullut vallitsevaksi suomalaisessa kotoutumiskoulutuksessa. Työn lähestymistapana on diskursiivinen ja genealoginen politiikan tutkimus. Tutkimusaineistona on käytetty aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmadokumentteja sekä opetussuunnitelmasuosituksia vuosilta 1997, 2007, 2012 sekä 2017.

Diskursiivinen ja genealoginen politiikan tutkimus tarkoittaa tässä yhteydessä tutkimusta, joka on kiinnostunut toiminnan historiallisesta perspektiivistä ja siitä, miten nykytilaa voi kyseenalaistaa tekemällä historian avulla tapahtunutta muutosta näkyväksi. Ojapellon tutkimuksessa tarkasteluun nostetaan kotouttamisen politiikkojen ja käytäntöjen muuttuvat diskurssit, eli esimerkiksi se, miten kotoutumisesta ja kotouttamisesta on puhuttu ja miten niitä on määritelty eri aikoina.

Ojapelto on pro gradu -työssään analysoinut dokumenttiaineistoa erilaisten ohjaavien kysymysten kautta. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi kysymykset: Miten kotoutuminen on nähty? Miten kotoutuminen määritellään? Mitkä ovat kotoutumiskoulutuksen sisällöt? Mikä on kotoutumiskoulutuksen rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa? Työssään hän esittelee kronologisesti erilaisten katkelmien avulla kotoutumisen opetussuunnitelmasuosituksia sekä vertailee tekstejä ja esitystapoja toisiinsa.

Kotoutumiskoulutuksen perusta näyttää muuttuneen

Tutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutusta koskevissa opetussuunnitelmissa painottui vielä 1990-luvulla hyvin vahvasti maahanmuuttajien oikeudet ja tasa-arvo, joiden nähtiin toimivan pohjana kotoutumiskoulutukselle. Vuosien myötä lähestymistapa on muuttunut maahanmuuttajien aktivointia ja työllistymistä painottavaksi. Käsitys kotoutumisesta on kaventunut korostamaan yksilön vastuuta kotoutumisen onnistumisessa, kun aiemmin kotoutumista koskevan vastuun nähtiin vahvemmin jakautuvan maahan muuttaneen ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä. Aiemmin kotoutumiskoulutuksen tarkoituksena on ollut käynnistää maahan muuttaneen kotoutumisprosessi ja tarjota yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Nyt kotoutumiskoulutuksen rooli näyttää välineellistyneen: Koulutuksessa tarjotaan tietyt tiedot ja taidot, joiden avulla oletetaan maahanmuuttajan työllistyvän tai etenevän muihin opintoihin. Viimeisimmissä opetussuunnitelmadokumenteissa on selkeästi myös havaittavissa ohjauksen korostaminen. Ohjaus myös nähdään tavoitteellisena, työhön ohjaavana, kun se aiemmin 90-luvulla nähtiin kokonaisvaltaisena ja yhtenä sopeutumisprosessia tukevana välineenä.

Ojapellon mielestä yksi kiinnostavimmista tutkimusprosessin aikana nousseista havainnoista oli se, miten vuosien aikana kotouttamistoimien sääntely näyttää lisääntyneen samalla, kun kotouttamistoimet ovat pirstaloituneet yhä useammalle toimijalle. Nykyään yhteiskunnalliset kotouttamistoimet ovat pitkälti kilpailutettuja tai projektiluontoisia. Mitä pirstaleisemmaksi kotouttamiskenttä on tullut, sitä säännellymmäksi ja yksityiskohtaisemmaksi aineistodokumenttien sisällöt ja ohjeistukset ovat kuitenkin muuttuneet. Vuosien mittaan ohjaus ja arviointi ovat saaneet enemmän jalansijaa kotoutumiskoulutuksessa. Toiminta on yksilökeskeistä ja painottaa yksilön vastuuta, ja samanaikaisesti suunnitelmissa kuvataan tarkat ohjeet koulutuksen toteuttamiselle ja käytettäville työkaluille. Tarkan sääntelyn voisi nähdä varmistavan koulutuksen toteuttamisen tietyllä tapaa ja pyrkivän takaamaan koulutuksen laadun. Samalla se kuitenkin näyttäisi kertovan koulutusorganisaatioiden vapauden kaventumisesta.

Kotoutumiskoulutus on vain yksi esimerkki muillakin aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen kentillä toteutuvasta ilmiöstä, markkinaehtoistumisesta. Ojapelto toivoo tutkimuksensa tuovan esille sen, miten tärkeää olisi kyseenalaistaa totuttuja tapoja tehdä ja ajatella. Työllistyminen ja sen painottaminen nähdään suomalaisessa yhteiskunnassa luonnollisena ja itsestään selvänä. Erilaisissa ilmiöissä olisi kuitenkin tärkeää tiedostaa, miten tähän pisteeseen on tultu ja miksi, ja voisivatko asiat olla jollain toisella tavalla. Ojapellon mukaan kotouttamiskentän toimijat haluavat lähtökohtaisesti työssään tukea maahanmuuttajia. Todellisuudessa hyväksi tarkoitettu toiminta voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan ja osoittautua joksikin muuksi, kuin mitä on luultu. Siksi kotouttamiskentän toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kannattaisi rohkaistua reflektoimaan omaa toimintaansa. Miten asioita tehdään ja miksi? Miksi jossain toiminnassa ollaan mukana ja mitä intressejä toiminta palvelee? Tutkimuksen tai tutkimusyhteistyön avulla voisi tehdä näkyväksi toiminnan syitä ja seurauksia sekä mahdollisia arvoristiriitoja. Itsereflektion kautta on mahdollista peilata omaa toimintaansa yhteiskunnalliseen tilanteeseen.

Uudistamalla toimintaansa vapaan sivistystyön toimijat pyrkivät oikeuttamaan olemassaoloaan. Työllistyvyysdiskurssi läpileikkaa myös vapaan sivistystyön toimintaa ja jopa ohjaa sitä historiallisesti uuteen suuntaan. Samalla markkinaehtoistuneet rahoitusmallit voivat kuitenkin ajaa sivistystoimijoita allekirjoittamaan tiettyjä intressejä ja tavoitteita, jotka eivät välttämättä ole vapaan sivistystyön perinteisen arvopohjan mukaisia. Ojapellon mukaan vapaan sivistystyön historiallisesti vahva arvopohja perustelisi paikkaansa myös kotoutumisen kentällä. Aiheestakin voidaan kysyä, mikä on juuri nyt kotoutumiskoulutuksen vapaus ja mikä vastuu.

Miksi juuri kotoutuminen?

Ojapeltoa on nuoresta asti kiinnostanut kotoutumis- ja maahanmuuttotematiikka, ja esimerkiksi kasvatustieteiden kandityössä hän tarkasteli maahanmuuttajaopiskelijoiden näkemyksiä työllistymispainotteisesta kotoutumiskoulutuksesta. Työharjoittelupaikka maahanmuuttajien työllistymistä tukevassa Ote työhön -hankkeessa löi lukkoon lopulta pro gradu -työn aiheen.

Ojapelto on kokenut oppineensa valtavasti niin aiheesta kuin tutkimusmetodiikastakin. Häntä kiinnostaa myös jatkossa tutkimustyö. Ojapelto toteutti pro gradu -työnsä englannin kielellä. Hänen mukaansa on tärkeää mahdollistaa myös kansainvälinen keskustelu kotoutumisesta ja englanninkielinen työ tavoittaa suuremman yleisön. Pro gradu -työn haasteena on kuitenkin ollut kääntäminen, sillä kaikki sanojen merkitykset ja nyanssit eivät englannin kielellä tule näkyviin.

Haastattelun lopuksi Ojapelto nostaa esille kiinnostavan huomion liittyen kotoutuminen ja kotouttaminen -sanojen etymologiaan. Muissa pohjoismaissa käytetään integration-termiä, mutta Suomessa tätä sanaa enää harvemmin näkee. Nykykäsitys kotoutumisesta ja kotouttamisesta on kuitenkin kaukana sananmukaisesta ”kodin tunnusta”, mikä kertoo siitä, että kotoutumisen ja kotouttamisen käsitteet on määritelty ulkoapäin. Käsitteet ovat myös olleet vahvasti politisoituneita alusta alkaen. Ojapelto pohtii, onko maahanmuuttajilla itsellään mahdollisuutta määritellä, mitä kotoutuminen tai ”kodin tuntu” heille merkitsee. Mitä tapahtuisi, jos kotoutumista ajateltaisiinkin ”kodin tunnun” edistämisenä? Kotoutuminen ei kuitenkaan kaikille tarkoita työllistymistä.

***

Tutustu tarkemmin Anna Ojapellon pro gradu -työhön:

Anna Ojapelto 2020. Integration for employability? Transforming discourses in integration training for adults. Master’s Thesis, Tampere University. LINKKI

Edellinen artikkeliSVV-ohjelma on saanut Alfred Kordelinin säätiöltä rahoituksen KOSI-projektiinSeuraava artikkeli Anne Partanen: Riittämättömyyden noidankehä

2 comments

Satu Heimo sanoo:
30.3.2021 06:59

Aikuiskasvatus-tiedelehden sivuilta löytyy mielenkiintoinen artikkeli, joka tarkastelee myös kotoutumiskoulutuksia. Tiina Montonen ja Sirpa Lappalainen: Pieniä kertomuksia kotoutumiskoulutuksessa työskentelevien kouluttajien työn monipaikkaistumisesta. ”Artikkelissamme kysymme, miten pedagogisen koulutuksen saaneet kouluttajat rakentavat ymmärrystä omasta työstään ja opettajuudestaan muuttuvassa kotoutumiskoulutuksessa.” Lue artikkeli: https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88428/47608

Vastaa
Paluuviite: Anna Ojapelto’s Master’s thesis: Integration for employability? Transforming discourses in integration training for adults. – EquJust

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

SVV-yhteistyöohjelman joulutervehdys15.12.2022
Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 14.12.2022
Pro gradu -tutkielma kansalaisopiston kuvataidekurssin hyvinvointivaikutuksista12.12.2022
Mia Turpeinen: Tiedettä yleistajuistava sivistystyö hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa7.12.2022
Hanna Pulkkinen: Kulttuuriharrastus vahvistaa hyvinvointia22.11.2022
Hanna Väätäinen: Tehokkaasti kieli haltuun ja sitten alkaa elämä? Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen aikuisena on kokonaisvaltainen elämänmullistus8.11.2022

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti