Maiju Monto tarkastelee Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa valmistuneessa pro gradussaan vapaan sivistystyön tuntiopettajien näkökulmia työn digitalisoitumiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vapaan sivistystyön tuntiopettajien työn digitalisoitumisesta. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia suhtautumistapoja tuntiopettajilla on työn digitalisoitumista kohtaan, miten digitalisaatio näkyy tuntiopettajien työn arjessa, sekä millaisia mahdollisuuksia, haasteita ja kehittämistarpeita digitalisoitumiseen liittyy. Käsitteellisessä viitekehyksessä tarkasteltiin työn digitalisaatiota ilmiönä ja digitalisaation vaikutuksia opetustyössä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Digitalisaation hyödyntäminen vapaassa sivistystyössä -kehittämishankkeen kanssa ja tutkimuksen lähtökohtana oli tuntiopettajien näkökulmien selvittäminen vapaan sivistystyön digitalisaatioon liittyvän kehittämistyön tueksi.
Aineisto kerättiin verkkokyselynä huhtikuussa 2020. Tutkimukseen otettiin mukaan 33:n tuntiopettajan avoimiin kysymyksiin kirjoitetut vastaukset. Tutkimuskysymyksiin vastattiin analysoimalla aineistoa aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimus osoitti ensiksikin tuntiopettajien suhtautuvan eri tavoin työn digitalisoitumiseen. Tuntiopettajien työn arjessa digitalisoituminen näkyy sekä itse opetustyössä, että sen ulkopuolisissa työprosesseissa digitaalisten välineiden hyödyntämisenä, etätyön ja yhteydenpidon lisääntymisenä, sekä muutoksina kurssien sisällöissä. Toiseksi tuntiopettajien työn digitalisoitumisen mahdollisuuksia jäsennettiin neljän teeman avulla, joita olivat opetuksen rikastuminen, työtehtävien helpottuminen ja nopeutuminen, opetukseen osallistumisen esteiden väheneminen ja oma oppiminen. Digitalisoitumisen nähtiin tuovan työhön myös lukuisia haasteita, jotka liittyvät puutteisiin työvälineissä ja osaamisen kehittämisen tuessa, opiskelijoiden erilaisiin digitaitoihin, välineisiin ja toiveisiin, oman työn pysyvyyteen sekä psyykkiseen kuormituksen lisääntymiseen. Osa tuntiopettajista liitti digitalisoitumisen haasteet nimenomaan tuntiopettajan erityiseen asemaan. Kolmanneksi kehittämistarpeiden tarkastelu osoitti, että tuntiopettajat kaipaavat työnsä tueksi toimivia välineitä, tukea osaamisensa kehittämiseen ja laitteiden käyttöön, sekä yhteisiä toimintatapoja.
Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että kaikki tuntiopettajat eivät ole voineet hyödyntää toivomallaan tavalla digitalisaation mahdollisuuksia opetuksessaan, vaikka kokisivat sen itse innostavana ja oppimista edesauttavana asiana. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tuntiopettajien tarpeet ja olemassa olevat resurssit eivät välttämättä kohtaa. Tutkimus tuo digitalisaatiokeskusteluun vahvasti mukaan tuntiopettajien näkökulmia, jotka jäävät usein selvittämättä.
