Ensi vuoden alussa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Uudistuksen yhteydessä on tärkeää nostaa esille vapaan sivistystyön merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, hyvinvointistrategioissa sekä hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa.
Onko uusi silta käytössä?
Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023 Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta. Uudistuksen vaikutukset ulottuvat myös kuntiin: kuntatalouteen, organisaatiorakenteisiin, kiinteistöihin, henkilöstöratkaisuihin ja yhdyspintojen rakentamiseen.
Uudistuksessa hyvinvointialueiden ja alueen kuntien välille muodostetaan uusia siltoja, hallinnolliset rajat ylittäviä yhdyspintoja, joista monet liittyvät opetus- ja kulttuuripalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden hyvinvoinnin edistämistehtäviin. Asukkaat käyttävät monenlaisia palveluja sekä kunnissa että hyvinvointialueilla, ja palvelut muodostavat asukkaan näkökulmasta palveluketjun, jonka tulisi olla saavutettava, selkeä ja sujuva riippumatta palvelujen järjestäjästä. Uusia hyvinvointialueita, kuntia ja oppilaitoksia koskevia yhdyspintoja muodostuu vaikkapa kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutuksessa hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyvien kuraattori- ja psykologipalvelujen osalta. Yhteistyön tarve korostuu. Jatkossa palvelujen järjestäjien tulee ottaa hallinnolliset rajat ylittävät sillat yhteiseen käyttöön, luoda hyvät reitit ja opastaa niiden käytössä.
Hyvinvointityötä tehdään sillan molemmin puolin
Hyvinvoinnin edistämistä on tunnistettu tehtävän sekä kunnissa että hyvinvointialueilla, sillan molemmin puolin. Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen.
Nyt myös Laki hyvinvointialueesta velvoittaa hyvinvointialueita laatimaan strategian, jossa tulee ottaa huomioon asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Nämä strategiat tulee tarkistaa vähintään kerran valtuustokauden aikana. Lisäksi laissa todetaan, että hyvinvointialueen ja sen alueen kuntien on vähintään valtuustokausittain neuvoteltava tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Tämä edellyttää kestävän, yhteistyötä kannattelevan sillan rakentamista.
Kuntia kannustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahoituksena kaikille kunnille myönnetään ensi vuonna yhteensä 104 miljoonaa euroa. Tästä esimerkiksi Helsinki saa noin 13 miljoonaa euroa ja pieni Luhanka vajaa 8 tuhatta euroa Valtiovarainministeriön mukaan.
Sillalla tavataan myös vapaa sivistystyö
Myös vapaan sivistystyön koulutuksen tehtäviin kuuluu hyvinvoinnin edistäminen, mikä todetaan Laissa vapaasta sivistystyöstä. Uuden oppimisella ja osaamispääoman lisäämisellä voidaan jo itsessään saavuttaa hyvinvointia. Hyvinvointia voidaan vahvistaa kuitenkin myös osallistumalla aktiivisesti koulutuksessa muodostuvan yhteisön toimintaan. Opiskelu voi lisäksi sisältää liikuntaa, tietoa terveellisistä elintavoista, mielekästä kädentaitojen oppimista ja muuta opiskelijalle hyvinvointia tuottavaa toimintaa. Niin kutsutuille aliedustetuille ryhmille (koulutukseen eri syistä vähäisemmässä määrin osallistuville, heikot perustaidot tai matalan koulutustason omaaville, maahanmuuttajille, työttömille) suunnattu vapaan sivistystyön koulutustarjonta lisää mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, saada jalansijaa työmarkkinoilla ja pärjätä muuttuvassa työelämässä. Opiskelijoiden palvelutarpeet voivat sisältää useitakin yhdyspintoja ja yhteistyötarpeita oppilaitosten, kuntien ja hyvinvointialueiden kesken.
Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää paikallista ja alueellista laaja-alaista tilannekuvaa, koordinointia ja huolellista suunnittelua, seurantaa, arviointia ja kehittämistä. Hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan yhteistyötä – kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekijöitä, johto sekä suuri määrä toimijoita ja yhteistyökumppaneita.
On tärkeää tunnistaa ja hyödyntää vapaan sivistystyön koulutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, hyvinvointia tarkastelevissa strategioissa sekä hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa. On tärkeää, että vapaa sivistystyö huomataan silloin, kun kunnissa ja alueilla ylitetään siltaa ja pohditaan hyvinvoinnin edistämisen ja yhteistyön mahdollisuuksia ja vaikutuksia.
On toki myös niin, että hyvinvoinnin tuottamisen näkyväksi saaminen ei aina ole helppoa. Kaikkea ei onnistuta mittaamaan. Tutkimuksista saamme kuitenkin vahvistusta ponnisteluille tunnistaa tuotettua hyvinvointia. Jyri Mannisen tutkimustuloksissa vuodelta 2019 todettiin kansalaisopistojen tuottamiksi yhteisötason hyödyiksi identiteettipääoma, sosiaalinen pääoma, osaamispääoma sekä terveyspääoma. Nämä hyödyt tulee nähdä kunnan ja alueen vahvuutena, sillä osaavat, terveet ja aktiiviset kuntalaiset tuottavat kunnan ja alueen hyvinvoinnin. Voidaankin todeta, että vapaa sivistystyö on melkoinen tekijä hyvinvointihyötyjen tuottajana ja hyvä kumppani siltojen ylittämisessä.
***
Päivi Väisänen-Haapanen on kasvatustieteen maisteri ja Suomen Kuntaliiton vapaan sivistystyön erityisasiantuntija. Hän on toiminut pitkään kuntakentällä, mm. sivistysjohtajana. Vapaan sivistystyön vahvuutena hän näkee erittäin monipuolisten itsensä kehittämismahdollisuuksien tarjoamisen eri-ikäisille. Vapaa-ajallaan hän nauttii kulttuurista, liikunnasta, maailman menon seuraamisesta ja yhteisestä ajasta läheisten kanssa.
Lähteet
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen. HYTE-kerroin – kannustin kunnille. Päivitetty 16.5.2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. LINKKI
Soteuudistus.fi. Hyvinvointialueiden perustaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. LINKKI
Kuntalaki (410/2015). LINKKI
Laki hyvinvointialueesta (611/2021). LINKKI
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta (617/2021). LINKKI
Laki vapaasta sivistystyöstä (632/2009). LINKKI
Manninen, Jyri. 2019. Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS. LINKKI
Valtiovarainministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2023 ennakollinen laskelma 8.7.2022. LINKKI
***
Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelma julkaisee vuonna 2021 Sivistystori-blogia, jossa vapaan sivistystyön tutkijat ja asiantuntijat sekä sivistyksestä kiinnostuneet SVV:n yhteistyökumppanit kirjoittavat sivistystyöstä ja sivistyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.
