Empowering Migrants for Employment -hanke arvioi ja testasi maahanmuuttajien työllistymisen hyviä käytäntöjä. Tutkimuksesta vastasi Tampereen yliopisto.
EME-hanke päättyi vuoden 2020 lopussa ja hanke oli Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama. EME-hankkeen tavoitteena oli arvioida ja dokumentoida eri maiden toteuttamia maahanmuuttajien työllistymistä ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tukevia hyviä käytänteitä menetelmäoppaaseen. Toimintamalleja pilotoitiin myös suomalaisen Ote työhön -hankkeen käynnistämässä vertaisohjauksessa ja työpajatoiminnassa. Menetelmäoppaan ja toimenpidesuositusten levittämisellä pyritään vaikuttamaan kotoutumislainsäädäntöön, kotouttamisrakenteisiin ja päättäjiin.
Työväen sivistysliitto (TSL) toimi hankkeen hallinnoijana ja kansainvälisen yhteistyön koordinoijana. Kansainväliset kumppanit olivat Emancipatie Via Arbeid EVA -järjestö Belgiassa, Arbetarnas Bildningsförbund ABF Ruotsissa sekä Piteån kunta Ruotsissa. Kansalliset osatoteuttajat Suomessa olivat Helsingin aikuisopisto, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK, Tampereen yliopisto sekä Silta-Valmennusyhdistys ry.
Tampereen yliopiston toteuttaman tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja arvioida hankkeessa tunnistettuja ja jaettuja kansallisia hyviä käytäntöjä, eri maista tulevien yhteistyökumppaneiden jaettua oppimisprosessia sekä hankkeen vaikuttavuutta kansallisella tasolla. Tampereen yliopisto toteutti hankkeen arviointitutkimusta yhteistyössä Brysselin yliopiston (Vrije Universiteit Brussel, VUB) kanssa.
Tampereen yliopiston tutkijat Katriina Tapanila, Satu Heimo ja Anna Ojapelto sekä professori Anja Heikkinen osallistuivat EME-hankkeen kansainvälisiin seminaareihin ja keräsivät aineistoa havainnoinnin, kyselyiden ja ohjatun ryhmätyöskentelyn kautta. EME-hankkeessa mukana olevat tutkijat kuuluvat Tampereen yliopiston EquJust-tutkimusryhmään.
Seuranta- ja arviointitutkimuksen mukaan:
EME-hanke on ollut yksi havainnollistava esimerkki Euroopan Komission tukemista kansainvälisistä hankkeista, jotka keskittyvät maahanmuuttajien työllisyysmahdollisuuksien parantamiseen. Hankkeissa kansainvälisen yhteistyön oletetaan johtavan yksilöiden oppimiseen, joka puolestaan johtaa organisaatioiden oppimiseen ja edelleen käytänteiden ja politiikkojen muutokseen (ks. Guentner & Harding 2015, 517). Vaikka EME-hankkeen hankesuunnitelman tavoitteista käykin ilmi sama oletus, oli hankkeessa tapahtunut oppiminen tutkimusaineiston perusteella pääosin yksilöllistä, eikä se suoraviivaisesti johtanut organisaatio- tai yhteiskuntatason muutoksiin.
…ylikansallista oppimista haastaa vuorovaikutukseen liitetyt haasteet (kielivaikeudet, kulttuuriset erot, sektoreiden väliset erot) samoin kuin haasteet siirtää omaa oppimista muille (ks. Hachmann 2008, 12–
15). Ylirajainen yhteistyö on resurssi vain, mikäli sen kompleksisuus tunnustetaan ja ymmärretään ’pinnan alla’ vaikuttavat prosessit, sekä ohjataan ja johdetaan oppimista tehokkaasti (ks. Hachmann, 2008, 18).
Tutkijoiden rooli on kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa tärkeä toiminnan ja käytettyjen käsitteiden problematisoijana. Toimintatutkimuksen mahdollisuudet hankkeiden itseymmärrystä ja reflektointia sekä toiminnan näkyväksi tekemistä edistävänä elementtinä tulisi ottaa parempaan käyttöön (ks. Heikkinen & Ruelens 2005, 208). Tutkijoiden mukanaolo hankkeissa ja tutkimuksessa käytetyt menetelmät voisivat tukea tutkijoiden ja hanketoimijoiden välistä vuorovaikutusta ja tarjota mahdollisuuksia kehittää yhteisesti vaihtoehtoisia näkemyksiä ja menetelmiä toiminnan arviointiin
(Heikkinen 2004, 495, 497).
Lainaukset on poimittu Empowering Migrants for Employment -hankkeen
seuranta- ja arviointitutkimuksen raportista.
Lue englanninkielinen uutinen tutkimuksesta ja tutkimusraporteista täältä
Tutkimukseen liittyvissä asioissa yhteyshenkilönä toimii professori Anja Heikkinen, anja.heikkinen(at)tuni.fi
EME-menetelmäopas (in English)
Report on the impacts of the Empowering Migrants for Employment project (in English)
