Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • Tutkimustyöpajat
      • Vaasa 2023
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Ideariihi
    • Sivistystori-blogi
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Graduvertaisryhmä
    • Tutkimusta yleistajuistamassa
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Alueellinen toiminta
      • Tampere
        • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
        • Let’s Work Together (LWT)
        • Studia Generalia 2015-2016
        • Tutkiva opintokerho 2012-2015
      • Itä-Suomi
      • Vaasa
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • ENG/SVE/DEU
    • ENGLISH
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
14.12.2022 kirjoittajalta Vierailija

Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 

Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 
14.12.2022 kirjoittajalta Vierailija

Tieto kehittyy, kun sitä käytetään ja se kehittyy sitä nopeammin, mitä laajemmin sitä käytetään edellyttäen, että käyttäjät vaihtavat kokemuksia. Siksi monitahoinen, laaja yhteistoiminta on tehokkain tapa kehittää tietoa.

Virkkunen, Jaakko; Ahonen, Heli; Schaupp, Marika; Lintula, Leila. 2010. Toimintakonseptin yhteisen kehittämisen mahdollisuus.

Pohdin tässä blogissa tiedon tuotannon ja päätöksenteon yhdistymisen hyötyjä ja esteitä. Sitran Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa julkaisussa nostetaan esille osallistava tiedonkäyttö, jossa ongelmia kehystetään, tietoa tuotetaan ja tulkitaan, ymmärrystä laajennetaan tai ratkaisuja etsitään erilaisia tiedon tarjoajia ja päätöksentekijöitä yhdistävässä vuorovaikutuksessa. Myös vapaan sivistystyön kentällä tutkijoiden, käytännön toimijoiden ja politiikantekijöiden yhteistyössä tehtyä tutkimusta voisi osallistavan tiedonkäytön ajatuksella  kehittää ja lisätä. 

Sini Teräsahde huomioi tutkimuksessaan aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta, että eri toimijoiden mielikuvissa aikuiskasvatuksen tutkimus, politiikanteko, aikuiskasvatuksen käytäntö elivät omissa “maailmoissaan” tai ”todellisuuksissaan”. Ne toimivat omanlaisellaan toimintalogiikalla ja käyttivät toisistaan eroavaa kieltä. Toimijoiden välinen vuorovaikutus oli vähäistä ja työteliästä. Tutkimuksessa tuli kuitenkin ilmi myös tahtotila rakentaa yhteistä ymmärrystä mm. käsitteellisten ja kulttuuristen kielten erilaisuuden ylitse.

Kuva: iStock

Asetu hetkeksi toisen saappaisiin

Teräsahteen huomioiden mukaan tutkijoiden, politiikan tekijöjen ja alan ammattilaisten erilaiset tiedon rakentamisen tavat ja muodot haastavat yhteistä tiedontuotantoa. Yhteistyö kuitenkin helpottuu, kun eri osapuolet ymmärtävät toistensa näkökulmia ja asemoitumista yhteiskuntaan.  

Tutkijat tarvitsevat materiaalia, jota voidaan käyttää tieteellisen tutkimuksen tekoon. Tieteellinen tutkimus on asetettava teoreettiseen viitekehykseen ja tiedonkeruun menetelmät sekä datan käsittely on avattava tarkasti ja kriittisesti. Tutkijan oma tutkimuksellisen suuntautuminen määrittää aiheiden valintaa ja käsittelyä. Tutkijan on voitava säilyttää tieteen ja tutkijan vapaus.  

Politiikan tekijät kuten virkamiehet tarvitsevat tietoa rahoituspäätösten, toimintaa ohjaavien linjauksien sekä lainsäädännön tueksi. Ideaalissa sivistysyhteiskunnassa tutkittu tieto toimisi laajasti päätöksenteon pohjalla. Valtioneuvoston Tutkimustietoa päätöksenteossa kartoittavassa tutkimuksessa huomioidaan, että Suomessa lainvalmistelussa hyödynnetään usein jo olemassa olevaa tutkimusta, jos sitä ylipäätään hyödynnetään. Olemassa oleva tieto ei aina kuitenkaan vastaa tietotarvetta. Aika ja taloudelliset resurssit eivät aina mahdollista uuden tiedon tuotantoa päätösten tueksi.  

Päätöksenteossa luotetaan parhaiten valtion ja oman hallinnonalan virastojen ja tutkimuslaitosten tuottamaan tietoon sekä yliopistojen tuottamaan tietoon. Sen sijaan sidosryhmien ja konsulttien tuottamaan tietoon luotetaan vähemmän. Tästä näkökulmasta katsottuna yhteistyössä tehdyn tutkimuksen kautta kentän ääni saadaan parhaiten osaksi päätöksentekoa.  

Akateeminen tutkimusote voi kentän toimijoista olla toisinaan liian hidasta, teoreettista tai kriittistä. Kun vapaa sivistystyö näkyy akateemisella tutkimuskentällä, se palvelee pitkällä tähtäimellä koko kenttää. Akateemiselle tutkimukselle ominainen läpivalaiseva, teoreettinen ja kriittinen tutkimusote auttaa tarkastelemaan toimintaa erilaisista tulokulmista ja sitä kautta kehittymään. 

Viranomaisilla on velvollisuus sekä resurssit kerätä tietoa verovaroin tuetuista toimista. Siitä, millaista dataa kerätään, tulisi päättää yhteistyössä käytännön toimijoiden ja tutkijoiden kanssa, jotta tietoa voidaan käyttää monipuolisesti erilaisiin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin. Avoimen hallinnon periaatteella tiedon tulisi olla helposti kaikkien yhteiskunnan toimijoiden käytettävissä.  

Kentän toimijoiden näkökulmasta toiminnan laadulliset ulottuvuudet ja niiden merkitys eivät saa jäädä vain taloutta mittaavien numeroiden jalkoihin. Kentän toimijat näkevät usein ruohonjuuri- ja yksilötasolla oman toiminnan positiivisia tuloksia ja vaikutuksia. Yksilöissä tapahtuvien muutosten heijastevaikutuksia yhteisöön ja yhteiskuntaan onkin tärkeää tuoda esille myös yhteistyötutkimuksissa.

Tutkija, lobbaaja vai virkamies? 

Yhteistyötutkimuksissa mukana olevat henkilöt voivat joutua tasapainoilemaan esimerkiksi itsenäisen tutkijan roolin ja edunvalvontaroolin välillä. Virkamiehiä sitoo virkamieslaki, joka voi estää kaksoisroolissa toimimisen kuten esimerkiksi tutkimuksen suunnittelun ja saman tutkimuksen rahoituspäätökseen osallistumisen.

Teräsahde huomioi, että yhteisissä tutkimuksissa kaksoisroolissa toimivasta ihmisestä voi kuitenkin tulla välittäjä esimerkiksi tutkimuksen ja politiikanteon suhteeseen, jos hänellä on jonkinlainen kytkös molempiin toiminnan alueisiin.  Kaksoisroolissa oppii tuntemaan molempia maailmoja, niiden kieltä ja ajankohtaisia keskusteluja. Välittäjä voikin parhaimmillaan toimia tulkkina ja diplomaattina erilaisten maailmojen välillä.

Voisiko työhön tutustuminen tai työkierto eri toimijoiden välillä helpottaa eri toimijoiden saappaisiin astumista? Itse menisin mielelläni pariksi viikoksi Opetus- ja kulttuuriministeriöön tutustumaan vapaan sivistystyön kentän valtionhallintoon ja katselemaan, miltä maailma näyttää sieltä käsin.

Kuva: iStock

Muutoksen tekijöitä vai vanhojen toimintatapojen ylläpitäjiä? 

Muutoksen tekijät – toimintakonsepti tarjoaa yhden tulokulman yhteisen tiedontuotannon kehittämiseen. Toimintamalli, jossa tutkijat, käytännön toimijat ja politiikantekijät toimivat erillään, ei enää vastaa yhteiskunnallisten olosuhteiden muutoksiin. Perinteiset tavat tuottaa sektorikohtaista tietoa ja välittää sitä suoraviivaisesti päätöksentekoon toimivat huonosti keskinäisriippuvaisessa maailmassa (Hellström ym. 2019). Lobbausmallista voisikin siirtyä vahvemmin yhteiseen tiedontuotantoon.

Muutoksen tekijät -mallin mukaan irrottautumiseen vanhoista toimintatavoista voidaan hakea apua soveltamalla muissa toimintayhteyksissä kehittyneitä vertauskuvia, käsitteitä, välineitä ja sosiaalisen suhteen malleja, joiden kautta syntyy “ponnahduslauta” uudenalaisille toimintamalleille.

Vapaan sivistystyön tiedontuotannon saralla voisi kokeilla malleja esim. ajatushautomoista, huippututkimusyksiköistä, algoritmien hyödyntämisestä, yhteisen tiedontuotannon alustoista, palvelumuotoilusta tai kansallisten tietokantatietojen yhdistämisestä.

Uudenlaista toimintaa voidaan kehittää vain käytännössä moninaisten kokeilujen ja muutosten kautta. Siksi vapaan sivistystyön tutkijoiden, toimijoiden ja päätöksentekijöiden on panostettava enemmän resursseja yhteistyötutkimukseen. Kaikki toimijat tarvitaan mukaan rohkeaan ja kokeilevaan tiedontuotantoon, jossa sekä tehdään yhteistä tutkimusta ja annetaan tilaa erilaisille tulokulmille samaan asiaan.  

***

Kukka-Maaria Vuorikoski on filosofian maisteri viestintätieteistä. Hän on tehnyt töitä mm. aikuiskoulutuksen, kulttuurin ja vapaan sivistystyön parissa, joiden tiimoilta on kertynyt myös tutkimustyötä. Tämänhetkinen toimenkuva Opintokeskukset ry:n asiantuntijana on tuonut Kukan mukaan myös SVV-verkostoon. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteina ovat mm. ihminen, hyvinvointi, elämänpolut, oppiminen ja kommunikaatio.

***  

Lähteet

Hellström ym. (2019). Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sitra. Helsinki

Teräsahde, S. (2020). Aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta. Aikuiskasvatus, 40(4), 272–289. https://doi.org/10.33336/aik.100531 

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta; Tutkimustieto päätöksenteossa tänään – tuttuja haasteita ja uusia keinoja. Tutkimustieto päätöksenteossa tänään – tuttuja haasteita ja uusia keinoja – YouTube 

Virkkunen ym. (2010). Toimintakonseptin yhteisen kehittämisen mahdollisuus. Tekes.

OSALLISTU KESKUSTELUUN KOMMENTOIMALLA KIRJOITUSTA SIVUN ALALAIDASSA!

Edellinen artikkeliPro gradu -tutkielma kansalaisopiston kuvataidekurssin hyvinvointivaikutuksistaSeuraava artikkeli SVV-yhteistyöohjelman joulutervehdys

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

Stop vapaan sivistystyön leikkaussuunnitelmille26.5.2023
Minun vapaa sivistystyöni -paja Vapaan sivistystyön päivillä17.5.2023
Mimer-konferenssi 202315.5.2023
Vapaan sivistystyön päivät 2023 Vaasassa elokuussa9.5.2023
Call for papers tutkimustyöpaja/forskningsverkstaden/research workshop9.5.2023
Save the date: 24.8. tutkimustyöpaja/forskningsverkstaden/research workshop5.5.2023

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen