Selvitys: vapaan sivistystyön tulevaisuuden yhteiskunnallinen merkitys vaikuttajien näkökulmasta

Selvitys: vapaan sivistystyön tulevaisuuden yhteiskunnallinen merkitys vaikuttajien näkökulmasta

Vapaa sivistystyö ry toteutti yhteistyössä E2 Tutkimuksen kanssa selvityksen, joka kartoittaa vapaan sivistystyön yhteiskunnallista merkitystä tulevaisuuden näkökulmasta. Sivistystyön Vapaus ja Vastuu (SVV) -ohjelma oli yhteistyössä mukana. E2 Tutkimuksesta selvityksen toteuttivat Aino Heikkilä, Jenni Simonen ja Karina Jutila.

Selvitys etsii vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on vapaan sivistystyön oppilaitosten merkitys ja vaikuttavuus suomalaisen yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän näkökulmasta? 
  • Mikä on vapaan sivistystyön oppilaitosten merkitys elinikäisen oppimisen näkökulmasta? 
  • Mitkä ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten tulevaisuuden tehtäviä yhteiskunnallisesti ja koulutusjärjestelmän näkökulmasta? 

Selvitystä varten E2 Tutkimus haastatteli helmi-maaliskuun 2024 aikana 11 päättäjää ja asiantuntijaa. Päättäjien joukossa on edustajia sekä hallitus- että oppositiopuolueista.

Tiivistelmä selvityksen pääsisällöistä

Yhteiskunnallinen merkitys tällä hetkellä:

  • Täydentää ja paikkaa julkisen sektorin koulutustarjontaa.
  • Itsensä kehittämisen mahdollistaja läpi elämänvaiheiden.
  • Toimii eri väestöryhmien yhteiskunnallisena kohtauspaikkana.
  • Taloudellinen saavutettavuus luo mahdollisuuksien tasa-arvoa.
  • Vahvuutena ketteryys vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.
  • Arvokas pohjoismainen perintö.

Päättäjät ja asiantuntijat nimeävät vapaalle sivistystyölle kolme yhteiskunnallista päätehtävää:

  • Ihmisten henkisen kasvun tukeminen.
  • Demokratiaan ja kansalaisena toimintaan kytkeytyvät tehtävät.
  • Ammatillisten valmiuksien ylläpitäminen.

Vapaan sivistystyön riskit: ovatko oppilaitokset jäämässä ajasta jälkeen?

  • Vst-käsitteen ja toiminnan heikko tunnettuus (erit. nuoret sukupolvet).
  • Heikko itsepuolustus (asemaa vaikea puolustaa, jos merkitystä ei ymmärretä).
  • Rakenteiden uudistustarve (toimintojen tarkistaminen, päällekkäisyyksien karsiminen, rakennuskannan käyttöaste).
  • Asenteiden ja arvojen muutos (toimintaan kohdistuvat kielteiset ennakkoluulot).

Mihin vapaassa sivistystyössä on varauduttava?

  • Julkisen talouden tila edellyttää taloudellista sopeutumista.
  • Poliittiseen leikkauspaineeseen ja rahoitukselliseen kilpailuasetelmaan eri koulutusmuotojen välillä.
  • Kilpailun koventumiseeen ihmisten vapaa-ajasta.
  • Osaamisen keskittymiseen ja polarisaation ehkäisemiseen.

Vapaan sivistystyön mahdollisuuksia:

  • Toiminnan synnyttämät merkityksellisyyden kokemukset.
  • Päättäjät arvioivat aikuiskoulutustuen loppumisen avaavan vst:lle uusia mahdollisuuksia.
  • Yhteiskunnan muutos luo uusille taidoille kysyntää: esim. teknologia- ja digitaidot, dialogi- ja demokratiataidot, lukutaidot.
  • Kestävän kehityksen edistäminen.
  • Toiminnan ketteryys ja teknologiset työkalut avaavat mahdollisuuksia toiminnan vahvistamiseen ja kehittämiseen.

Kenelle toimintaa kannattaisi suunnata:

  • Kaikki ikäryhmät nähdään tärkeinä (haastateltujen näkemyksissä hajontaa).
  • Työelämän ulkopuolisille vst antaa mahdollisuuden ylläpitää osaamistaan.
  • Yksinäisille mahdollisuuksia kohtaamisiin.
  • Maahanmuuttajataustaiset kasvava kohderyhmä.

Miten vapaan sivistystyön merkitys tehdään näkyväksi?

  • Alan sisäinen uudistuminen nähdään välttämättömänä: kirkastettava, mikä on toiminnan ydintä.
  • Brändin ja viestinnän vahvistaminen.
  • Koska päätöksenteossa talousdiskurssi on vahva, tähän kannattaa nojata (päättäjiin ei tehoa esim. puhe elinikäisestä oppimisesta).

Tulosten peilausta suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin:

  • Sivistys ja sivistystaso keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä: kansalaisten tietopohja, tutkinnot, oppineisuus, ajattelun laaja-alaisuus, tiedon rooli, käyttäytyminen, ongelmanratkaisukyky, kyky menestyä.
  • Sivistys on yhteydessä eriarvoisuuden, keskustelukulttuurin kärjistymisen, polarisaation sekä ihmisten pahoinvoinnin ehkäisemiseen. Se on keino puolustaa demokraattisen yhteiskunnan ydintä.
  • Yhteiskunnan kansainvälistyminen jatkuu: monikielisyys ja -kulttuurisuus vievät Suomea eteenpäin, kun mukana on sivistys, ihmisoikeudet ja osallisuus.
  • Väestön ikääntyminen muuttaa Suomea ja vst tekee tärkeää työtä jo nykyisellään ikääntyneiden parissa sekä ylisukupolvisena kohtaamispaikkana.
  • Sivistys avainasemassa vastata ilmasto- ja ympäristökriiseihin.
  • Tieteen ja teknologian mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttävät sivistystä.

Raporttikooste (pdf)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *