SVV-koordinaattorin muistiinpanoja Oriveden KOSI-työpajasta 17.-18.8.2021.
Oriveden KOSI-työpajassa kuultiin puheenvuoroja kansalaisyhteiskunnasta, vapaaehtoistoiminnasta, paikallisuudesta, vallasta, demokratiasta ja sivistyksestä. Puheenvuoroja pitivät kunnan päätöksentekijät, kansalaisaktiivit ja kansalaisjärjestöt. Case-esimerkkinä kuultiin Eräjärven kylätoiminnasta. Työpaja järjestettiin Oriveden kampuksen tiloissa.
Lue lisää Oriveden kampuksesta TÄÄLTÄ
Pöhinää kylillä -työpajan SIVUT
Tiistai: Aktiivisuus syntyy uhkien torjunnasta
Oriveden KOSI-työpaja alkoi kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoistoiminnan teemoista. Taistellaanko muutosta vastaan vai sopeudutaanko? Mistä saadaan tekijät kylätoimintaan? Osa paikallisista ajattelee, että vapaaehtoistoimijoiden ylläpitämä toiminta on kunnan ylläpitämää: tekijyys ja vastuu hämärtyy. Kylätoimintaa ylläpitävän yhdistyksen liikevaihto voi kasvaa suureksi. Myös vastuu kasvaa. Missä ovat kiitokset?
Kansalaistoiminta pyörii paljon myös rahoitukseen liittyvien kysymysten ympärillä. Kysymys on rahasta, rahoituksen hakemisesta ja taidoista hakemusten tekemiseen. Palkkatukien loppuessa ei ole tekijöitä yhdistyksen (vapaaehtois)töitä tekemässä. Toisaalta palkkatukien loppumisen ymmärtää, sillä työharjoitteluiden ja palkkatukien tarkoituksena olisi edesauttaa työnhakijan pysyvää työllistymistä, mikä ei monestikaan yhdistyksissä ole mahdollista. Paikallinen yhteishengen rakentaminen ja yhteistyö on pitkä tie. Tämä on kiinnostava näkökohta, kun ottaa huomioon rahoitusten projektiluontoisuuden.
Yhdistystoimijat joutuvat kehittelemään erilaisia varainhankintakeinoja, vaikka alun perin toiminnalla on ollut joku muu tarkoitus. Aikaa kuluu myös rahoitushakemusten tekemiseen. Rahojen saaminen voi olla kiinni verkostoista tai taidoista kirjoittaa hakemuksia. Yhdistystoimintaan tulee mukaan brändäämistä ja mainontaa. Toiminta alkaa olla kaukana 3. sektorin määritelmistä. Onko se enää palkitsevaa itse tekijöille?
Urheilutoiminnan kautta minulle on tullut tunne, että aktiivisuus syntyy uhkien torjunnasta. Silti toiminnassa pyritään positiivisuuteen. Lapsuuteni mielikuvissa Eräjärvi oli Asterixin kylä, jossa tehdään itse asiat.
Yksi työpajan osallistujista
Vapaaehtoistoiminta on myös vuosien saatossa muuttunut: halutaan palveluja, kysytään mitä minä saan ja mitä minä hyödyn. Neuvotellaan työpanokseen liitettävistä korvauksista. Pitkällä aikavälillä vapaaehtoistoimijoiden into voi kääntyä velvollisuudentunnoksi. Sama työ alkaakin väsyttää.
Työpajan osallistujien ajatuksia:
- Onko paha asia, jos yhdistystoiminta ammatillistuu? Kansalaistoiminta voi synnyttää myös elinkeinon jollekulle.
- Ehkä yhdistystoiminta vain joskus tulee tiensä päätökseen tai siirtyy seuraavalle, liiketoiminnalliselle tasolle. Luopuminen voi olla vaikeaa, samoin kuin tunnistaminen ja tunnustaminen: tämä oli tässä.
- Tulisiko yhdistystoiminnan johto ammatillistaa, niin että esimerkiksi puheenjohtajan tehtävät kiertäisivät muutaman vuoden välein? Ihminen toimisi esimerkiksi vain kaksi kautta puheenjohtajana, jottei toiminta henkilöidy liikaa. Tämä liittyy myös ihmisten tavoittamiseen: ei vain yksi naama yhdistyksellä, vaan monta. Pitäisikö yhdistyksen hallinnossa käyttää ammatillista suunnittelua esim. hallintoasioissa? Hallintoa voitaisiin hoitaa kimpassa ja siten vapautuu resursseja itse toimintaan. Yhdistykset voisivat myös benchmarkata toisiaan.
- Korona on aktivoinut käyttämään oman kylän palveluita (mm. matkailupalvelut, apteekki, kauppa).
- Hyvä kylätoiminta ja siihen sijoittaminen voi olla sijoittamista ennalta ehkäisevään työhön. Se on yhteiskunnalle taloudellisesti ja sosiaalisesti merkittävää.
- Yhdistyksen jäsenissä voi olla monenlaista osaamista, jota kannattaa hyödyntää (kasvatustieteilijä, lakimies jne.). Ettei osallistuminen olisi vain kahvin keittoa – ellei henkilö itse sitten juuri sitä halua tehdä.
- Osallistuminen toimintaan on eri asia kuin osallisuuden kokemus.
Tiistai-illan päätteeksi työpajan osallistujat kuulivat iltamusiikkia ja runonlausuntaa Klemetti-salissa.
Keskiviikko: Sanoista toiminnaksi
Keskiviikko aloitettiin herkullisella aamupalalla, minkä jälkeen siirryttiin työpajan teemoihin. Aluksi kerrattiin eilisen havaintoja ja sitten keskusteltiin sivistyksestä.
Mutta kuten niin monesti aikaisemminkin – aikaa ei ollut tarpeeksi. Yhteistuumin kuitenkin päätettiin kerätä kaikki pienryhmien havainnot yhteen ja jakaa ne myöhemmin työpajan osallistujille. Suunnitteluryhmän tehtäväksi jäi kasata työpajan keskusteluiden pohjalta suosituksia, joita osallistujat voivat sitten tykönään kommentoida.
Tässä kuitenkin jotain omia havaintojani suosituksista yhteisten keskustelujen pohjalta:
Valtakunnallinen taso
- Hyvien käytäntöjen jakaminen: esim. palvelusetelit: sosiaalitoimen tukema osallistuminen sivistystyön opintoihin tai seteli, jolla on mahdollista vierailla oppilaitoksissa yli kuntarajojen
- Työllisyystoimenpiteet: Vapaaseen sivistystyöhön osallistuminen tukee ihmisten oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Voitaisiinko osallistuminen myös nähdä työllistymistä tukevana ja siten siitä ei enää rangaistaisi työtöntä?
- Kansalaisjärjestöjen ja erilaisten paikallisyhteisöjen toiminta pitäisi selkeämmin nähdä sivistystyönä.
- Rahoitus: Toimintaa (ml. kansalaisjärjestöt) tulisi tukea riittävästi ja pitkäjänteisesti, ei vain hankepohjaisesti.
Kunta
- Tarjotaan tila, jossa eri kansalaisjärjestöt voivat kokoontua ja saada apua
- Kiitos ja arvostus kansalaisjärjestöille ja vapaaehtoistoimijoille
- Missä kulkevat paikallisuuden rajat? Voivatko kesäasukkaat ja etäasukkaat päästä mukaan kunnan päätöksentekoon?
- Vaikuttaminen ja osallistuminen alhaalta ylös.
Vapaa sivistystyö
- Terve kilpailullisuus voi ruokkia toiminnan kehittämistä paikallisesti tai eri alueiden välillä.
- Selkokieli, erilaisten alustojen käyttäminen ja toiminnan vaikuttavuuden ja hyötyjen perustelu viestinnässä on tärkeää.
- Osallistuminen on eri asia kuin osallisuus: vaikuttavuusmittareihin tulisi kiinnittää tarkempaa huomiota, sillä pelkkä koulutukseen osallistuneiden määrä ei kerro sitä, kuinka moni todella koki osallisuutta.
- Vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan hyödyt toimijan/tekijän kannalta: mitä taitoja hän saa ja mitä hän antaa eteenpäin, arvostetaanko riittävästi työmarkkinoilla esim. CV-merkintöjä, onko eturistiriitoja.
- Toiminnan saavutettavuus: paikka, hinta kaikkien saataville.
- Yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää.
Yhdistykset, kansalaistoiminta
- Jalkaudutaan sinne, missä ihmiset jo valmiiksi ovat.
- Tehdään yhteistyötä: asiakashankinnassa, viestinnässä, hallinnossa, tapahtumissa.
- Päästetään kaikki mukaan, ei keinotekoisia raja-aitoja tai toiseuttamista.
- Ammatillisuutta johtamiseen?
- Osaamisen hyödyntäminen ja ihmisten omien toiveiden kuuntelu.
- Opitun sanoittaminen, yhteiskunnallisen ja yksilöllisen hyödyn sanoittaminen.
Lämmin kiitos omasta puolestani kaikille työpajaan osallistuneille!
***
Alfred Kordelinin säätiö tukee KOSI-hanketta.
