Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Sivistystori-blogi
    • Tutkimustyöpajat
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Graduvertaisryhmä
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho 2012-2015
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Tutkimus
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Yhteistyöyliopistojen tutkimustoiminta
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • SVV in English
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021
14.9.2021 kirjoittajalta Vierailija

Anni Holopainen: Aikuisten perusopetus – Vapaan sivistystyön hybridi kameleontti

Anni Holopainen: Aikuisten perusopetus – Vapaan sivistystyön hybridi kameleontti
14.9.2021 kirjoittajalta Vierailija

Miten aikuisten perusopetus, tutkintotavoitteinen ja joskus viranomaisten velvoittama yleissivistävä koulutus, sopii vapaan sivistystyön ihanteisiin?

Vapaan sivistystyön kasvot ovat moninaiset. Lähtökohdiltaan se on kaikille avointa, omaehtoista ja ei-tutkintotavoitteista. Opinnot voivat olla yleissivistäviä, kansalaistaitoihin valmentavia tai harrastuksenomaisia, oman mielenkiinnon kohteisiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamiseen perustuvia. Tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. 

Kaikki ihmiset taustastaan riippumatta voivat osallistua vapaan sivistystyön kaikille avoimiin opetusmuotoihin, kuten esimerkiksi kansalaisopistojen järjestämille kursseille. Lisäksi vapaalla sivistystyöllä on tärkeä rooli aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden koulutuksen järjestämisessä. Aikuisten perusopetus on yksi aikuisille maahanmuuttotaustaisille henkilöille suunnatuista koulutusmuodoista, ja se muodostaa selkeän poikkeuksen vapaan sivistystyön lähtökohtiin nähden olemalla tutkintotavoitteinen koulutus. Millaisia haasteita tämä asetelma asettaa vapaan sivistystyön lähtökohdille?

Kuva: Pixabay

MIKÄ AIKUISTEN PERUSOPETUS?

Aikuisten perusopetus on usein monille koulutuksen kentällä toimiville asiantuntijoillekin melko tuntematon asia. Se ei ole koulutusmuotona uusi, mutta sitä on 2010-luvun jälkipuoliskolla kehitetty voimakkaasti vastaamaan aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden tarpeita. Aikuisten perusopetusta voisi mielestäni koulutusmuotona luonnehtia eräänlaiseksi hybridiksi tai kameleontiksi: Hybridi-luonnehdinta perustuu siihen, että koulutus on opetussuunnitelman perusteidensa mukaisesti osa yleissivistävää opetusjärjestelmää, osa aikuiskoulutusjärjestelmää ja osa aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusjärjestelmää. Kameleontti-vertausta käytän siksi, että sama koulutus muotoutuu väkisinkin järjestävän oppilaitoksensa arvopohjan ja toiminta-ajatuksen mukaisesti hieman eri näköiseksi riippuen esimerkiksi siitä, onko järjestäjä vaikkapa aikuislukio, kansanopisto tai kansalaisopisto. Vuosina 2019–2020 aikuisten perusopetusta tarjosi yhteensä 47 koulutuksen järjestäjää.

Leena Saloheimo kirjoittaa Kansalaisyhteiskunta.fi-sivustolla, että vapaan sivistystyön koulutuksella on hyvät edellytykset ja osaamista aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden kotoutumisprosessin tukemiseen. Tässä tekstissä kysyn kuitenkin, miten aikuisten perusopetus tutkintotavoitteisena yleissivistävänä koulutuksena, jolla on vieläpä kotoutumista tukeva tehtävä, istuu vapaan sivistystyön henkeen.

TIUKKA KOULUTUSPUTKI VAI OMAEHTOINEN ELINIKÄINEN OPPIMINEN?

Päivi Rosnell nostaa Kansalaisopistojen liiton blogikirjoituksessa opiskelun omaehtoisuuden ja opiskelijan itsemääräämisoikeuden törmäykset kansallisen kotoutumisen tavoitteiden ja työ- ja elinkeinoviranomaisen vaatimusten kanssa. Viranomainen päättää, tuetaanko opiskelijan opintoja aikuisten perusopetuksessa vai ei, ja se voi myös keskeyttää opiskelijan opintojen tukemisen kesken kaiken. Tällöin voidaan kysyä, kuinka vapaata itsensä sivistämistä opiskelu itse asiassa on, jos koulutukseen osallistutaan viranomaisen velvoittamana.

Päivi Rosnell toteaa myös, että aikuisten perusopetuksessa opiskelijan tulisi lyhyessä ajassa saavuttaa samat tiedot ja taidot, joiden omaksumiseen lapsilla ja nuorilla on yhdeksän vuotta aikaa. Aikuisten perusopetuksella on omat opetussuunnitelman perusteensa, jotka eroavat oppivelvollisuusikäisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, mutta yhtäläisyydet ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi suuremmat kuin erot. Vertailulta koko peruskoulupolun Suomessa käyneisiin lapsiin ja nuoriin on siksi vaikeaa välttyä.

Törmäsin samaan vertailuristiriitaan tutkiessani aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita sekä haastatellessani koulutuksen järjestäjiä, opettajia ja opiskelijoita pro gradu -tutkielmaani varten. Tutkimustulosteni mukaan aikuisten perusopetuksen opiskelijat nähtiin helposti vajavaisina aikuisina ja jossain määrin lapsen kaltaisina siksi, että heiltä puuttui sellaisia tietoja ja taitoja, jotka yhteiskunnassamme aikuisella oletetaan olevan. Toisenlaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista tulevan aikuisen aiemmin hankittu osaaminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, on aikuisten perusopetuksen puitteissa haastavaa. Ihmisen osaaminen nähdäänkin siksi helposti vääränlaisena ja puutteellisena. Vapaan sivistystyön ihanteiden mukaiselle omaehtoisuudelle, omiin mielenkiinnon kohteisiin paneutumiselle ja monipuoliselle kehittymiselle jää opinnoissa kovin vähän tilaa, kun tavoitteet tulevat tiukasti ylhäältä päin annettuina.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan aikuisten perusopetuksen tehtävänä on vahvistaa opiskelijan osallisuutta ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Tutkimustuloksissani korostuikin ajatus siitä, että peruskoulun suorittamalla aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden ajatellaan pääsevän ”samalle viivalle” valtaväestöön kuuluvien aikuisten kanssa. Erityisesti koulutuksen järjestäjät ja opetushenkilöstö ajattelivat, että opiskelijat voivat koulutuksen kautta päästä ”osallisiksi” länsimaisesta sivistyksestä.

On monellakin tapaa tärkeää, että aikuisten perusopetuksessa opiskelijat oppivat perustiedot asioista, joiden ajatellaan kuuluvan suomalaisessa yhteiskunnassa niin sanottuun yleissivistykseen. On kuitenkin ongelmallista ajatella, että toisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa kasvanut aikuinen olisi tyhjä taulu, joka on elämässään jäänyt vailla minkäänlaista sivistystä. Kysynkin samaa kuin Satu Heimo Sivistystori-blogissa: kenen ääni sivistyskeskustelussa kuuluu, ja kenen sivistys on ”oikeaa” sivistystä?

Kuva: Ivan BE Pratama, Unsplash

YHDISTÄVIÄ TEKIJÖITÄ ETSIMÄSSÄ

Kun eri koulutusmuodot toimivat saman katon alla, tiukan lokeroimisen sijaan kannattaisi pyrkiä kaatamaan raja-aitoja ja löytämään yhteistä tarttumapintaa. Myös Sanna Rekola toteaa Sivistystori-blogissa, että erojen korostamisen sijaan on tärkeää nähdä jaettu ihmisyys ja meitä yhdistävät tekijät. Sivistys voi Rekolan mukaan vahvistaa osallisuutta maailmasta ja motivoida toimimaan toivotun tulevaisuuden puolesta, ja tähän tavoitteeseen pyrkivät niin vapaa sivistystyö kuin aikuisten perusopetus.

Aikuisten perusopetuksen haasteena on yhdistää opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet, viranomaisten vaatimukset ja kulloinenkin toimintaympäristö. Vaikka kameleontti sopeutuisikin aina ympäristöönsä, olisiko ympäristön myös mahdollista sopeutua kameleonttiin? Mitä ihanteistaan ammentavaa annettavaa vapaalla sivistystyöllä voisi olla aikuisten perusopetukselle ja muulle aikuisten maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutukselle?

Yhteiseen osallisuuden ja aktiivisuuden kansalaisuuden tavoitteeseen voisi pyrkiä esimerkiksi mainostamalla kansalaisopiston kurssitarjontaa aikuisten perusopetuksen opiskelijoille mahdollisuutena löytää itselle mieleinen harrastus ja opiskella omaksi iloksi. Oman talon kurssitarjontaa voisi varmasti myös hyödyntää osana aikuisten perusopetuksen valinnaisainetarjontaa, jolloin opiskelija pääsisi paremmin valitsemaan oman mielenkiintonsa kohteisiin sopivia kursseja ja osoittamaan osaamistaan monipuolisemmin. Eri opetusmuotojen yhteistyön kautta mahdollistuisivat myös entistä monipuolisemmin kohtaamiset ja dialogi eri taustoista tulevien ihmisten kesken, jolloin myös kotoutuminen aidosti kaksisuuntaisena prosessina tulee mahdolliseksi.

***

Anni Holopainen (KM, FM) työskentelee pedagogisena asiantuntijana Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinnossa. Hän on aikaisemmin työskennellyt kieltenopettajana oppivelvollisuusikäisten ja aikuisten perusopetuksessa, ja lisäksi hän työskentelee edelleen sivutoimisesti kansalaisopiston englannin kielen tuntiopettajana. Anni on laajasti kiinnostunut elämänmittaisen opinpolun eri vaiheista, ja hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti maahanmuuttoon, yhdenvertaisuuteen ja monikielisyyteen liittyvät koulutuksen kysymykset. Vapaa-ajallaan Anni harrastaa uusien asioiden opiskelua sekä alttoviulunsoittoa.

Lähteet:

Holopainen, Anni. 2021. Samalle viivalle? Aikuisten perusopetus kotoutumista tukevana koulutuksena. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105104779

***

Anni Holopainen: Grundläggande utbildning för vuxna – kameleont hybrid för det fria bildningsarbetet | EPALE (europa.eu)

Anni Holopainen: Basic education for adults – A hybrid chameleon in liberal adult education | EPALE (europa.eu)

Kirjoitus on osa SVV:n Sivistystori-blogisarjaa, jossa ilmestyy keskimäärin kerran viikossa tekstejä vapaan sivistystyön tutkijoilta ja oppilaitoskentän asiantuntijoilta sekä SVV:n yhteistyökumppaneilta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN TÄÄLLÄ, FACEBOOKISSA TAI TWITTERISSÄ!

Edellinen artikkeliOrivedellä pöhisee – Koulutusorganisaatioihin sitoutumatonkin sivistystyö voi olla vaikuttavaaSeuraava artikkeli Björn Wallén: Kasvatus ja syväsivistys elonkehän kiertotaloudessa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

SVV-yhteistyöohjelman joulutervehdys15.12.2022
Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 14.12.2022
Pro gradu -tutkielma kansalaisopiston kuvataidekurssin hyvinvointivaikutuksista12.12.2022
Mia Turpeinen: Tiedettä yleistajuistava sivistystyö hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa7.12.2022
Hanna Pulkkinen: Kulttuuriharrastus vahvistaa hyvinvointia22.11.2022
Hanna Väätäinen: Tehokkaasti kieli haltuun ja sitten alkaa elämä? Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen aikuisena on kokonaisvaltainen elämänmullistus8.11.2022

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti