Titta Väätäinen (2020). Elinikäisen oppimisen kokemuksia muistitietokirjoituksissa. Itä-Suomen yliopisto, 2020. Pro gradu -tutkielma.
Tämä artikkeli perustuu Väätäisen graduun ja gradua koskevaan haastatteluun, joka toteutettiin 1.10.2020.
Titta Väätäinen tutki pro gradu -tutkielmassaan elinikäisen oppimisen kokemuksia. Tutkielmassaan Väätäinen kysyi, millaisia merkityksiä kansalais- ja työväenopiston toimintaan osallistuneet henkilöt liittivät elinikäiseen oppimiseen ja millaisia hyötyjä kansalais- ja työväenopistoissa opiskelu ja elinikäisen oppiminen tuottivat opiskelijalle.
Titta Väätäisen pro gradu -aineistona oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kansalaisopistojen liitto KoL:n muistitietokeruun kirjoitukset opiskelusta kansalais- ja työväenopistoissa. Laadullisen analyysin hän toteutti aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset Väätäinen jaotteli sosiaaliseen pääomaan, osaamispääomaan, terveyspääomaan ja identiteettipääomaan (ks. Manninen ym. 2019). Kuviossa 1 näkyvät opiskelun tuottamat hyödyt pääomien mukaan jaoteltuna. Pääomat eivät ole toisistaan irrallisia, vaan toisiaan tukevia ja vahvistavia. Esimerkiksi, jos ihminen saa vahvistettua toimijuuttaan (identiteettipääoma), se voi vaikuttaa myös osaamispääoman ja sosiaalisen pääoman karttumiseen. Vastaavanlaisia kuvioita (hieman eri muodoissa ja sisällöissä) ovat tehneet myös muut aiheesta kirjoittaneet tutkijat.
(Lähde: Väätäinen 2020, 54.)
Väätäisen mukaan kansalaisopisto on oleellinen osa toimintaan osallistuvien ihmisten elämänkulkua. Tulosten mukaan omaehtoinen aikuisopiskelu tuo hyvinvointia, sisältöä, iloa ja tarkoitusta elämään. Vastauksissa vahvimmin esille nousi sosiaalinen pääoma, johon kuuluvat esimerkiksi ystävyyssuhteet. Kansalais- ja työväenopistojen toimintaan osallistuneet henkilöt olivat saaneet osallisuuden kokemuksia, työelämässä tarvittavaa osaamista sekä tukea ammatillisen kiinnostuksenkohteen löytämiseen. Opiskelu edisti työllistymistä (tiedot ja taidot) ja mahdollisti matkustamisen (kielitaito). Elinikäisen oppimisen koettiin myös vievän eteenpäin elämässä ja auttavan haastavissa elämäntilanteissa. Vastaajilla oli hyvin positiivinen suhtautuminen elinikäistä oppimista kohtaan. Väätäisen mukaan kansalaisopistot ovat tärkeitä, sillä ne tuottavat yksilöllistä hyvinvointia elämän eri osa-alueilla. Osa-alueet myös vahvistavat toisiaan ja hyötyvaikutukset ovat moniulotteisia ja heijastuvat yhteiskuntaan.
***
Väätäisen aineistossa monet vastaajat olivat korkeasti koulutettuja eläkeikäisiä naisia, jotka ovat muutenkin aktiivisia yhteiskunnassa. Tutkielmassaan Väätäinen pohtiikin koulutuksen kasautumista. Koulutuksen kasautumisella tarkoitetaan, että vapaan sivistystyön oppilaitosten kursseille osallistuvat enemmän ihmiset, joilla on jo muutenkin vahva koulutustausta (Manninen 2018, 122). Uusien osallistujaryhmien saaminen opiskelijoiksi voisi kuitenkin parantaa kansalaisopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sillä tutkimusten mukaan heikommassa asemassa olevat aikuiset hyötyvät enemmän aikuisopiskelusta kuin lähtökohtaisesti paremmassa elämäntilanteessa olevat aikuiset (Feinstein & Hammond 2004; Panitsides 2013).
Väätäisen mukaan tulevaisuudessa olisikin tärkeää tutkia lisää koulutuksen kasautumista ja toisaalta myös koulutuksesta syrjäytymistä. Väätäinen pohtii, miten myös vähemmän koulutetut voisivat hyötyä omaehtoisen opiskelun tuomista hyödyistä, mikä motivoisi heitä osallistumaan koulutuksiin ja miten tehdä kynnyksestä riittävän matala. Osa tutkimukseen osallistuneista oli esimerkiksi huolestunut kurssimaksujen nousemisesta, ja tämä on yksi tekijä, joka saattaa vaikeuttaa heikommassa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten osallistumista. – Merkittäviä oppimiskokemuksia ei voi siirtää toisille ihmisille, vaan ne ovat henkilökohtaisia, Väätäinen painottaa. Siksi kaikille olisi tarjottava ns. toinen mahdollisuus eli pääsy opiskeluun, joka tuottaa monenlaisia hyötyjä.
***
Väätäinen kertoo olevansa kiinnostunut omaehtoisista opinnoista ja ihmisten vapaa-ajalla tapahtuvasta vapaaehtoisesta itsensä kehittämisestä. – Eiväthän ihmiset osallistu, jos eivät saisi hyötyä. Läpi elämän tapahtuva oppiminen on kerta kaikkiaan mielenkiintoista! Itsekin kansalaisopistossa opiskellut Väätäinen naurahtaa. Tuleville graduntekijöille Väätäinen antaa mietittäväksi ajatuksen vapaan sivistystyön moninaisen kentän kiinnostavista tutkimusmahdollisuuksista. Sen lisäksi hän kannustaa harkitsemaan avoimin mielin valmiista aineistoa. – Itse hankkimalla en välttämättä olisi saanut näin laajaa aineistoa ja isoa vastaajamäärää kasaan, hän toteaa.
Väätäisen mukaan tutkimusprosessi oli mielenkiintoinen, sillä kirjoitusten kautta ihmisten elämän koho- ja käännekohdat tulivat näkyviksi ja ne olivat valtaosin myös positiivisia. – Tutkimuksen jälkeen osaan arvostaa enemmän kansalaisopistojen työtä ja näen myös sen merkitykset laajemmin, Väätäinen korostaa. Väätäinen kuvaa yllättyneensä siitä, miten suuria kansalaisopistoista saatujen kokemusten vaikutukset saattoivat olla: ihminen oli löytänyt oman ammatillisen kiinnostuksenkohteen tai elinikäisen kumppanin. Nämä olivat asioita, jotka todella muuttivat elämää.
***
Väätäinen, T. (2020) Elinikäisen oppimisen kokemuksia muistitietokirjoituksissa. Itä-Suomen yliopisto, 2020. Pro gradu -tutkielma. Linkki Titta Väätäisen graduun.
***
Muut tekstissä mainitut lähteet
Feinstein, L. & Hammond, C. 2004. The contribution of adult learning to health and social capital. Oxford Review of Education, 30(2) 2004, 199–221.
Manninen, J. 2018. Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa. Kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja, 3.
Manninen, J., Karttunen, A., Meriläinen, M., Jetsu, A. & Vartiainen, A-K. 2019. Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 24.
Panitsides, E. 2013. Researching returns emanating from participation in adult education courses: a quantitative approach. International Journal of Lifelong Education, 32(5), 600–619.
***
Kansalaisopistojen liitto KoL myönsi Väätäiselle gradu-stipendin syyskuun 2020 lopussa.
Tutkimuksessa käytetty muistitietokeruu tarkoitti kansalais- ja työväenopistoon liittyvän vapaamuotoisen ja vapaavalintaisen mittaisen kirjoitusmuiston lähettämistä tutkijoille. Muistitiedonkeruussa kirjoituksia ja äänitteitä tuli 130. Väätäinen analysoi lopulta aineistosta 125 muistitietokirjoitelmaa. Valtaosa vastaajista oli naisia ja suurin osa kaikista vastaajista oli eläkkeellä (n=79).
Tutkielmassa tehty analyysi on osa Sitran Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia -kehitystyötä, jonka tavoitteena on tukea yhteiskunnallisia toimijoita Suomessa elinikäisen oppimisen kehittämiseksi. Tytti Väätäinen pääsi mukaan tutkimukseen toimeksiantosopimuksen avulla. Siinä Väätäiselle annettiin mahdollisuus hyödyntää aineistoa gradussaan ja Sitra sai puolestaan gradun tuloksista koosteen omaa käyttöään varten.
Kuva: Pixabay
