Koulutuspoliittisen selonteon ja poliittisen retoriikan tarkastelua Singaporesta käsin. Sivistystä, osaamista, koulutusvientiä ja ekososiaalista sivistystä.
Suomalainen koulutuspoliittinen retoriikka muistuttaa Singaporen kaupunkivaltion tyyliä, kun lukee lausuntokerroksella ollutta koulutuspoliittista selontekoa. Selontekoluonnoksen mukaan suomalainen koulutus ja digitaalinen osaaminen ovat maailman huippua ja meillä on paljon annettavaa muulle maailmalle koulutusviennin ja osaamisen osalta. Vastaava hiukan voimakkaampi tahtotila on luettavissa myös Singaporen opetusministeriön sivulta, jossa muun muassa todetaan, että
(Singapore) oppivana kansakuntana edistää ihmisten elinikäistä oppimista. Yhteiskunnan kollektiivisen menestymisen ratkaisee singaporelaisten kyky jatkuvasti oppia niin ammatillisen kehittymisen kuin henkilökohtaisen kasvunkin vuoksi.
(MOE, Mission and vision 2021, käännös englannista: Satu Heimo)
Sivistystä vai työelämän osaamista varten?
Suomessa koulutuspoliittiset selonteot tulivat osaksi poliittista päätöksentekoa 1990-luvulla, jolloin ne olivat varsin tiiviitä ja lyhyitä kokonaisuuksia. Ministeriössä selontekojen valmistelu aloitettiin yleensä edellisen opetusministerin aikana ja se virtaviivaistettiin seuraavan ministerin johdolla. Pohjatyön selontekoon tekivät virkamiehet erilaisissa ohjatuissa ryhmissä. 2000-luvulle tultaessa kehittämissuunnitelmat laajenivat ja sisälsivät eritasoisia tavoitteita, joiden vertailtavuus ja tulkinta oli vaikeaa. Kehittämissuunnitelmaprosessin laajeneminen vaikeutti myös niiden seuraamista ja ymmärrettävyyttä. (Meriläinen 2011.)
Sivistystyön toimintaa ohjaa Laki vapaasta sivistystyöstä, josta sana sivistys löytyy useampaan kertaan. Lähes kaikki vapaat sivistystyötä tekevät oppilaitokset järjestävät opetusta, joka tukee opiskelijan osaamisen kehittämistä. Opetuksessa on aina mukana sivistyksellinen näkökulma, mikä syventää opittua ja avaa uusia oivalluksia ja mahdollisuuksia yksilön oppimisen polulla. Tässä pakotetun verkko-oppimisen todellisuudessa oppimista pitää jalostaa, jotta usko tulevaisuuteen säilyy.
Lukiessani läpi viimeisintä koulutuspoliittista selontekoa huomioni kiinnittyi siihen, että siinä käytetään varsin harvoin sanaa sivistys. Onneksi sivistys on sentään sisällytetty osaksi visiota, perusopetusta ja vapaata sivistystyötä, mutta monissa kohdin sivistys on ikään kuin korvattu osaamisella.
Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen sidotaan usein työelämään ja työelämässä tarvittavan kyvykkyyden ylläpitoon. Selonteosta välittyy vahva työelämän eetos ja huoli siitä, että ihmisten on työllistyttävä ja pysyttävä mukana työelämässä mahdollisimman pitkään. Kuitenkin on muistettava, että koulutussektorin mahdollisuus vaikuttaa koko yhteiskuntaan on rajallinen, kuten Sitra omassa lausunnossaan toteaa.
Koulutusvienti ja ekososiaalinen sivistys – mutta entä vapaa sivistystyö?
Koulutuspoliittisen selonteon lopussa todetaan, että talouden globaali painopiste siirtyy Aasiaan. Tämä lienee totta, vaikkakin pandemia on hidastanut talouden kehitystä myös siellä. Esimerkiksi Singaporen bruttokansantuote on laskenut vuonna 2020 lähes 6 prosenttia. Meneillään olevaan muutokseen voidaan vaikuttaa erilaisilla keinoilla, joista selonteon mukaan yksi on koulutusvienti. Osaan Aasian maista suomalaisella koulutusviennillä on vielä mahdollisuuksia, mutta esimerkiksi Singaporen osalta muut Pohjoismaat näyttävät olevan Suomea kiinnostavampia.
Selonteon lopusta löytyy myös Agenda 2030 ja sen yhteydessä termi ekososiaalinen sivistys, joka sidotaan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukioon. Tässä kohden voi oikeutetusti kysyä: Miksei mukana ole esimerkiksi vapaa sivistystyö, jossa kestävää kehitystä viedään vauhdilla eteenpäin?
***
Raija Meriläinen on koulutuspolitiikasta väitellyt kasvatustieteen tohtori, jolla on myös yhteiskuntatieteen ja filosofian maisterin tutkinnot. Meriläinen on toiminut yli 15 vuotta virkamiehenä Opetus- ja kulttuuriministeriössä, rehtorina sekä yläasteella että lukiossa ja sen lisäksi sivistystoimenjohtajana, historian opettajana ja opettajankouluttajana. Tällä hetkellä hän on sapattivapaalla Helsingin seudun kesäyliopistosta, jonne kirjoittaa blogia Raija rapinat Singaporesta.
Kuvat: Raija Meriläinen
***
Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelma julkaisee vuonna 2021 Sivistystori-blogia. Blogissa vapaan sivistystyön tutkijat ja asiantuntijat sekä sivistyksestä kiinnostuneet SVV:n yhteistyökumppanit kirjoittavat sivistystyöstä ja sivistyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Blogia tullaan julkaisemaan keskimäärin kerran viikossa.
