Henri Piirainen: Kansalaistaidot kunniaan – Sivistystyön Vapaus ja Vastuu

Sivistystori-blogi, kirjoittaja Henri Piirainen. Julkaistu 6.6.24

Teksti perustuu Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena oli määritellä kansalaistaito-käsitettä, kartoittaa olemassa olevaa kansalaistaitojen opetusta sekä lisätä taitojen opettamisvalmiuksia ja kansalaistaitokurssien tarjontaa.

1 Määrittelytyön tausta

Kansalaistaidot on termi, jolla on historian painoarvoa sekä -lastia kannettavanaan. Moni on opiskellut kansalaistaitoa kansakoulussa tai peruskoulussa vuosien 1967–2000 välillä, jolloin se oli yksi opetussuunnitelmaan kuuluvista oppiaineista¹. Oppiaineen sisältöihin kuului muun muassa ravinto-oppia, liikuntatietoutta, käytöstapoja, itsetuntemusta, ensiapua, liikenteessä toimimista, varautumistaitoja, kulttuuri- ja tapaosaamista, sosiaalisen kanssakäymisen taitoja, demokratiataitoja, opiskelutekniikkaa, hyvää hygieniaa sekä argumentointitaitoja ². Opetuksen päämääränä oli fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja turvallisuuden edistäminen siten, että jokainen yksilö voisi omakohtaisten elämysten ja oivallusten perusteella suorittaa eri elämäntilanteissa terveitä, turvallisia ja tarkoituksenmukaisia valintoja, jotka johtavat onnelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja täysipainoiseen elämään³. Kun kansalaistaito poistettiin peruskoulun opetussuunnitelmasta, sen sisällöt siirtyivät muihin oppiaineisiin kuten yhteiskuntaoppiin ja terveystietoon¹.

Vaikka kansalaistaito poistui peruskoulun oppiaineena, ei taitojen tarve hävinnyt mihinkään. Kansalaistaito-käsitettä onkin viljelty runsaasti eri yhteyksissä. Niin ruoanvalmistusta⁴, digitaitoja⁵, oman talouden hallintaa⁶ kuin medialukutaitoakin⁷ on pidetty eri yhteyksissä tämän päivän kansalaistaitoina. Yleisesti ottaen erilaisia taitoja, jotka ovat kaikille tai isolle osalle Suomessa asuvista hyödyllisiä, on määritelty kansalaistaidoiksi eri yhteyksissä. Itse kansalaistaito-käsitettä ei sen sijaan ole näissä yhteyksissä kuitenkaan määritelty kovinkaan tarkasti tai ollenkaan. Minna Savolainen on määritellyt Oma kieli kotoutumisen tukena -oppaassa kansalaistaidot suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen tarvittaviksi taidoiksi, tiedoiksi ja ymmärrykseksi. Savolaisen mukaan kansalaistaitoja tarvitaan, jotta ihminen voi kokea olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen, tuntea oikeutensa ja noudattaa yhteisiä lakeja ja käytäntöjä. Lisäksi jaetut kansalaistaidot edistävät sosiaalista yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta⁸.

Tarve käsitteen sisällölliselle määrittelylle oli siis olemassa. Mitkä kaikki taidot ovat kansalaistaitoja ja miten kansalaistaidot eroavat muista vastaavantyyppisistä määritelmistä?

2 Moninainen termistö

Kun puhutaan päivittäisessä elämässä tarvittavista taidoista, on käytössä monenlaisia termejä näkökulmasta riippuen. Aikuisten perustaitotutkimuksessa (PIAAC) 2011–2012 ja 2022–2024 kartoitettiin perustaitoja, jotka ovat tutkimuksessa lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito⁹. Euroopan aikuiskasvatusfoorumi (EAEA) on laajentanut perustaitojen käsitettä ja luonut viitekehyksen elämäntaidoille (life skills), joka pitää sisällään PIAACin perustaitojen lisäksi terveystaidot, kansalaisuustaidot, ympäristötaidot, taloustaidot, sosiaaliset taidot ja intrapersoonalliset taidot¹⁰.

Euroopan unionin tasolla erilaisia arjessa tarvittavia taitoja on myös määritelty viitekehysten avulla. Digitaalisen osaamisen viitekehys (DigComp) pitää sisällään tiedonhakuun, sähköiseen viestintään, luovuuteen, turvallisuuteen ja ongelmanratkaisuun liittyviä sisältöjä¹¹. GreenComp-viitekehys puolestaan pitää sisällään kestävään kehitykseen, kriittiseen ajatteluun, poliittiseen toimijuuteen ja kestävään tulevaisuuteen liittyviä taitoja¹². LifeComp-viitekehys taas pitää sisällään itsestä huolehtimista, tunnetaitoja, hyvinvointiosaamista, empatiataitoja, yhteistyötaitoja ja oppimisen taitoja¹³.

Euroopan komissio on määritellyt elinikäisen oppimisen avaintaidot (key competences for lifelong learning). Avaintaidoilla tarkoitetaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ovat tarpeellisia itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen, työllistymiseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen¹⁴. Avaintaidot pitävät sisällään seuraavat taidot:

Luku- ja kirjoitustaito
Monikielisyys
Numeeriset, luonnontieteiden ja insinööritieteiden taidot
Digitaaliset ja teknologiset taidot
Sosiaaliset taidot ja oppimistaidot
Kansalaisuustaidot
Yrittäjyystaidot
Kulttuuritietoisuuteen ja -ilmaisuun liittyvät taidot.

Suomessa Opetushallitus on puolestaan kehittänyt vapaan sivistystyön oppilaitoksiin kansalliset perustaitojen osaamismerkit (KAPOS-merkit), joita voidaan myöntää 1.8.2024 alkaen. Opetushallitus määrittelee merkkien osaamisperusteisesti kuvatut osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Merkkien myöntäjinä tulevat toimimaan vapaan sivistystyön oppilaitokset. Merkkien avulla voidaan tunnistaa sekä virallisesti tunnustaa ja saada näkyväksi esimerkiksi työelämässä tarvittavaa laaja-alaista geneeristä ja yleistä osaamista. Hyväksytystä suorituksesta tulee merkintä KOSKI-tietovarantoon, ja Oma Opintopolku -palvelun kautta opiskelija voi jakaa merkin haluamalleen taholle. Osaamismerkkityön taustalla oli mm. perusopetuksen, lukion, tutkintokoulutukseen valmentavan ja kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun koulutuksen opetussuunnitelman perusteet, HEO-kansanopiston Työelämän digitaidot -kuvaukset, Opintokeskus Siviksen Työelämätaitojen osaamismerkkikokonaisuus sekä aiemmin mainitut EU:n Comp-viitekehykset.¹⁵

KAPOS-merkit pitävät sisällään seuraavien kokonaisuuksien osaamistavoitteet ja arviointikriteerit:

Digitaaliset taidot
Vuorovaikutus- ja työhyvinvointitaidot
Kestävyysosaaminen
Tekstitaidot
Numero- ja taloustaidot
Oppimisen taidot

Teeman ympärillä käytetty termistö on siis varsin laajaa: avaintaidot, perustaidot, arjen taidot, kansalaistaidot, työelämän perustaidot, geneeriset taidot, digiperustaidot ja niin edelleen. Kansalaistaidot kunniaan -hankkeessa haluttiin yhdenmukaistaa moninaisia käsitteitä määrittelemällä nykypäivän kansalaistaidot, jotka ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia riippumatta siitä onko työssäkäyvä, opiskelija, työtön, eläkeläinen, vanha, nuori tai keski-ikäinen.

3 Hankkeessa tehty määrittelytyö

Määrittelytyötä pohjusti kartoitus- ja selvitys avaintaidoista, perustaidoista, elämäntaidoista, arjen taidoista, kansalaistaidoista, työelämän perustaidoista, geneerisistä taidoista, digiperustaidoista ja muista olemassa olleista määritelmistä. Kokemus oli, että mikään edellä mainituista määritelmistä ei ole riittävän kattava ja kokonaisvaltainen kansalaisopistojen käyttöön. Määritelmissä oli myös osittaista päällekkäisyyttä. Lisäksi kansalaistaito-termi esiintyy edelleen laajasti yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tärkeimpänä pohjana hankkeelle ja sen kehitystyölle oli kuitenkin aikuisten perustaitotutkimus PIAAC, joka herätti seuraavanlaisia kysymyksiä:

”Jos perustaidoissa on näin monella suomalaisella puutteita, niin miten on laajempien, mutta päivittäisessä elämässä tarpeellisten osaamiskokonaisuuksien laita?”
”Mitä laajemmat osaamiset ovat tänä päivänä?”
”Miten määritellään kansalaistaidot?”

Hankkeessa tehtiin seuraavanlainen kansalaistaitojen määrittely:

Kansalaistaidot ovat jokaiselle hyödyllisiä, päivittäisessä elämässä tarvittavia taitoja. Ne liittyvät omien asioiden hoitamiseen, itsestä huolehtimiseen, toimimiseen yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, eloonjäämiseen sekä elämän- ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Kansalaistaidot muodostavat perustan monimutkaisempien taitojen oppimiselle ja laajemmalle osaamiselle sekä työllistymiselle, henkilökohtaiselle kehitykselle ja yhteiskunnassa toimimiselle. Kansalaistaitojen osaaminen on olennaista itsenäisyyden ja elämänlaadun kannalta. Ne auttavat yksilöitä menestymään eri elämänalueilla ja parantavat yksilön mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan.

Kansalaistaitoihin sisältyvät perustaitojen eli tekstitaitojen, numerotaitojen ja digitaitojen lisäksi myös esimerkiksi vuorovaikutustaidot, kestävyystaidot, oppimisen taidot ja hyvinvointitaidot.

Kansalaistaitojen opetuksen tavoitteena on tukea aktiivista, hyvinvoivaa, sosiaalista ja kestävää elämäntapaa. Hyvät kansalaistaidot edistävät koulutukseen pääsyä, opinnoissa suoriutumista, työllistymistä sekä työssä ja arjessa pärjäämistä.

Kartoitus- ja selvitystyön tuloksena päädyttiin 34 jokaiselle hyödylliseen taitoon, jotka jakautuvat kahdeksaan teemakategoriaan (ks. kuvio 1). Eri teemakategoriat pitävät sisällään kolmesta kuuteen pienempää taitokokonaisuutta 34:sta taidosta. Esimerkiksi turvallisuustaitojen alle on sijoitettu paloturvallisuus-, varautumis-, liikenne- ja ensiaputaidot sekä uimataito. Teemakategoriat ovat

Perustaidot
Terveys- ja hyvinvointitaidot
Turvallisuustaidot
Ongelmanratkaisutaidot
Kansalaisuustaidot
Kestävän elämäntavan taidot
Sosiaaliset taidot
Elämänhallintataidot

Kuten kuviossa 1 näkyy, kansalaistaitojen ytimessä ovat PIAAC-tutkimuksen mukaiset perustaidot, joiden ympärille rakentuvat muut taitokategoriat ja taidot. Teemakategorioiden lisäksi kuvioon tehtiin kategoria ”Tulevaisuuden kansalaistaidot”, johon sisältyvät taidot, joista saattaa tulla kansalaistaitoja lähitulevaisuudessa kuten tekoälytaidot tai ohjelmointi. Kuvion palapelisymboliikan taustalla on ajatus, että yksittäiset taidot ja teemakategoriat ovat osa laajempaa kansalaistaitojen kokonaisuutta, ja jokaisella meistä on jotain puuttuvia paloja eli kehitettävää jossain kansalaistaidossa.

Kuvio 1. Kansalaistaitojen osa-alueet (voit klikata kuvan suuremmaksi)

4 Kansalaistaitojen osa-alueiden tarkemmat määritelmät

4.1 Perustaidot

PIAAC-tutkimuksen mukaisia perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaito, matemaattiset taidot sekä tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot, joka on lyhennetty hankkeen määritelmässä digitaidoiksi. Perustaidot ovat sellaisia taitoja, jotka ovat välttämättömiä omien asioiden hoitamisen ja yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta. Monimutkaisempien taitojen oppiminen ja haltuun ottaminen edellyttävät riittävää perustaitojen osaamista. Kansalaistaidot rakentuvat perustaitojen ympärille. Perustaidot ovatkin KoL:n tekemän kansalaistaitojen määritelmän mukaan kansalaistaitojen ytimessä.

Tekstitaidot ovat taitoja, jotka liittyvät kirjoittamiseen, lukemiseen ja tekstien ymmärtämiseen. Niihin kuuluvat luku- ja kirjoitustaito, mutta myös kirjoitetun tekstin hakeminen, ymmärtäminen, arviointi ja hyödyntäminen erilaisissa arkielämän tilanteissa.

Numerotaitoihin kuuluvat numeroiden ja lukujen tunteminen sekä peruslaskutoimitusten tekeminen. Lisäksi numerotaitoihin kuuluvat numeeristen tietojen hankkiminen ja käyttäminen sekä niihin perustuvien päätelmien tekeminen arkielämän tilanteissa.

Digitaitoja ovat digitaalisten palveluiden ja laitteiden käyttäminen ja niiden toimintalogiikan ymmärtäminen. Keskeisiin digitaitoihin kuuluvat myös esimerkiksi sähköpostin käyttö, omien asioiden hoitaminen digitaalisissa palveluissa, salasanojen ja palveluihin tunnistautumisen hallitseminen sekä oman laitteen perusasetusten tunteminen.

4.2 Terveys- ja hyvinvointitaidot

Terveys- ja hyvinvointitaidot ovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta. Nämä taidot voidaan jaotella mielenterveystaitoihin, ravitsemus- ja ruoanlaittotaitoihin sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista muodostuva kokonaisuus. Hyvinvointia tukevia tekijöitä ovat fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, jota esimerkiksi riittävä uni, lepo ja liikunta sekä tasapainoinen ruokavalio edistävät. Myös merkitykselliset ihmissuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne, itsensä toteuttaminen ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen tukevat ja rakentavat hyvinvointia.^{16, 17}

Mielenterveystaidot ennaltaehkäisevät mielenterveyden häiriöiden kehittymistä ja auttavat ja tukevat silloin, kun elämässä kohtaa vaikeita tilanteita tai kriisejä. Mielenterveystaidoilla tarkoitetaan muun muassa tunteiden hallintaa ja ilmaisemista, terveiden ihmissuhteiden ylläpitämistä, psyykkistä resilienssiä sekä kykyä hakea apua. Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi toimintakyky, kyky osallistua yhteisölliseen toimintaan, todellisuudentaju, itsemyötätunto sekä elämän merkityksellisyyden kokeminen.¹⁸

Ravitsemus- ja ruoanlaittotaidot mahdollistavat ravitsevien ja monipuolisten ruokien valmistamisen, terveyttä edistävien valintojen tekemisen sekä tuotteiden ravintoarvojen tulkitsemisen. Ne ohjaavat kestäviin valintoihin, jotka huomioivat ruoantuotannon eettisyyden ja ympäristövaikutukset. Terveyttä edistävässä ruokavaliossa tärkeintä on kokonaisuus eivätkä yksittäiset ruoka-aineet edistä tai heikennä terveyttä.

Liikunnallisessa elämäntavassa liikunta ja fyysinen aktiivisuus sulautuvat osaksi päivittäistä elämää. Tavoitteena on löytää itselle sopiva tapa liikkua, ylläpitää ja parantaa fyysistä terveyttä ja toimintakykyä sekä lisätä hyvinvointia. Tämä edellyttää tietoa terveellisistä liikuntatavoista, motivaatiota säännölliseen liikuntaan ja kykyä sovittaa liikunta osaksi erilaisia elämäntilanteita. Liikunnan vastapainoksi on tärkeää pitää huolta riittävästä levosta ja palautumisesta sekä oman kehon kuuntelemisesta.^{19, 20, 21, 22}

4.3 Turvallisuustaidot

Turvallisuustaidot ovat olennainen osa yksilön ja yhteisöjen turvallisuutta ja varautumista. Nämä taidot jakautuvat uimataitoon, ensiaputaitoihin, paloturvallisuustaitoihin, varautumistaitoihin ja liikennetaitoihin. Yhdessä nämä taidot muodostavat turvallisen toiminnan perustan erilaisissa tilanteissa.

Ensiaputaidot ovat taitoja, jotka auttavat hoitamaan niin pienimpiä kuin vakavampiakin vammoja. Niitä voidaan hyödyntää hätä- ja onnettomuustilanteissa sairastumisen tai loukkaantumisen ensivaiheissa, mutta ne ovat hyödyllisiä myös arkipäiväisissä kolhuissa ja haavereissa. Ensiaputaitoihin sisältyvät esimerkiksi paineluelvytys, verenvuodon tyrehdyttäminen, haavojen puhdistaminen ja sitominen sekä tajuttomalle annettava ensiapu. Ne vähentävät vammojen vakavuutta ja pelastavat ihmishenkiä.²³

Varautumistaidot auttavat selviytymään esimerkiksi sairastumisten, sähkökatkojen, lakkojen ja muiden yhteiskunnallisten poikkeustilanteiden aikana. Tavoitteena on, että jokainen pärjäisi kotona vähintään 72 tunnin ajan äkillisissä häiriötilanteissa. Lääkkeiden ja ruoan lisäksi kotivaraan olisi hyödyllistä sisällyttää myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinsietokyvyn taitoja. Arjen rutiinit ja mieluisat aktiviteetit tarjoavat turvallisuuden tunnetta ja toimivat tukipilareina vaikeina aikoina.²⁴

Paloturvallisuustaidot ovat taitoja, jotka ehkäisevät tulipaloja ja vähentävät niistä aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Ne sisältävät ennaltaehkäisevät-, alkusammutus- ja tulen turvallisen käsittelyn taidot. Paloturvallisuustaitojen avulla ihmiset voivat suojella itseään ja muita tulipaloihin liittyviltä vaaroilta.

Uimataito on elintärkeä taito, joka mahdollistaa turvallisen vedessä liikkumisen. Uimataidon opetteleminen lähtee liikkeelle siitä, että ihminen oppii luottamaan veteen ja uskaltaa mennä sinne. Tämän jälkeen voi harjoitella esimerkiksi erilaisia uintitekniikoita, vesitaitoja sekä sukeltamista. Tavoitteena on uimataidon kehittäminen niin, että lopulta ihminen osaa uida pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaisesti, jolloin uimataitoinen osaa syvään veteen jouduttuaan uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään.²⁵

Liikennetaidot ovat taitoja, jotka liittyvät turvalliseen liikkumiseen. Niihin kuuluvat kyky tulkita liikennemerkkejä ja -sääntöjä, ajoneuvon käyttötaito tai kyky liikkua turvallisesti erilaisilla liikennevälineillä, sekä kyky ennakoida ja reagoida erilaisiin liikennetilanteisiin ja havainnoida ympäristöä. Liikennetaidot edistävät liikenneturvallisuutta ja ehkäisevät onnettomuuksia.

4.4 Sosiaaliset taidot

Sosiaaliset taidot auttavat yksilöä toimimaan rakentavasti ja kunnioittavasti muiden ihmisten kanssa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalisten taitojen kokonaisuus pitää sisällään tunnetaidot, vuorovaikutustaidot, osallisuustaidot sekä neuvottelu- ja sovittelutaidot.

Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa ja ilmaista omia ja havaita toisten tunteita. Ne ovat tärkeitä itsetuntemuksen, hyvinvoinnin ja ihmissuhteiden kannalta. Tunnetaidot auttavat toimimaan erilaisten tunteiden vaikutuksen alaisena, ja niitä voidaan oppia ja kehittää elämän eri vaiheissa.²⁶

Vuorovaikutustaidoissa on kyse yhdessä toimimisesta ja kyvystä vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia toisten kanssa. Ne perustuvat vastavuoroisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen. Vuorovaikutustaidot sisältävät esimerkiksi läsnäolon, kuuntelun, rohkaisun, myönteisen ja rakentavan palautteen antamisen, empatian ja osallisuuden taidot.^{27, 28}

Neuvottelu- ja sovittelutaidot mahdollistavat konfliktien ratkaisemisen ja tasapuolisen päätöksenteon. Ne edellyttävät empatiakykyä, kommunikaatiotaitoja, kykyä ymmärtää erilaisia näkemyksiä sekä taitoa löytää kompromisseja ja rakentavia ratkaisuja. Neuvottelu- ja sovittelutaitojen avulla voidaan välttää ja ratkaista konfliktitilanteita sekä edistää osapuolien välistä yhteistyötä.

Osallisuustaitojen avulla henkilö voi osallistua yhteisön toimintaan ja vaikuttaa yhteiseen hyvään. Ne ovat olennaisia monilla elämänalueilla ja auttavat luomaan yhteenkuuluvuutta, arvostusta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. Osallisuustaitoihin sisältyvät omien tarpeiden tunnistaminen, yhteisön kehittäminen, järjestötoiminta, kollektiivinen päätöksenteko. Myös yhteisen hyvän tuottaminen, yhteisten tilojen ja palveluiden käyttö ja yhteisön hyvinvointi liittyvät osallisuuteen.

4.5 Kestävän elämäntavan taidot

Kestävän elämäntavan taidot rakentuvat ekologisen, sosiaalisen, kulttuurillisen ja taloudellisen kestävyyden taidoista. Kestävä elämäntapa tarkoittaa elämäntapaa, joka pyrkii tasapainottamaan yksilön tarpeet ympäristön ja yhteiskunnan kanssa. Ympäristön kunnioittaminen ja resurssien kestävä kuluttaminen, yhteisöllisyyden ja tasa-arvon edistäminen, kulttuurisen monimuotoisuuden suojeleminen ja tasapainoisen talouden ylläpitäminen ovat osa kestävää elämäntapaa.

Kestävässä elämäntavassa hyvinvointi, onnellisuus ja tyytyväisyys eivät nojaa ainoastaan aineellisiin tekijöihin, vaan ne perustuvat myös esimerkiksi luontosuhteen vaalimiseen, yhteisöllisyyteen sekä elämän merkityksellisyyden tunteeseen. Kestävässä elämäntavassa ihminen ymmärretään erottamattomana osana luontoa.

Ekologisella kestävyydellä viitataan siihen, että ihminen toimii luonnon uusiutumis- ja kantokyvyn sallimissa rajoissa. Se pitää sisällään myös luonnoneläimistä ja -kasveista huolehtimisen. Ekologista kestävyyttä voidaan edistää tekemällä kestäviä ja eettisiä kulutusvalintoja sekä suosimalla ympäristöystävällistä ruokavaliota, käyttämällä julkista liikennettä, kierrättämällä ja käyttämällä energiaa säästeliäästi.

Sosiaaliseen kestävyyteen sisältyvät esimerkiksi yhteisöllisyys, tasa-arvo ja syrjimättömyys, yhdenvertaisuus sekä merkityksellisten sosiaalisten suhteiden vaaliminen. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluvat myös kestävät vaikuttamisen tavat, kuten äänestäminen, järjestötoimintaan osallistuminen sekä eettinen kuluttaminen. Lisäksi eläinten oikeudet ja vastuullinen eläintenpito sisältyvät sosiaaliseen kestävyyteen.

Kulttuurisella kestävyydellä tarkoitetaan kielten, tapojen ja perinteiden säilyttämistä, monikulttuurisuutta ja kielellistä monimuotoisuutta, kansainvälisyyttä sekä eri taiteen muotojen vaalimista. Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluvat sekä kulttuuristen käytänteiden ylläpitäminen että niiden kehittäminen ja uusiminen. Kulttuurit elävät jatkuvasti muuttuvan maailman mukana. Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluvat taito nauttia taiteesta sekä taito ilmaista itseään jonkin taidemuodon avulla.

Taloudellinen kestävyys pitää sisällään vastuullisen kuluttamisen, joka huomioi tuotteiden ympäristöystävällisyyden ja kestävyyden sekä tuotantoketjun eettisyyden niin ympäristövaikutusten, sosiaalisten vaikutusten kuin ihmisoikeuksien näkökulmasta. Se on tietoisuutta siitä, mistä tuotteiden ja palveluiden hinta koostuu. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa myös tulojen ja menojen tasapainottamista eli sitä, että ihminen ei elä yli varojensa tai velkaannu yli maksukyvyn. Se viittaa myös tasapainoiseen talouden kasvuun, joka ei perustu esimerkiksi velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen.

4.6 Elämänhallintataidot

Elämänhallintataidot pitävät sisällään arjenhallintataidot, asiointitaidot, kotitaloustaidot, oman talouden hallinnan ja oman elämän suunnittelun. Ne edesauttavat itsenäisesti elämässä pärjäämistä ja omien asioiden hoitamista.

Arjenhallintataidot. Hyvä arki on omannäköistä ja sujuvaa. Toistuvat rutiinit luovat hallittavuuden ja turvallisuuden tunnetta, mutta niiden räätälöinti omiin tarpeisiin tuo arkeen iloa ja merkityksellisyyttä. Arjen peruspilarit rakentuvat säännöllisestä ja monipuolisesta ruokailusta, liikunnasta, levosta ja arkisten asioiden hoitamisesta. Ajanhallinta- ja stressinhallintataidot tukevat rutiinien ylläpitämisessä ja haastavissa tilanteissa ja vastoinkäymisissä, jotka ovat myös osa arkea.

Asiointitaitojen avulla voi hyödyntää erilaisia palveluita, asioida viranomaisten kanssa ja hoitaa omia asioita. Tämä edellyttää kykyä ilmaista itseään, ymmärtää saatuja ohjeita, hallita asiakirjoja ja lomakkeita sekä tehdä päätöksiä. Nykyisin myös sähköisen asioinnin osaaminen on tärkeää. Asiointitaidot ovat olennaisia esimerkiksi terveydenhuollossa ja viranomaisasioissa sekä monissa muissa arkipäivän tilanteissa, joissa on vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Taloustaidot. Keskeisin taloustaito on oman talouden hahmottaminen ja hallinta. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen budjetointia, suunnitelmallista rahankäyttöä, harkittujen ja kestävien kulutusvalintojen tekemistä sekä säästämistä. Pitkäjänteinen talouden suunnitteleminen pitää talouden tasapainossa ja tuo mielenrauhaa.

Kodinhoitotaidot ovat käytännön tietoja ja taitoja, jotka liittyvät kodin ylläpitoon sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan ylläpitämiseen. Näihin taitoihin sisältyvät esimerkiksi hygienia, siivous, vaatehuolto, kädentaidot, pienten korjausten tekeminen kotiympäristössä ja muut kodinhoitoon liittyvät tehtävät.²⁹

Oman elämän suunnittelu auttaa etenemään kohti merkityksellisiä tavoitteita ja päämääriä. Suunnitteluun sisältyy itselle tärkeiden asioiden ja arvojen pohtimista, tavoitteiden asettamista, tiedon keräämistä, vaihtoehtojen punnitsemista ja päätösten tekemistä. Myös yllätyksellisyys ja suunnanmuutokset ovat osa elämää. Oman elämän suunnittelu ei ainoastaan auta saavuttamaan tärkeitä tavoitteita, vaan myös opettaa suhtautumaan odottamattomiin käänteisiin ja muutoksiin matkan varrella.

4.7 Ongelmanratkaisutaidot

Ihminen kohtaa elämänsä aikana useita ongelmatilanteita, joihin täytyy löytää ratkaisu. Ongelmatilanteissa tarvitaan kykyä tarkastella ongelmaa eri näkökulmista ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtojen ja lähestymistapojen toimivuutta sekä hyviä ja huonoja puolia. Ongelmia ratkoessa pitää soveltaa omaa osaamistaan ja hyödyntää omia vahvuuksiaan. Ongelmanratkaisutaidot-kategoria pitää sisällään oppimisen taidot, oman osaamisen soveltamisen, luovuuden ja tulevaisuustaidot.

Oppimisen taidot ovat taitoja, jotka liittyvät tiedon hankkimiseen, omaksumiseen ja ymmärtämiseen. Niihin kuuluvat taito etsiä uutta tietoa, tiedon omaksuminen, merkityksien ymmärtäminen sekä mieleen painamista ja palauttamista tukevien taitojen ja tekniikoiden käyttö. Tärkeitä oppimistaitoja ovat myös

tietoisuus itselle sopivista oppimistyyleistä ja motivaatiota edistävistä tekijöistä.
kyky valita itselle sopivia oppimisstrategioita.
taito hakea tietoa monipuolisesti eri lähteistä sekä arvioida lähteiden luotettavuutta ja omaa oppimista.
osaamisen, vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen, oman polun suunnitteleminen, ajankäytön sääteleminen sekä oppimisen tapojen löytäminen.

Oman osaamisen soveltaminen tarkoittaa sitä, että ihminen osaa hyödyntää tietojaan ja taitojaan erilaisissa käytännön tilanteissa. Sen soveltaminen on keskeinen taito monilla eri elämänalueilla. Oman osaamisen soveltaminen vaatii jatkuvaa oppimista, avoimuutta uusille ideoille ja halua kehittää omia taitojaan ja osaamistaan.

Luovuus tarkoittaa kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista ja luoda niistä jotain uutta ja ainutlaatuista. Se voi näkyä uteliaisuutena, kyseenalaistamisena ja uudenlaisina toimintatapoina. Luovuuden avulla voi kehittää ja ilmaista itseään sekä sopeutua nopeasti muuttuvaan maailmaan. Luovuus vaatii herkkyyttä ja valmiutta mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Se antaa rohkeutta tarttua epätavallisiinkin ideoihin.^{30, 31, 32}

Tulevaisuustaidot parantavat yksilöiden valmiutta kohdata erilaisia tulevaisuuksia sekä toimia niissä, kuten myös kykyä arvioida muiden oletuksia tulevaisuudesta sekä vaikuttaa osaltaan tulevaisuuden muotoutumiseen. Kyse ei siis ole ensisijaisesti varautumisesta vaan nimenomaan ennakoivasta suhtautumisesta tulevaisuuteen.³³

4.8 Kansalaisuustaidot

Kansalaisuustaidot pitävät sisällään yhteiskuntataidot, demokratiataidot, eettisyyden, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon. Niitä tarvitaan täysivaltaisena ja toiset huomioivana kansalaisena toimimiseen sekä informaation kriittiseen tarkastelemiseen.

Medialukutaito viittaa kykyyn arvioida, ymmärtää ja käsitellä mediaa kriittisesti. Siihen sisältyy taito erottaa luotettava tieto virheellisestä ja tunnistaa median vaikutusyritykset sekä ymmärrys siitä, miten mediasisällöt rakentuvat. Medialukutaito auttaa tunnistamaan harhaanjohtavaa informaatiota, manipulaatiota ja propagandaa. Se kannustaa kysymään kriittisiä kysymyksiä, tarkastelemaan lähteitä ja arvioimaan tietoa monipuolisesti. Medialukutaito on olennainen nykypäivänä, kun tiedonvälitys tapahtuu monissa eri muodoissa ja kanavissa.

Kriittinen ajattelu on taito, joka mahdollistaa tiedon syvällisen analysoinnin, arvioinnin ja ymmärtämisen. Se tarkoittaa kykyä tarkastella asioita monipuolisesti, tunnistaa argumenttien vahvuudet ja heikkoudet sekä taitoa erottaa luotettava tieto harhaanjohtavasta. Kriittinen ajattelu vaatii avoimuutta uusille ideoille, halua kyseenalaistaa omia oletuksia ja arvoja sekä valmiutta muuttaa mielipidettä. Se kannustaa olemaan tietoinen omista ennakkoluuloista sekä pyrkimään ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Kriittinen ajattelu auttaa tekemään parempia päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia ja osallistumaan keskusteluihin rakentavasti.

Työelämätaidot edesauttavat työelämässä pärjäämistä. Ne pitävät sisällään esimerkiksi taidon hakea tietoa avoimista työpaikoista, tehdä CV ja kirjoittaa työhakemus. Työelämätaitoihin kuuluvat myös keskeisten työelämää ohjaavien lakien ja velvoitteiden tuntemus sekä yrittäjyysosaaminen.

Yhteiskuntataidoilla tarkoitetaan sitä, että yksilö tunnistaa omat vastuunsa, velvollisuutensa ja oikeutensa ja kykenee toimimaan niiden mukaisesti. Ne edistävät toimintakykyä, sosiaalista vuorovaikutusta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä luovat perustan demokratialle ja yhteisöllisyydelle. Yhteiskuntataidot eivät ole pelkästään yksilön kannalta tärkeitä, sillä ne tukevat myös yhteiskunnallista vakautta, eheyttä ja kehitystä. Yhteiskuntataitoihin kuuluu myös tietämys jokaisenoikeuksista ja taito käyttää niitä.

Demokratiataidot viittaavat taitoihin ja kykyihin, jotka mahdollistavat osallistumisen demokraattiseen yhteiskuntaan sekä toimintaan aktiivisena ja tiedostavana kansalaisena. Ne sisältävät kyvyn ymmärtää demokraattisia periaatteita ja instituutioita, arvioida kriittisesti poliittisia ehdokkaita ja päätöksentekoa, sekä käyttää äänioikeutta. Demokratiataidot tarkoittavat myös kykyä keskustella avoimesti eri näkökulmista ja kunnioittaa muiden mielipiteitä sekä osallistumista järjestötoimintaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Demokratiataidot edistävät aktiivista kansalaisuutta ja yhteisen hyvän edistämistä demokraattisissa yhteisöissä.

Eettisyys on taito, joka ohjaa ihmisiä tekemään oikeita päätöksiä moraalisesti haastavissa tilanteissa. Se vaatii kykyä arvioida toiminnan seurauksia sekä harkita eri vaihtoehtoja huolellisesti. Eettisyys edellyttää myös empatiaa, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää heidän tunteitaan ja tarpeitaan. Eettisenä toimijana ihminen osaa tasapainoilla omien arvojensa, yhteisön odotusten ja oikeudenmukaisuuden vaatimusten välillä. Hän pyrkii tekemään päätöksiä, jotka kunnioittavat kaikkien osapuolten oikeuksia ja hyvinvointia.

5 Yhteenveto

Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen kansalaistaitojen määrittelyssä kerättiin kattava kokonaisuus erilaisia taitoja, joita ihminen tarvitsee toimiakseen kansalaisena suomalaisessa yhteiskunnassa. Osa taidoista on hyvin konkreettisia ja selkeitä kuten esimerkiksi uimataito tai paloturvallisuustaidot. Niiden sisällöt on yleensä myös helppo määritellä. Sen sijaan haastavampia taitoja määritellä ovat esimerkiksi kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden taidot, eettisyys ja luovuus. Mitä jokaisen tulisi osata näistä kategorioista ja miten esimerkiksi eettisyys ja luovuus näkyvät taitoina? Määrittelyhaasteista huolimatta ne nousevat kuitenkin esiin tärkeinä taitoina monissa aiemmissa linjauksissa, selvityksissä sekä tutkimuksissa, ja sisältyvät myös hankkeen kansalaistaitokokonaisuuteen.

Taidot voivat muuttua ajassa ja tietyillä taidoilla voi olla korostuneempi merkitys tietyn yksilön elämässä kuin toisella. Hankkeen tärkeimpänä tausta-ajatuksena on kuitenkin se, että kansalaistaidot ovat hyödyllisiä päivittäisessä elämässä kaikille ihmisille. Määrittelytyön tavoite oli lisätä tietoisuutta kansalaistaidoista, synnyttää positiivista sivistyskeskustelua ja lisätä taitojen opetusta ja näkyvyyttä hankkeen muiden toimenpiteiden ohella kansalaisopistojen opetustarjonnassa. Kansalaistaidot kuuluvat kaikille ja ne hyödyttävät niin yksilöä kuin yhteiskuntaa. Varmastikin jokaisella meistä on kehitettävää joissain kansalaistaidossa, joten suunnataan kursseille kehittämään kansalaistaitojamme!

Viitteet

Lappalainen, A. (2005). Kansalaistaidon lyhyt historia. Koulu ja menneisyys 43. Saatavilla: [https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/98979/56667]. Luettu 6.6.24.
Homan, K., Larjanko K., Rönkä, T. & Virtanen, R. (1969). Kansalaistaito 4. Helsinki: Otava.
Homan, K., Larjanko, K., Virtanen, R., Hannula, M., Korpijärvi, E., Ollila, L. & Rönkä, T. (1968). Kansalaistaito 2. 1968. Helsinki: Otava.
Horppu, A. (2020). ”On kansalaistaito osata valmistaa ruokaa itselleen” – kysyimme kolmelta eri alan ammattilaiselta, mitä jokaisen tulisi osata. Yle oppiminen. Saatavilla: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/28/on-kansalaistaito-osata-valmistaa-ruokaa-itselleen-kysyimme-kolmelta-eri-alan]. Luettu 6.6.24.
OPH (2017). Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017. Määräykset ja ohjeet 2017:9a. Helsinki: OPH. Saatavilla: [https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/aikuisten_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf]. Luettu 6.6.24.
Raijas, A., Kalmi, P., Ranta, M. & Ruuskanen, O.-P. (2020). Suomalaisten talousosaaminen – Analyysi 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella. Yleistajuiset selvitykset A: 119. Helsinki: Suomen pankki. Saatavilla: [https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/11641/Suomalaisten%20talousosaaminen_Suomen_Pankki.pdf?sequence=2&isAllowed=y]. Luettu 6.6.24.
OKM (2013). Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013–2016. OKM:n julkaisuja 2013: 11. Saatavilla: [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75278]. Luettu 6.6.24.
IOM (2020). Oma kieli kotoutumisen tukena. Opas ammattilaisille. Helsinki: IOM. Saatavilla: [https://finland.iom.int/sites/g/files/tmzbdl1656/files/documents/Oma_kieli_kotoutumisen_tukena_IOM_WEB.pdf]. Luettu 6.6.24.
KTL (2022). PIAAC-tutkimuksen toteutuksesta. Verkkodokumentti [https://ktl.jyu.fi/fi/piaac/tutkimuksen-toteutuksesta]. Luettu 6.6.24.
Javrh, P., Mozina, E. & Volcjak, D (2017). Report on Life Skills Approach in Europe. Life skills for Europe project. Ljubljana: SIAE. Saatavilla: [https://eaea.org/wp-content/uploads/2018/03/LSE-Reprot.pdf]. Luettu 6.6.24.
Vuorikari, R., Kluzer, S. & Punie, Y. (2022). DigComp 2.2: The Digital Competence Framework for Citizens – With new examples of knowledge, skills and attitudes. Luxembourg: EU. Saatavilla: [https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC128415] Luettu 6.6.24.
European Commission (2022). GreenComp, Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys. Luxembourg: EU. Saatavilla: [https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/bc83061d-74ec-11ec-9136-01aa75ed71a1/language-fi]. Luettu 6.6.24.
European Commission (2018). LifeComp: The European framework for the personal, social and learning to learn key competence. Luxembourg: EU. Saatavilla: [https://joint-research-centre.ec.europa.eu/lifecomp_en]. Luettu 6.6.24.
European Commission (2024). European Education Area. Quality education and training for all. Avaintaidot ja perusosaaminen. Verkkosivu: [https://education.ec.europa.eu/fi/education-levels/school-education/key-competences-and-basic-skills]. Luettu 6.6.24.
OPH (2024). Kansalliset perustaitojen osaamismerkit. Verkkosivu: [https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kansalliset-perustaitojen-osaamismerkit]. Luettu 6.6.24.
Martela, F. (2022). Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa. Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan. Yhteiskuntapolitiikka 87(5–6), 565–572.
Mehiläinen (2024). Kehon ja mielen hyvinvointi. Verkkosivu: [https://www.mehilainen.fi/hyvinvointi]. Luettu 6.6.24.
Mieli ry (2024). Mielenterveys on osa hyvinvointi ja terveyttä. Verkkosivu: [https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mielenterveys-on-osa-hyvinvointia-ja-terveytta/]. Luettu 6.6.24.
OKM (2024). Liikunnallinen elämäntapa. Verkkosivu: [https://okm.fi/liikunnan-edistaminen]. Luettu 6.6.24.
Olympiakomitea (2024). Liikunnallinen elämäntapa. Verkkosivu: [https://www.olympiakomitea.fi/liikunnallinen-elamantapa/]. Luettu 6.6.24.
Liikkuva aikuinen (2024). Liikkuva aikuinen -ohjelman verkkosivu: [https://liikkuvaaikuinen.fi/]. Luettu 6.6.24.
Mäki-Opas, T., Rahkonen, O. & Borodulin, K. (2015). Terveyssosiologinen näkökulma liikunnallisen elämäntavan polarisoitumiseen – valinnat vai mahdollisuudet. Yhteiskuntapolitiikka 80(3), 263–272.
SPR (2024). Ensiapuohjeet. Verkkosivu: [https://www.punainenristi.fi/ensiapu/ensiapuohjeet/]. Luettu 6.6.24.
Marttaliitto (2024). Varautuminen. Verkkosivu: [https://www.martat.fi/teemat/varautuminen/]. Luettu 6.6.24.
SUH (2024). Uimataito Suomessa. Verkkosivu: [https://suh.fi/toiminta/uimaopetus/uimataito-suomessa/]. Luettu 6.6.24.
Mieli ry (2024). Tunnetaidot. Verkkosivu: [https://mieli.fi/tag/tunnetaidot/]. Luettu 6.6.24.
YTHS (2024). Tunnetaidot. Verkkosivu: [https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/tunnetaidot/]. Luettu 6.6.24.
Mieli ry (2024). Vuorovaikutustaidot. Verkkosivu: [https://mieli.fi/tag/vuorovaikutustaidot/]. Luettu 6.6.24.
OPH (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014: 96. Helsinki: OPH. Saatavilla: [https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf]. Luettu 6.6.24.
Aarnio, S. & Nuutila, L. (2024). Luovuus on taitoa, kykyä ja uskallusta heittäytyä. HAMK Unlimited Journal. Saatavilla: [https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/luovuus-on-taitoa-kykya-ja-uskallusta-heittaytya/] Luettu 6.6.24.
Saarinen, S. (2023). Lisää luovuutta työpaikoille! Helsinki: Sitra. Blogi: [https://www.sitra.fi/blogit/lisaa-luovuutta-tyopaikoille/]. Luettu 6.6.24.
Positiivinen kasvatus (2018). Vahvuus 7: Luovuus. Verkkosivu: [https://positiivinenkasvatus.fi/luonteenvahvuudet/vahvuus-7-luovuus/]. Luettu 6.6.24.
Ollila, J. (2022). Suomalainen koulujärjestelmä on liikaa kiinni nykyajassa – miten tulevaisuustaitoja tulisi opettaa? MustRead: [https://www.mustread.fi/artikkelit/suomalainen-koulujarjestelma-on-liikaa-kiinni-nykyajassa-miten-tulevaisuustaitoja-tulisi-opettaa/]. Luettu 6.6.24.

Kirjoittajasta

Henri Piirainen, KM (henri.piirainen(at)kansalaisopistojenliitto.fi)

Työskentelen Kansalaisopistojen liitossa järjestösuunnittelijana. Vastuualueisiini kuuluvat tapahtumajärjestelyt, hanketoiminta ja opistokentän kehittäminen.

Koulutukseltani olen aikuiskasvatustieteeseen suuntautunut kasvatustieteen maisteri Itä-Suomen yliopistosta. Sivuaineina opiskelin markkinointia, johtamista, yrittäjyyttä sekä opettajan pedagogiset opinnot. Kansalaisopistojen parissa aloittelin työuraani jo opintojen aikana, kun päädyin Joensuun seudun kansalaisopistoon tuntiopettajaksi. Opiskelujen aikana kiinnostuin erityisesti virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta. Esimerkiksi kansalaisopistoissa, partiossa, urheiluseuroissa ja kerhoissa opitaan paljon taitoja ja valmiuksia, joista on yllättävää hyötyä myöhemmin esimerkiksi työelämässä.

Opintojen jälkeen suuntasin Kuusamo-opistoon työstämään kestävään elämäntapaan ja osaamisperusteisuuteen keskittyvää laatu- ja kehittämishanketta. Lisäksi toimin tuntiopettajana tietotekniikan ja liikunnan kursseilla. Noin 1,5 vuoden jälkeen siirryin Kuusamosta Helsinkiin töihin Kansalaisopistojen liittoon, jossa keskityn erityisesti kansalaisopistoja koskettaviin kehittämishankkeisiin. Hankkeet ovat pitäneet sisällään osaamisperusteisuutta, saavutettavuutta, kansalaistaitoja, vastuullisuutta ja pedagogista uudistamista.

Vapaa-aikani vietän pitkälti erilaisten non-formaalien oppimisaktiviteettien parissa harjoittelemalla kamppailulajeja, kokkaamalla, leipomalla ja kansalaisopiston tanssikursseilla. Lisäksi nautin hyvistä tarinoista niin kirjojen, elokuvien kuin videopelienkin äärellä.