Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Sivistystori-blogi
    • Tutkimustyöpajat
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Graduvertaisryhmä
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho 2012-2015
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Tutkimus
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Yhteistyöyliopistojen tutkimustoiminta
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • SVV in English
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021
5.2.2015 kirjoittajalta Jenni Pätäri

CFP: Työväestö ja sivistys kesäseminaari 2015

CFP: Työväestö ja sivistys kesäseminaari 2015
5.2.2015 kirjoittajalta Jenni Pätäri

Call for Papers: Työväestö ja sivistys: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaari 2015

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarin aiheena on ”Työväestö ja sivistys”. Työväestön nousu yhteiskunnallisen tiedon kohteeksi ja poliittiseksi toimijaksi sekä pyrkimys kehittää väestöä sivistyksen ja koulutuksen avulla olivat saman aikakauden tuotteita. Valistuksen pedagogisten visioiden, suomenkielisen kansakunnan rakentamisen projektin ja ”sivistysmaiden” hartaasti tutkittujen esimerkkien ohella eliitin parissa nousi varhain esiin myös ajatus osaamisesta välineenä talouden nykyaikaistamiseksi ja kansakuntien kilvassa pysymiseksi. Koululaitoksen ja tehdaskurin yhteyksistä huolimatta ajatus ulotettiin suorittajana pidettyyn työväestöön vain asteittain. Työväestön koulutus kytkeytyi alusta asti kysymyksiin kontrollista, joutilaisuuden välttämisestä sekä sosialismin torjunnasta.

Sivistys ja itsekasvatus olivat olennainen osa järjestäytyneen työväenliikkeen omia pyrkimyksiä.  Uuden kirjallisuuden ja lehdistön tarmokkaan lukemisen ja tuottamisen ohella järjestötyö itsessään harjoitti entistä rahvasta moderniin toimijuuteen kokouskäytäntöineen, organisaatioineen ja ilmaisutapoineen. Ruohonjuuritason radikaali valistus oli paitsi snellmanilaista sisäisen raakalaisuuden voittamista, myös resurssi, jonka voimin osattiin ja uskallettiin käydä luokkataisteluun. Itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen työväenliike rakensi taustaltaan wrightiläisempien työväenopistojen rinnalle omia sivistyslaitoksiaan luodakseen jäsenilleen väyliä korkeakoulutukseen. Työväestön sivistäjän roolista kilpaili myös mm. työnantajien tukema setlementtiliike. Se, mitä työväestöön luetut itse kulloinkin koulutuksella tavoittelivat ja mihin he sitä käyttivät – koulutuksen usein kiivas kysyntä – on mielenkiintoinen, katveeseen jäänyt aihe.

Liikkeelle haasteita olivat oppivelvollisuus, kansakoulun saaminen yhteiseksi pohjakouluksi sekä suhtautuminen akateemiseen sivistykseen. Kysymys työväestön koulutettavuudesta ja koulutuksen tarpeellisuudesta jakoi myös työväkeä. Koulu kilpaili pitkään lapsista ennen kaikkea työmarkkinoiden kanssa. Sivistystä pyrittiin eriyttämään paitsi luokan, myös sukupuolen mukaan.  Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ammattikoulutus vakiinnutettiin lukiolle rinnakkaiseksi ”toisen asteen” opetukseksi, ja peruskoulu-uudistus sekä korkeakoulutuksen laajeneminen loivat talouden rakennemuutoksen yhteydessä vaikutelman sosiaalisesta murroksesta. Kysymykset koko väestön koulutettavuudesta, korkean koulutustason tarpeellisuudesta sekä oppivelvollisuuden sopivasta pituudesta ja hinnasta ovat kuitenkin edelleen kiistanalaisia.

Seminaari on avoin kaikenlaisille teemaan liittyville aiheille, tieteenaloille ja lähestymistavoille kvalitatiivisista kvantitatiivisiin (esim.  yhteiskunta-, perinne-, historia-, kulttuuri- ja taloustieteet). Mahdollisia aihepiirejä ovat mm. seuraavat:  *Työväki ja yleissivistys *Työväki, koulutus ja sukupuoli  *Kysymys työväestön koulutettavuudesta ja koulutuksen tarpeellisuudesta *Järjestötyö kasvattajana *Valta ja vastarinta koululaitoksessa *Sivistys, modernisaatio ja ”kansanomainen vastarinta” *Inhimillisen pääoman hallinta *Koulu ja tehdaskuri *Koulutuksen annit, hyödyt ja käytöt *Koulutus ja ”ruumiillinen työ”

Seminaari järjestetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 24.–25.8.2015. Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuuttia keskustelua. Seminaari on maksuton. Kotimaan matkakulut korvataan esiintyjille. Seminaarin pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka ilmestyy vuonna 2016.

Lähetä liuskan mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc- tai pdf-tiedostona viimeistään 23.3.2015 Sakari Saaritsalle (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) ja Sinikka Selinille (sinikka.selin[at]helsinki.fi).

Valinnasta tiedotetaan huhtikuun 2015 aikana.

Lisätietoja: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) ja Sinikka Selin (sinikka.selin[at]helsinki.fi)

Kuva: New Old Stock

Edellinen artikkeliJulkaisutiedote: Aikuisten kasvu ja aktivointi (toim. Heikkinen & Kallio)Seuraava artikkeli Julkaisutiedote: SVV-pamfletti pian ulkona - tervetuloa sivistysdebattiin!

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

SVV-yhteistyöohjelman joulutervehdys15.12.2022
Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 14.12.2022
Pro gradu -tutkielma kansalaisopiston kuvataidekurssin hyvinvointivaikutuksista12.12.2022
Mia Turpeinen: Tiedettä yleistajuistava sivistystyö hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa7.12.2022
Hanna Pulkkinen: Kulttuuriharrastus vahvistaa hyvinvointia22.11.2022
Hanna Väätäinen: Tehokkaasti kieli haltuun ja sitten alkaa elämä? Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen aikuisena on kokonaisvaltainen elämänmullistus8.11.2022

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti