Vapaa sivistystyö ry toteutti yhteistyössä E2 Tutkimuksen kanssa selvityksen, joka kartoittaa vapaan sivistystyön yhteiskunnallista merkitystä tulevaisuuden näkökulmasta. Sivistystyön Vapaus ja Vastuu (SVV) -ohjelma oli yhteistyössä mukana. E2 Tutkimuksesta selvityksen toteuttivat Aino Heikkilä, Jenni Simonen ja Karina Jutila.
Selvitys etsii vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on vapaan sivistystyön oppilaitosten merkitys ja vaikuttavuus suomalaisen yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän näkökulmasta?
- Mikä on vapaan sivistystyön oppilaitosten merkitys elinikäisen oppimisen näkökulmasta?
- Mitkä ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten tulevaisuuden tehtäviä yhteiskunnallisesti ja koulutusjärjestelmän näkökulmasta?
Selvitystä varten E2 Tutkimus haastatteli helmi-maaliskuun 2024 aikana 11 päättäjää ja asiantuntijaa. Päättäjien joukossa on edustajia sekä hallitus- että oppositiopuolueista.
Tiivistelmä selvityksen pääsisällöistä
Yhteiskunnallinen merkitys tällä hetkellä:
- Täydentää ja paikkaa julkisen sektorin koulutustarjontaa.
- Itsensä kehittämisen mahdollistaja läpi elämänvaiheiden.
- Toimii eri väestöryhmien yhteiskunnallisena kohtauspaikkana.
- Taloudellinen saavutettavuus luo mahdollisuuksien tasa-arvoa.
- Vahvuutena ketteryys vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.
- Arvokas pohjoismainen perintö.
Päättäjät ja asiantuntijat nimeävät vapaalle sivistystyölle kolme yhteiskunnallista päätehtävää:
- Ihmisten henkisen kasvun tukeminen.
- Demokratiaan ja kansalaisena toimintaan kytkeytyvät tehtävät.
- Ammatillisten valmiuksien ylläpitäminen.
Vapaan sivistystyön riskit: ovatko oppilaitokset jäämässä ajasta jälkeen?
- Vst-käsitteen ja toiminnan heikko tunnettuus (erit. nuoret sukupolvet).
- Heikko itsepuolustus (asemaa vaikea puolustaa, jos merkitystä ei ymmärretä).
- Rakenteiden uudistustarve (toimintojen tarkistaminen, päällekkäisyyksien karsiminen, rakennuskannan käyttöaste).
- Asenteiden ja arvojen muutos (toimintaan kohdistuvat kielteiset ennakkoluulot).
Mihin vapaassa sivistystyössä on varauduttava?
- Julkisen talouden tila edellyttää taloudellista sopeutumista.
- Poliittiseen leikkauspaineeseen ja rahoitukselliseen kilpailuasetelmaan eri koulutusmuotojen välillä.
- Kilpailun koventumiseeen ihmisten vapaa-ajasta.
- Osaamisen keskittymiseen ja polarisaation ehkäisemiseen.
Vapaan sivistystyön mahdollisuuksia:
- Toiminnan synnyttämät merkityksellisyyden kokemukset.
- Päättäjät arvioivat aikuiskoulutustuen loppumisen avaavan vst:lle uusia mahdollisuuksia.
- Yhteiskunnan muutos luo uusille taidoille kysyntää: esim. teknologia- ja digitaidot, dialogi- ja demokratiataidot, lukutaidot.
- Kestävän kehityksen edistäminen.
- Toiminnan ketteryys ja teknologiset työkalut avaavat mahdollisuuksia toiminnan vahvistamiseen ja kehittämiseen.
Kenelle toimintaa kannattaisi suunnata:
- Kaikki ikäryhmät nähdään tärkeinä (haastateltujen näkemyksissä hajontaa).
- Työelämän ulkopuolisille vst antaa mahdollisuuden ylläpitää osaamistaan.
- Yksinäisille mahdollisuuksia kohtaamisiin.
- Maahanmuuttajataustaiset kasvava kohderyhmä.
Miten vapaan sivistystyön merkitys tehdään näkyväksi?
- Alan sisäinen uudistuminen nähdään välttämättömänä: kirkastettava, mikä on toiminnan ydintä.
- Brändin ja viestinnän vahvistaminen.
- Koska päätöksenteossa talousdiskurssi on vahva, tähän kannattaa nojata (päättäjiin ei tehoa esim. puhe elinikäisestä oppimisesta).
Tulosten peilausta suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin:
- Sivistys ja sivistystaso keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä: kansalaisten tietopohja, tutkinnot, oppineisuus, ajattelun laaja-alaisuus, tiedon rooli, käyttäytyminen, ongelmanratkaisukyky, kyky menestyä.
- Sivistys on yhteydessä eriarvoisuuden, keskustelukulttuurin kärjistymisen, polarisaation sekä ihmisten pahoinvoinnin ehkäisemiseen. Se on keino puolustaa demokraattisen yhteiskunnan ydintä.
- Yhteiskunnan kansainvälistyminen jatkuu: monikielisyys ja -kulttuurisuus vievät Suomea eteenpäin, kun mukana on sivistys, ihmisoikeudet ja osallisuus.
- Väestön ikääntyminen muuttaa Suomea ja vst tekee tärkeää työtä jo nykyisellään ikääntyneiden parissa sekä ylisukupolvisena kohtaamispaikkana.
- Sivistys avainasemassa vastata ilmasto- ja ympäristökriiseihin.
- Tieteen ja teknologian mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttävät sivistystä.
