Valtionavustukset ovat tehokas keino kehittää ja muuttaa yhteiskuntaa. Mitä tapahtuisi, jos rahoituksen yhtenä, yhteisenä perusteena olisi sivistyksen edistäminen?
Vapaata sivistystyötä ja sivistyspalveluja rahoitetaan valtionavuin eli valtionosuuksin ja valtionavustuksin. Valtionavustukset ovat harkinnanvaraista yhteiskunnallista rahoitusta, jota myöntävät kymmenet valtionapuviranomaiset sadoissa eri valtionavustushauissa joka vuosi. Valtionavustukset ovat tehokas keino kehittää yhteiskuntaa ja muuttaa sitä.
Ilmiölähtöisyys ja yhteistyö uudistavat valtionavustustoimintaa
Valtionavustustoimintaa varten kehitetään yhteistä toimintamallia, jonka periaatteina ovat ilmiölähtöisyys, yhteistyö ja vaikuttavuus. Ne uudistavat tapaa suunnitella valtionavustustoimintaa ja vahvistavat tiedolla johtamista, mutta yksinkertaista tai nopeaa se ei ole. Julkisen hallinnon muodinmukaisten sanojen taa jää piiloon suuri määrä työtä. Ytimessä on valtionavustusten myöntäjien, hakijoiden ja saajien halu oppia uutta – toisiltaan.
Valtionavustusten kohdentaminen on keino vastata muuttuviin tarpeisiin yhteiskunnassa. Matka kohti vaikuttavampaa valtionavustustoimintaa alkaa ymmärryksestä, ettei kukaan voi yksin vaikuttaa toiminnallaan kaikkiin niihin tekijöihin, joilla monimutkaiset yhteiskunnalliset ongelmat ratkaistaan tätä nykyä tai lähivuosina. Siksi tarvitaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja verkostoja, joissa hankitaan ja hyödynnetään tietoa.
Tieto on mainio matkaopas muuttuvassa yhteiskunnassa. Kun teknologia samalla kehittyy, ennen erillään olleita asioita voidaan aiempaa helpommin yhdistää toisiinsa tai vertailla keskenään. Sen tuloksena syntyy ihmisille merkityksellisiä digitaalisia palveluja ja arvoa tietoa avaamalla ja hyödyntämällä. Niin myös valtionavustustoiminnassa. Tietoa kertyy kaikissa valtionavustustoiminnan vaiheissa ja myöhemmin julkaistava Tutkiavustuksia.fi avaa ikkunan valtionavustusten käyttöön.
Minkä merkityksen annamme sivistykselle yhteiskunnan muutoksessa?
Sitran blogissa Antti Moilanen tunnistaa sivistyksen liittyvän muuttuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Tulkitsen sivistyksen hänen kirjoituksensa perusteella vastuullisuudeksi, vallaksi ja toimijuudeksi yhteisöissä. Sanna Rekola, Pia Mero ja Vesa-Matti Lahti määrittelevät puheenvuorossaan sivistyksen puolestaan tulevaisuusteoiksi. He kysyvät Moilasen tarkastelua jatkaen, voisiko sivistys olla jotakin enemmän yhteiskunnassamme?
Innostun pohtimaan asiaa tarkemmin. Mitä jos sivistys näkyisi valtionavustustoiminnassa uudella tavalla?
Valtionavustuksia myönnetään arvion mukaan kolme miljardia euroa vuosittain.[1] Kuvittele, että sivistys olisi yksi valtionavustusten myöntämisen yleisistä edellytyksistä tai hyvän hallinnon kaltaisista arviointiperusteista. Väitän, että yhteiskuntamme olisi hyvin eri näköinen ja voisi paremmin vuoteen 2030 mennessä, jos myöntäisimme rahoitusta sivistyksen edistämisestä – ja keskustelisimme siitä vapaan sivistystyön ja sivistyspalveluiden tilaa ja tulevaisuutta laajempana kysymyksenä.
Mikä on sivistyksen paikka vaikutusketjussa?
Yhteinen toimintamalli perustuu periaatteineen systeemiajatteluun ja -analyysiin sekä käsitetyöhön. Toimintamalli esittelee vaikutusketjun kymmenille valtionapuviranomaisille ja muun muassa järjestöille, kunnille, yrityksille ja yksityishenkilöille valtionavustusten hakijoina ja saajina. Vaikutusketju on konkreettinen työväline, joka auttaa
- asettamaan toiminnan välittömille vaikutuksille mitattavia tavoitteita,
- kuvaamaan, millaisella toiminnalla vaikutukset saadaan aikaan sekä
- ymmärtämään, millaisia resursseja toiminnan järjestäminen edellyttää.
Rohkaisen jokaista valtionavustusten hakijaa ja saajaa pohtimaan, mihin vaikutusketjun kohtaan ne sijoittaisivat sivistyksen. Toivon, että yhä useampi valtionavustuksen hakija ja saaja ottaa kestävyyden kartakseen ja sivistyksen kompassikseen. Mitä voitte silloin tehdä yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi?
***
Mikko Lehtonen on kasvatustieteen maisteri, joka toimii erityisasiantuntijana valtionavustustoimintaa kehittävässä hankkeessa. Hän seuraa aikuiskasvatuksesta käytyä keskustelua. Mikko kuuntelee mielellään hyvin louhittua mustaa, raskasta ja tunnelmallista metallia.
Lähteet
Eguren, I. 2012. Theory of change. https://www.dmeforpeace.org/resource/theory-of-change-a-thinking-and-action-approach-to-navigate-in-the-complexity-of-social-change-processes/
Hivos ToC Guidelines. Theory of change thinking in practice. A stepwise approach. https://hivos.org/document/hivos-theory-of-change/
Rogers, P. Theory of change. Methodological briefs. https://www.unicef-irc.org/publications/747-theory-of-change-methodological-briefs-impact-evaluation-no-2.html
Kuvat ja niihin liittyvät toiminnan suunnittelun työvälineet on julkaistu valtiovarainministeriön valtionavustushankkeen nettisivuilla TÄÄLLÄ. Työvälineet ovat vapaasti käytettävissä.
[1] Valtionavustusten digitalisoinnin esiselvitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:46
Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelma julkaisee vuonna 2021 Sivistystori-blogia, jossa vapaan sivistystyön tutkijat ja asiantuntijat sekä sivistyksestä kiinnostuneet SVV:n yhteistyökumppanit kirjoittavat sivistystyöstä ja sivistyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.
