Tutkimus kohdistui aikuisten englanninkielen suullisen taidon kehittymiseen ja ammattikorkeakoulun kieltenopettajan ammatilliseen kehittymiseen opettajauran viimeisenä vuosikymmenenä. Tutkimusympäristöinä olivat vapaan sivistystyön piirissä toteutetut kaksi rinnakkaista englanninkurssia ja ammattikorkeakoulu, tutkijan vakinainen työpaikka. Tutkimusmateriaalina koskien aikuisten englannin taidon kehittymistä olivat välittömästi kurssien jälkeen ja vuoden kuluttua niiden päättymisestä toteutetut opiskelijahaastattelut sekä opettajan kurssipäiväkirjat. Tutkimusmateriaalina opettajana kehittymiseen olivat näiden materiaalien lisäksi ammattikorkeakoulussa kirjoitetut opettajan päiväkirjat ja muut muistiinpanot.
Tutkimus osoitti, että kurssi, jossa keskeistä on puhuminen ja keskustelu erikokoisissa, jäseniltään koko ajan vaihtuvissa ryhmissä ja opiskelun koettu hauskuus ja mielekkyys kasvattavat motivaatiota, rohkeutta ja taitoa puhumiseen. Vaihtuvat ryhmät tutustuttavat kaikki osanottajat toisiinsa ja ohjaavat puhumaan eritaitoisten kumppanien kanssa. Opiskelijat tiedostavat että aikuisten taidot ja uskallus puhua vierasta kieltä ryhmässä ovat erilaisia mutta jokaisesta keskustelusta oppii jotakin. Opiskelumateriaalin tulee antaa eväitä puhumiseen mutta tuoda silti paljon mahdollisuuksia spontaaniin puhumiseen. Erityisesti selviytyminen odottamattomista tilanteista rohkaisee ja tukee opiskelijan itsearvostusta englannin puhujana, uskoa omiin taitoihin ja kykyyn kartuttaa niitä ja poistaa mahdollista osaamattomuuden häpeää. Avoimessa ja myönteisessä ilmapiirissä opiskelijat uskaltavat jakaa toisten kanssa omia vaikeuksiaan ja onnistumisiaan englannin käytössä ja opiskelussa sekä pohtimaan oppimistaan. Nämä kaikki luovat edellytyksiä autonomiseen opiskeluun. Toisen haastattelun tulosten mukaan tällainen kurssi selvästi lisää osanottajiensa englannin puhumista työelämässä ja yksityiselämässä. Merkittävin muutos oli tapahtunut niiden kohdalla, jotka huolimatta hyvin monien vuosien opinnoista eivät olleet ennen kurssia pystyneet kommunikoimaan englanniksi. Kurssi auttaa myös tiedostamaan omia opiskelutarpeita kuten esimerkiksi kieliopin vahvistamista. Tulokset myös kertoivat että joillekin opiskelijoille puhemahdollisuuksia ei löydy muualta kuin ulkomaanmatkoilta ja kursseilta.
Opettajana kehittyminen oli kurssien aikana jäänyt vähäiselle huomiolle, mutta voimistui ilman etukäteissuunnittelua ammattikorkeakoulussa konkretitoitui ensin opettajan kirjoittamissa päiväkirjoissa. Tutkimuksen jatkuminen spontaanisti ammattikorkeakoulussa kertoo että kahden erilaisen, mutta tutkijalle tutun oppilaitoksen valinta tutkimuspaikoiksi voi olla onnistunut ratkaisu.
Ammattikorkeakoulutyön ohella tehty haastattelumateriaalin ja kirjoitettujen päiväkirjojen analyysi toi esiin englannin kurssien itsenäiset ryhmätyöt, spontaanit keskustelut, opiskelijoiden avoimuuden mutta myös itsenäisyyden, motivaation, päämäärätietoisuuden sekä kyvyn ja uskalluksen arvioida opetusta. Opettaja ei ollut heille arvioija ja keskeinen tekijä opinnoissa. He olivat niitä itse. Nämä olivat tärkeitä, usein uusia näkökulmia ja ideoita kehittyä opettajan työssä: oppia ymmärtämään toisin, joskus virheidenkin kautta. Sellaiset piirteet opetuksessa vahvistuivat kuten dialogisuus, aito vastuun jakaminen ja yhteinen suunnittelu, opiskelijoiden kuunteleminen, myös opiskelijaohjauksessa, aivan erityisesti usein englantia vaikeamman ruotsin opiskelun ohjauksessa. Kaikissa oli kysymys opettajan käytännön työstä. Tämän tutkimuksen perusteella voi todeta, että opettajana kehittymisen tutkimus on mahdollista, innostavaa ja palkitsevaa myös uran loppuvuosina ja hyödyttää myös opiskelijoita.
FM Lea Leino. A Study on the Promotion of Adults’ Oral English Communication and Teacher Development in Liberal and Tertiary Education (Tutkimus aikuisten suullisen englannintaidon kehityksestä ja opettajana kehittymisestä vapaassa sivistystyössä ja kolmannen asteen koulutuksessa). Väitöskirja on ilmestynyt sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2258, Tampere University Press, Tampere 2017. ISBN 978-952-03-0367-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1759, Tampere University Press 2017. ISBN 978-952-03-0368-6, ISSN 1456-954X.
Väitöskirja kuuluu kasvatustieteiden (opettajankoulutus) alaan.
Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.
