Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Sivistystori-blogi
    • Tutkimustyöpajat
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Graduvertaisryhmä
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho 2012-2015
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Tutkimus
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Yhteistyöyliopistojen tutkimustoiminta
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • SVV in English
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021
22.6.2021 kirjoittajalta Satu Heimo

KOSI-hankkeen kuulumiset, kesäkuu 2021

KOSI-hankkeen kuulumiset, kesäkuu 2021
22.6.2021 kirjoittajalta Satu Heimo

Ensimmäinen KOSI-työpaja on pidetty ja neljän syksyllä järjestettävän työpajan suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Kiinnostavia keskusteluja tulossa sivistyksen paikallisuudesta, väestösuhteista, metsästä ja monimuotoisesta työelämästä.

Kevät on KOSI-hankkeessa kulunut nopeasti mukavan ja mielenkiintoisen yhteistyön merkeissä. Ensimmäinen KOSI-työpaja pidettiin Maarianhaminassa (verkkototeutuksella) 6.5. Työpajan tarkempia kuulumisia voit lukea TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ. Työpajaan osallistui n. 20 henkilöä ja siellä kuultiin kaksi tutkimuspuheenvuoroa, vapaan sivistystyön puheenvuoro sekä nk. kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot etukäteen nauhoitettuna. Konsensus rakennettiin pienryhmädialogien kautta ja lopuksi vielä tilaisuuden emäntää Medborgarinstitutetin Siv Ekströmiä ja fasilitaattoria Björn Wallénia haastateltiin paikallislehteen.

Lyhyenä kertauksena: Maarianhaminassa aiheena oli kotoutuminen, Orivedellä keskustellaan elokuussa kansalaisyhteiskunnan, demokratian ja sivistyksen paikallisuudesta, Ilmajoella on syyskuussa aiheena väestökehitys, vetovoima ja väestösuhteet, Mieslahdella kansalaisen metsäkoulu ja metsäläisen kansakoulu, ja Kokkolassa monimuotoinen ja monikulttuurinen työelämä ja yhteiskehittäminen. Mieslahden ja Kokkolan työpajat järjestetään lokakuun alussa.

Kaikkiin työpajoihin on perustettu suunnittelutyöryhmä, joka on kokoontunut kevään ajan noin kerran kuussa. Lisäksi olen tavannut tai soitellut työpajojen emäntien ja isäntien kanssa suunnittelukokouksien välillä. Työpajojen suunnittelutyöryhmissä kevät ja alkukesä on kulunut työpajan teemaa tarkentaen, työpajakutsua hioen sekä asiantuntijoita ja etukäteismateriaalia etsien. Alueiden teemat ja suunnittelutyöryhmät ovat kooltaan ja mukaan lähteneiltä tahoiltaan erilaisia. Osassa kaikki suunnittelutyöryhmän jäsenet ovat vapaan sivistystyön toimijoita, mutta yhdessä suunnittelutyöryhmässä mukaan on saatu myös kuntapäättäjiä. Lisäksi mukana saattaa olla väkeä alueen seurakunnasta, järjestöistä (SPR, MLL), muista koulutusorganisaatioista, julkisista palveluista sekä yrittäjistä. Kaikille suunnittelutyöryhmille ominaista on kuitenkin laaja asiantuntemus ja halu kehittää yhdessä omaa aluetta ja sen keskustelukulttuuria. Kaikki ovat kiinnostuneita oppimaan lisää tästä tietystä, paikallisesta (mutta myös globaalista) kaikkia osapuolia yhdistävästä kysymyksestä.

Koordinaattorin havaintoja ja pohdintoja tähän mennessä:

  • Dialogi alkaa jo työpajakutsun markkinoinnista. Vaikka me (sivistystyön toimijat) näkisimme tilaisuuden merkityksellisenä ja tärkeänä juuri ’heidän’ kanssaan keskusteluihin pääsemiseksi, kokevatko he samoin? Puhummeko samaa kieltä? Tuleeko viestini kohdatuksi ja ymmärretyksi? Miten pitää työpajaa koskevat lupaukset samana, vaikka ne muotoiltaisiinkin eri sanavalintoja käyttäen eri ihmisille ja tahoille? Ehkä olisikin tarvetta miettiä, mikä meitä yhdistää, mikä meille kaikille on tärkeää – eikä vain sitä, mistä ehkä olemme eri mieltä.
  • ”Jos taivas olisi rajana, niin voisimme viettää keskustellen jopa yhden vuoden.” Konsensuskonferenssimetodi on alun perin suunniteltu kestämään jopa 3–4 päivää, sen aikana voidaan kuulla useita eri tutkimusalojen asiantuntijoita (esim. nanoteknologiasta ovat saattaneet olla keskustelemassa niin teologi, fyysikko kuin yhteiskuntatieteilijäkin), ryhmätöitä on ollut useita ja osallistujille on jopa mahdollistettu tarvittaessa heidän lastensa hoito. Meillä konsepti on suunniteltu erilaiseksi. KOSI-konferenssien järjestämistä sitovat välillä tiukoiltakin tuntuvat aika- ja talousresurssit. Yhtenä syynä lyhyisiin, keskimäärin yhden iltapäivän mittaisiin toteutuksiin, on toki myös se, että toivomme lyhyemmän ajan toimivan mahdollistavana tekijänä: kun työpajaan ei kulu montaa päivää, on kynnys osallistumiseen ehkä matalampi. Työpajojen aiheet ovat kuitenkin laajoja ja mitä enemmän niistä lukee, kuulee ja keskustelee, niin sitä enemmän kysymyksiä ja ideoita alkaa yhdessä syntyä.
  • Konsensuskonferenssi on metodina moniaineksinen ja se ei aina aukea ensimmäisellä kuvauksella. Yhteisissä verkkokokouksissa kuluu aina oma aikansa siihen, että kerrataan hankkeen tavoitteet ja toiminta. Lisäksi moni suunnittelutyöryhmä on laajentunut matkan varrella, joten alussa on aina otettava riittävästi aikaa esittäytymiseen. Jos ihmisiä on paljon paikalla, kestää myös kauemmin kuulla kaikkien mielipide teemasta ja toteutuksesta. Toisaalta keskustelu on silloin moniäänisempää.
  • Olen myös paljon pohtinut ennakkomateriaalia: Miten tehdä materiaalista tutkimustietoon pohjautuva, riittävän yleistajuinen ja kutsuva? Nyt olemme päättäneet ottaa mukaan myös lyhyitä videoklippejä ja podcasteja. Lisäksi mukana on tutkimustietoon pohjautuvia blogitekstejä ja uutisia.
  • Vapaan sivistystyön twist: Miten vapaa sivistystyö näkyy KOSI-työpajoissa? Miten tietoa on mahdollista käsitellä tai tehdä näkyväksi? Suunnittelutyöryhmät ovat toivoneet, että työpajat nostaisivat esille myös vapaan sivistystyön luonnetta ja koulutusta. Vapaalle sivistystyölle ominaiseen tapaan teemoja saatetaan siis syksyllä käsitellä työpajoissa esimerkiksi tanssi- tai teatteriesityksen, askartelun, liikunnan tai jonkun muun toiminnallisen menetelmän kautta, toki perustellusti ha tutkimukseen pohjautuen. Tämä rikkoo myös asetelmaa, jossa vastakkain olisivat ainoastaan kaksi puhuttua näkemystä. Esimerkiksi metsä ei ole vain talouskäyttöä tai suojelua varten. Metsä on oppimisympäristö, runojen kohde, tanssin aihe tai materiaali luontosuhteen käsittelyyn askartelussa. Mielenkiintoista!

Syksyä ja työpajoja innolla odottaen,

Satu

KOSI-hankkeen oma SVV-sivu löytyy TÄÄLTÄ.

KOSI-hanke on Alfred Kordelinin säätiön tukema.

Edellinen artikkeliOriveden Kampus – talkoilla väentaloon elämääSeuraava artikkeli ”Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa” – Aikuiskasvatuksen teemanumeron julkistaminen

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

SVV-yhteistyöohjelman joulutervehdys15.12.2022
Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 14.12.2022
Pro gradu -tutkielma kansalaisopiston kuvataidekurssin hyvinvointivaikutuksista12.12.2022
Mia Turpeinen: Tiedettä yleistajuistava sivistystyö hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa7.12.2022
Hanna Pulkkinen: Kulttuuriharrastus vahvistaa hyvinvointia22.11.2022
Hanna Väätäinen: Tehokkaasti kieli haltuun ja sitten alkaa elämä? Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen aikuisena on kokonaisvaltainen elämänmullistus8.11.2022

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti