Kuulumisia KOSI-hankkeesta

KOSI-hanke on käynnistynyt kaikilla viidellä paikkakunnalla mukavasti. On ollut ilo seurata ja olla mukana työskentelyssä Itä-Suomen alueella, Ilmajoella, Pirkanmaan Orivedellä, Maarianhaminassa sekä Kokkolassa.

Alueiden teemat ja työpajojen päivämäärät (mikäli tiedossa) ovat:

KOSI-hankkeen tavoitteena on nostaa työpajatyöskentelyn keskiöön alueellisesti puhutteleva teema, josta on paikallisesti ristiriitaisiakin näkemyksiä. Kaikkien viiden paikkakunnan teemat ovat erilaisia, mutta ne puhuttavat myös valtakunnallisesti ja globaalisti. Aiheet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja niiden pohjalta on mahdollista tarkastella sivistyksen tulevaisuutta. On ollut puhetta esimerkiksi siitä, millaisen yhteiskunnan me haluamme rakentaa ja millaisen tiedon varaan yhteiskunnalliset päätökset nojaavat. Vapaassa sivistystyössä on tärkeää tehdä ennakointia tulevaisuuden koulutustarpeista sekä pohtia, millaisen tiedon varaan koulutukset rakentuvat. Toisaalta on nähty merkittävänä tehdä alueellista demokratiatyötä. Työskentelyssä on haluttu nostaa esille kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös eri tavalla ajattelevien ihmisten välisiä suhteita, joiden toimivuus edistäisi alueen viihtyvyyttä ja vetovoimaa.

KOSI-työpajojen tavoitteena on edistää paitsi elinikäistä oppimista (keskustelutaitoa ja medianlukutaitoa, ymmärrystä hankitun tiedon luotettavuudesta) myös alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista. Suunnittelutyöryhmien kokoonpanot ovat vaihdelleet, mutta kaikkiin kuuluu paikallisen vapaan sivistystyön vastuutahon lisäksi muita alueellisia vapaan sivistystyön toimijoita, tutkija SVV:n yhteistyöverkostosta, alueellisia kuntapäättäjiä ja -toimijoita, yrittäjiä sekä kansalaisjärjestöjä. Verkostojen lisäksi yhteistyökumppanit saavat lisää tietoa itselleen tärkeästä teemasta sekä mahdollisuuden olla mukana uuden työskentelymenetelmän soveltamisessa vapaaseen sivistystyöhön. Loppuviimein tavoitteena on koota kaikkien viiden alueen havaintoja yhteen ja koostaa niistä sivistyksen tulevaisuuden tiekartta.

Voisin havainnollistaa tavoitteita tällä tavoin:

Työskentelyssä noustaan siis ”alhaalta ylös”, yksilöstä yhteisön kautta yhteiskunnalliselle tasolle. Kuvion tarkoituksena ei kuitenkaan ole arvottaa mitään tavoitetta toista tärkeämmäksi, sillä yhtä tärkeinä voidaan pitää yksilöllisiä kuin valtakunnallisiakin tavoitteita. Eri alueilla myös painottuvat erilaiset tavoitteet. Joillakin alueilla esimerkiksi työpajoihin kutsutaan pääasiassa asiantuntijoita, joilla voisi jo olettaa olevan hyvä medianlukutaito-osaaminen sekä kokemusta luotettavaan tietoon perustuvasta tiedonhankinnasta. Joissakin työpajoissa puolestaan painottuu erilaisten viestintäkanavien ja -toimijoiden tuottama erilainen tieto sekä sen arviointi yhdessä.

Oma roolini koordinaattorina on ollut välittää viestiä alueellisten työryhmien välillä. Suunnittelutyöryhmien kokouksissa olen jakanut ajatuksia esimerkiksi työpajojen videoinnista tai alueen ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisesta mukaan työpajoihin. Tässä muutamia kiinnostavia keskusteluita:

SVV:llä on oma Youtube-kanava, johon työpajat olisi mahdollista tallentaa myöhempää katsomista varten. Lisäksi työpajoja olisi tutkimuksen näkökulmasta helpompaa analysoida, mikäli keskustelut olisi nauhoitettu.

Työpajojen tallentamisesta tuli työryhmillä mm. seuraavia ajatuksia:

• Työpajalle voisi rakentaa oman Facebook-ryhmän, jossa voi keskustella ennen ja jälkeen tapahtuman. Tapahtuman voisi striimata tänne.
• Onko keskustelu enää luottamuksellista ja dialogista, jos se striimataan ”kaikelle kansalle”?
• Mistä resurssit Facebook-keskusteluiden moderointiin tai työpajojen videointiin?
• Jotkut aiheet niin sensitiivisiä, että ei uskalleta sanoa mitään, jos tiedetään, että nauhoitus on päällä.
• Riippuu kanavasta, miten paljon katsojia saa. Suosittujen toimijoiden omilla kanavilla katsojia on lähtökohtaisesti paljon, mutta meillä ei välttämättä kuin muutama, jos nyt perustamme projektille oman kanavan.

Ulkopuolisista asiantuntijoista puolestaan pohdittiin sitä, että ovatko he sitoutuneet edistämään dialogia, mikäli vain piipahtavat paikalla. Paikallisten voisi ajatella olevan motivoituneempia yhteistyön rakentamiseen. Toisaalta ulkopuoliset asiantuntijat voisivat rikastaa keskustelua ja viedä sitä myös tuoreille urille.

Minulla on puolestani monta hauskaa kertomusta siitä, miten mielenkiintoista on ollut etsiä asiantuntijoita Itä-Suomen metsä-aiheiseen työpajaan. Vaikka metsässä liikunkin, on kasvatustieteilijän tutkimuksellinen metsäosaaminen tähän asti ollut kyllä melko heikkoa. Mutta siitä ja muista aiheista lisää seuraavissa kirjoituksissa.

Innostunein terveisin KOSI:n pyörteistä,

Satu