Heidi Karppanen tarkastelee 23.8. julkaistussa pro gradu -tutkielmassaan Erasmus+ henkilöliikkuvuuksien vaikutuksia kansalaisopistoissa hankekaudella 2014–2020. Kansainvälisyys vahvistaa kansalaisopistojen tehtävää ja roolia sekä opistojen toiminnan eri tasoilla että laajasti yhteiskunnassa.
Heidi esitteli tutkimustaan Vaasassa Vapaan sivistystyön päivien tutkimustyöpajassa 24.8. Tutustu kiinnostavaan tutkimukseen tutkimustyöpajan omalla sivulla tai syventymällä graduun OPH:n sivustolla.
Tiivistelmä
Heidi Karppanen: ”ANTI ON YHTÄ KOKONAISVALTAISTA KUIN LAPSEN AITO OPPIMINEN” – Erasmus+ henkilöliikkuvuuksien vaikutukset kansalaisopistoissa hankekaudella 2014–2020
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Erasmus+ -ohjelman aikuiskoulutuksen KA104- henkilöliikkuvuushankkeiden avulla kansainvälisyyden vaikutuksia kansalaisopistoissa toiminnan eri tasoilla sekä vaikuttavuutta hanketyössä. Tavoitteena oli ymmärtää, millaisia vaikutuksia KA104 -hankkeilla ja niiden tuotoksilla on ollut kansalaisopistoille organisaationa, opiston henkilökunnalle ja aikuisille oppijoille. Tämän työelämälähtöisen tutkimuksen toimeksiantaja oli Opetushallitus. Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joiden toiminnan tavoitteena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta koulutusta paikalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen. Kansainvälisyys näkyy toiminnassa niin yksilön kuin organisaation tasolla, mutta myös kunnallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla sekä kansainvälisenä yhteistyönä. Yksi kansainvälisten liikkuvuusjaksojen mahdollistaja on Erasmus+-ohjelma. Kansalaisopistokentällä vaikutuksia ja vaikuttavuutta on tutkittu ja kuvattu eri käsitteillä, kuten toiminnan hyödyt, opistojen merkitys, taloudelliset vaikutukset ja sosiaalinen tuottavuus. Fenomenologisia ja hermeneuttisia piirteitä sisältävä arviointitutkimus pyrki ymmärtämään liikkuvuusjaksojen osallistujien ja opistokentän koettuja kokemuksia. Tutkimusaineistona oli valmis aineisto, joka sisälsi hankekaudella 2014–2020 kansalaisopistoissa toteutettujen KA104-hankkeiden hankehakemukset, arvioijan palautteet ja loppuraportit. Aineisto kattoi 28 kansalaisopistoa 59 kunnan alueella, ja aineiston hankkeisiin sisältyi 434 liikkuvuusjaksoa. Arviointia ohjaavana menetelmänä toimi Muutosharavointi, johon sisältyi aineistopohjainen sisällönanalyysi, hermeneuttinen kehä, teemoittelu ja kvantifiointi. Tutkimuksen päätulos oli, että vaikutuksia saavutettiin kaikissa hankkeissa henkilökunnan, opiskelijoiden ja organisaation tasolla riippumatta opiston koosta, sijainnista tai aiemmasta kansainvälisyyskokemuksesta. Eniten vaikutuksista raportointiin henkilökunnan tasolla, jossa kuvattiin muun muassa ammatillisen osaamisen ja kansainvälisyystaitojen kehittyminen, kollegayhteistyön tiivistyminen ja tietoisuuden lisääntyminen. Vaikutuksia saavutettiin myös paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja Euroopan tasolla. Viestintä ja konkreettiset tuotokset kattavat 7,7 % paikallisen ja alueellisen tason vaikutuksista ja 53,8 % valtakunnallisen tason vaikutuksista. 35 % hankkeista raportoi negatiivisista vaikutuksista. Kansainvälisyyden vaikuttavuutta tarkasteltiin Erasmus+ -ohjelman tavoitteiden ja kansalaisopistojen laissa määritetyn tehtävän näkökulmasta. Kansainvälisyys tuki avaintaitojen kehittymistä liikkujien tasolla, elinikäisen oppimisen ja laadun kehittämistä ja innovointia henkilökunnan ja organisaation tasolla sekä kansainvälistymistä henkilökunnan, opiskelijoiden ja organisaation tasolla. Lisäksi kansainvälisyys loi puitteita toiminnan kehittämiseen, lisäsi työkaluja paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin vastaamiseen sekä tuki kansainvälistymistä ja monikulttuurisuutta henkilökunnan ja organisaation tasolla. Ensimmäinen kansalaisopistojen kansainvälisyystutkimus tuo tietoa kansainvälisyyden monipuolisista ja monitahoisista vaikutuksista kansalaisopistojen toiminnassa. Kansainvälisyys luo turvaa opiston toiminnan jatkuvuudelle sekä mahdollistaa opiston roolin ja tehtävän korostamisen osaavana asiantuntijuusorganisaationa. Opistot tuovat elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti kansainvälisyyden mahdolliseksi kaikille opiskelijoille, ikään tai asuinpaikkaan katsomatta.
(Kuva: Jenni Pätäri, Heidi Karppanen Vapaan sivistystyön päivillä tutkimustyöpajassa 24.8. Vaasassa.)