Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Sivistystori-blogi
    • Tutkimustyöpajat
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Graduvertaisryhmä
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho 2012-2015
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Tutkimus
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Yhteistyöyliopistojen tutkimustoiminta
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • SVV in English
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021
18.1.2022 kirjoittajalta Vierailija

Tiia Kontkanen & Satu Heimo: Vapaan sivistystyön hallinnasta, vallasta ja rahoituksesta

Tiia Kontkanen & Satu Heimo: Vapaan sivistystyön hallinnasta, vallasta ja rahoituksesta
18.1.2022 kirjoittajalta Vierailija

Hallinta, valta ja rahoitus kietoutuvat yhteen, mutta niistä keskusteleminen on joskus haastavaa. Kuitenkin juuri siksi niistä pitäisi puhua. Mihin suuntaan vapaata sivistystyötä ohjataan – mitä kuuluu vapaan sivistystyön hallinnalle, vallalle ja rahoitukselle?

Vapaan sivistystyön rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain myöntämiin suoritteiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhintoihin. Valtio säätelee kunkin vapaan sivistystyön oppilaitosmuodon valtionosuusmenoja vuosittain valtion talousarviossa suoritekiintiöllä, joka oppilaitoksille on jaettavissa. Oppilaitokset raportoivat toteutuneen suoritemääränsä vuosittain. Suoritteina käytetään opiskelijaviikkoja (kansanopistot ja Snellman-korkeakoulu), opetustunteja (kansalaisopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset), opintokerhotunteja (opintokeskukset), opiskelijavuorokausia (valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset) ja opiskelijapäiviä (alueelliset liikunnan koulutuskeskukset).

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän muistio (valtioneuvosto.fi)

Vapaa sivistystyö on rahoitusohjauksen ja siten nk. vallan kohteena. Rahoitus kytkeytyy aina valtaan vaikuttaen siihen, miten vapaan sivistystyön kentällä toimimme ja mihin ryhdymme, millaisia tavoitteita työllemme asetamme. Toisaalta vapaan sivistystyön oppilaitokset ja toimijat käyttävät niin ikään valtaa vapautensa turvin. Valta ja vallankäyttö on normaali osa mitä hyvänsä yhteiskunnallista instituutiota.

Keskustelua vallasta, hallinnasta tai rahoituksesta pidetään usein kiusallisena tai jopa hieman vaarallisena. Avointa keskustelua kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan tiedostaa sen vaikutukset sivistyskäsitykseen ja vapaan sivistystyön toimintaan ja tavoitteisiin, sekä suunnitella ja kehittää tulevaa.

Kuva: Yomare, Pixabay

Kuka vapaasta sivistystyöstä hyötyy ja kenen tulisi hyötyä?

Yksikköhintaisen valtionosuuden rahoituksen on kritisoitu ohjaavan vapaan sivistystyön oppilaitoksia kohti markkinavetoista toimintaa. Nykyinen rahoitusohjaus kannustaa koulutuksen järjestäjiä tuottamaan koulutusta yhä kapeammalle ihmisjoukolle, jolle koulutus kasautuu muutenkin. Rahoitus ohjaa Sini Teräsahteen ja Jyri Mannisen (2019, 292–296) mukaan tehokkuusajatteluun, joka pahimmillaan johtaa ristiriitoihin normien ja visioiden kanssa.

Vuosittain vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät yhteensä lähes 100 000 koulutusta, ja vuonna 2019 koulutuksiin osallistuttiin yhteensä 1 563 795 kertaa. Se on valtava määrä! Vuonna 2019 työttömien osuus vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneista oli kuitenkin vain 5,4 prosenttia, ja äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä koulutukseen osallistui vain noin kuusi prosenttia. (Kts. tarkemmin Opetushallituksen selvitys)

Tällä hetkellä vapaan sivistystyön opintoseteliavustukset on ohjattu aliedustettujen ryhmien saavuttamiseksi. Termiä ”aliedustetut ryhmät” voidaan Björn Wallenin (2021, 62) mukaan syystäkin kritisoida, mutta se siis tarkoittaa ihmisryhmiä, joiden osuus koulutusten osallistujista on vähäinen. Tämän hetken trendikkäin aliedustettu ryhmä ovat ehdottomasti työttömät. Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulisi jatkossa markkinoinnin ja verkostoitumisen sekä valtionavusteisen hankerahoituksen avulla tavoittaa erityisesti työttömiä, työttömyysuhanalaisia ja työvoiman ulkopuolella olevia, sekä järjestää työllisyyttä edistävää koulutusta. Tällainen hankerahoitus olisi linjassa myös tämän hetken jatkuvan oppimisen hankkeen tavoitteiden kanssa.

Aliedustettujen ryhmien saaminen mukaan vapaan sivistystyön koulutukseen on hyvä asia, mutta kyseenalaista on, toteutuuko se parhaalla mahdollisella tavalla ulkopuolelta ohjatun väliaikaisen rahoituksen keinoin tai suuntaamalla toimintaa vain tietylle ryhmälle. Tällainen toiminnan suuntaaminen näyttäytyy helposti vapaan sivistystyön kentän ulkopuolelta tulevana hallintana. Tarkasteltaessa esimerkiksi kolmannen sektorin järjestöjen muutosta voidaan nähdä, että valtion yleisrahoituksen vaihduttua yhä enemmän hallinnon strategioita tukevaan hankerahoitukseen, ovat järjestöt ajautuneet Hanna Laitisen (2018) väitöksen mukaan yhä enemmän markkinavetoisiin toimintalogiikoihin ja kauemmaksi omasta perustehtävästään. Onko samanlainen kehitys mahdollinen myös vapaan sivistystyön kentällä?

Jos vapaan sivistystyön tehtävät valjastetaan rahoitusohjauksen avulla työllisyystavoitteisiin, jääkö oppilaitoksille tilaa, aikaa ja resursseja muihin hankalammin todennettavissa oleviin vapaan sivistystyön tehtäviin, kuten aitoon kohtaamiseen, aktiivisen kansalaisuuden tai sivistysprosessien tukemiseen? Nykyinenkin sivistysihanteemme tuntuu olevan liian kapea, kun emme osaa esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten aikuisten perusopetuksessa nähdä heillä jo olemassa olevaa sivistystä, eivätkä ylhäältä tulevat tutkintotavoitteet edistä aitoa osallisuutta tai aktiivista kansalaisuutta (Holopainen, 2021, Sivistystori-blogissa).

Kuva: Kerttu, Pixabay

Sivistyneestä kansalaisesta työmarkkinahenkiseen yrittäjäkansalaiseen

Suoran rahoitusohjauksen lisäksi hallinnallisuus näyttäytyy myös siinä, millaisia käsitteitä käytämme. Nykyinen käsityksemme aktiivisesta kansalaisuudesta tai elinikäisestä oppimisesta kantaa monenlaisia sisältöjä. Elinikäiseen oppimiseen on liittynyt kautta aikain poliittista ohjausta ja sitä kautta hallinnallisuutta. Nykyisellään elinikäinen oppiminen sisältää vahvan työmarkkinavetoisen ohjauksen. Heikki Kinnarin (2020) väitöstutkimuksen mukaan hyvän kansalaisen on pyrittävä tuottavaan ja kilpailukykyiseen yrittäjäkansalaisuuteen, jossa hyveenä on omasta työmarkkina-arvosta huolehtiminen.

Sanoitus saattaa kuulostaa rajulta, mutta pelkästään käsitetasolla elinikäinen oppiminen on korvautumassa jatkuvan oppimisen käsitteellä, joka viittaa nimenomaan työikäisten työelämäosaamiseen, kuten mm. Eero Pantzar Sitran muistiossa (2020) ja Jyri Manninen Sivistystori-blogissa (2021) huomauttavat. On jännittävää nähdä, lisääntyykö markkinavetoinen asiakkuusajattelu tämän trendin myötä entisestään. Alkavatko vapaan sivistystyön oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt rahoituksen ohjaamina tarjoilemaan työllistymistä parhaiten edistäviä kursseja tai järjestöpestejä?

Yhteistyötä vai yhteistä työtä?

Verkostoitumista on pidetty toivottavana ratkaisuna toimittaessa rajallisten resurssien kentällä. Verkostoituminen vaatii toisaalta myös tilaa, aikaa ja resursseja. Olisi tervetullutta, jos erilaiset vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot voisivat toimia entistä tiiviimmin yhteistyössä sekä keskenään, mutta myös rahoittajan ja yliopistojen kanssa.

Vapaan sivistystyön tutkimusta ei tehdä niin paljoa kuin mitä voisi olettaa vapaan sivistystyön osallistujamäärien ja oppilaitosten/opintokeskusten/opistojen lukumäärän perusteella. Vapaan sivistystyön näkyvyys yliopistossa on ylipäätään vuosien saatossa heikentynyt ja kasvatustieteen opiskelijat eivät opinnoissaan välttämättä edes tutustu vapaan sivistystyön historiaan tai yhteiskunnalliseen rooliin. Toisaalta vapaan sivistystyön toimijat ”kentällä” eli oppilaitoksissa ja järjestöissä toivovat usein tutkimuksellista kehittämistä ja yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Resursseista eli rahasta on kuitenkin pulaa. Tutkimus ei kuitenkaan voi palvella pelkästään vapaan sivistystyön edunvalvontaa tuomalla esille toiminnan hyviä puolia ja onnistumisia, sillä sen on luotettavasti ja kriittisesti tuotava esille myös toiminnan haasteita, pyrittävä edistämään toimijoiden itsereflektiota ja siten mahdollista muutosta.

Yhteen hiileen puhaltamisesta on kai puhuttu jo kyllästymiseen asti. Näemme kuitenkin, että se olisi välttämätöntä nykytilan analysoimiseksi ja tulevaisuuteen suuntaamiseksi. Yhteistyö ei kuitenkaan saisi olla näennäistä pintatason puuhastelua tai yksisuuntaisia vapaan sivistystyön toimijoille suunnattuja kursseja trendikkäistä hankerahoitteisista aiheista, vaan syvätason ”kädet multaan” toimintaa.

Vapaa sivistystyö tarvitsee kohtaamisen paikkoja, keskusteluja ja yhteisiä sivistysprosesseja niin eri oppilaitosten, rahoittajan kuin tutkijoidenkin kanssa. Meidän ei kuitenkaan tulisi kiertää kuin kissa kuumaa puuroa, vaan ennemminkin nostaa kissa pöydälle ja puhua myös hallinnasta, vallasta ja rahasta. Millainen toimija vapaa sivistystyö tässä yhteiskunnassa on, miten toimintaamme tulisi ohjata, millaista valtaa meihin kohdistetaan ja mihin päämääriin päästäksemme käytämme itse valtaa? Keiden tulisi hyötyä vapaan sivistystyön toiminnasta, mitä tarkoitamme meille tärkeillä käsitteillä ja millaisesta yhteistyöstä olisi eniten iloa?

Haluaisitko sinä pohtia näitä asioita kanssamme?

Kuva: Jeremy Bishop, Unsplash

***

Lue lisää:

Holopainen, Anni 2021. Aikuisten perusopetus – vapaan sivistystyön hybridi kameleontti. Blogikirjoitus 14.9.2021. https://www.vapausjavastuu.fi/anni-holopainen-aikuisten-perusopetus/

Kinnari, Heikki 2020. Elinikäinen Oppiminen Ihmistä Määrittämässä: Genealoginen Analyysi EU:n, OECD:n Ja Unescon Politiikasta. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura.

Laitinen, Hanna 2018. Nuorten, valtion vai markkinoiden asialla? Nuorisojärjestöjen hybridit toimintalogiikat. Väitöskirja. JYU Dissertations 31. Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-2498819

Manninen, Jyri 2021. Onko jatkuva oppiminen elinikäisen oppimisen pahin uhka? Blogikirjoitus 12.1.2021. https://www.vapausjavastuu.fi/jyri-manninen-jatkuva-oppiminen/

Pantzar, Eero 2020. Elinikäisen oppimisen ilmiö. Teoksessa Sinimaaria Ranki (toim.) Ilmiölähtöisen johtamisen näkökulma elinikäiseen oppimiseen. Miten edistää systeemistä ajattelua. Helsinki: Sitra muistio, 13–21. https://media.sitra.fi/2020/11/09143039/llmiolahtoisen-johtamisen-nakokulma-elinikaiseen-oppimiseen.pdf

Teräsahde, Sini & Manninen, Jyri 2019. Visiot vapaan sivistystyön tulevaisuudesta. Teoksessa Jenni Pätäri & Sini teräsahde & Aaro Harju & Jyri Manninen & Anja Heikkinen (toim.) Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna. Helsinki: Vapaa Sivistystyö ry. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1456-9

Vapaan sivistystyön opiskelijaprofiili 2019 (peda.net) Opetushallitus. Vapaa sivistystyö ry.

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän muistio (valtioneuvosto.fi) Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:25.

Wallen, Björn 2021. Syväsivistys. https://peda.net/yhdistykset/vst/kehitt%C3%A4minen2/julkaisut-luonnos/tjpl/bjorn-wall%C3%A9n-syvasivistys.-vapaa-sivistystyo-ry-2021:file/download/a8995bc7dbadc639e78a7d855a078cb69f98cacd/VST_Syvasivistys_101121_aukeamat.pdf

***

Kirjoittajat:

Tiia Kontkanen toimii KSL-opintokeskuksen koulutustuottajana ja on kirjoittanut yhteisöpedagogi yamk -opinnäytetyön järjestöissä syntyvästä osaamisesta ja sen validoinnista. Koulutustaustaltaan hän on lisäksi valtiotieteiden kandidaatti ja puuseppä. Tiia sai herätyksen vapaaseen sivistystyöhön kuultuaan kriittisen pedagogiikan professori Peter McLarenia ja sukeltaa sitä kaninkoloa edelleen yhä syvemmälle. Vapaa-ajalla Tiia pyrkii muistamaan hidastamisen ja hetkessä olemisen tärkeyden joogaamalla ja suuntaamalla rinkka selässä metsään.
Satu Heimo on kasvatustieteen maisteri ja sosionomi (YAMK), ja hän työskentelee Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelman koordinaattorina. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Tampereen yliopiston projektitutkijana Ote työhön- ja Empowering Migrants for Employment -hankkeissa sekä asiantuntijana nuorten työllisyyspalveluissa Ohjaamossa. Satua kiinnostavat yhdenvertaisuuteen, maahanmuuttoon ja työllisyyteen liittyvät aikuiskasvatuksen kysymykset. Vapaa-ajalla Satu rentoutuu lukemisen ja suunnistuksen parissa.

Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelma julkaisee vuonna 2021 Sivistystori-blogia, jossa vapaan sivistystyön tutkijat ja asiantuntijat sekä sivistyksestä kiinnostuneet SVV:n yhteistyökumppanit kirjoittavat sivistystyöstä ja sivistyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN KOMMENTOIMALLA KIRJOITUSTA SIVUN ALALAIDASSA!

Edellinen artikkeliPro gradu -tutkielma Leader-toiminnasta ja ekososiaalisesta sivistyksestäSeuraava artikkeli Uutiskirje, tammikuu 2022

1 comment

Satu Heimo sanoo:
16.8.2022 09:54

Tampereen yliopistossa järjestetty Vapaan sivistystyön virtauksia -opintokokonaisuus perehdytti opiskelijat vapaan sivistystyön käytännön kenttään, sivistyspedagogiikan perinteeseen ja nykymuotoihin. Opinnot toteutettiin yhdistelmäopetuksena, jossa kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden tutkinto-opiskelijat ja vapaan sivistystyön oppilaitosten työntekijät jakoivat kokemuksiaan ja oppivat toisiltaan. Lue lisää vuoden 2020 pilotista: https://projects.tuni.fi/vstvirtauksia/

Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

SVV-yhteistyöohjelman joulutervehdys15.12.2022
Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 14.12.2022
Pro gradu -tutkielma kansalaisopiston kuvataidekurssin hyvinvointivaikutuksista12.12.2022
Mia Turpeinen: Tiedettä yleistajuistava sivistystyö hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa7.12.2022
Hanna Pulkkinen: Kulttuuriharrastus vahvistaa hyvinvointia22.11.2022
Hanna Väätäinen: Tehokkaasti kieli haltuun ja sitten alkaa elämä? Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen aikuisena on kokonaisvaltainen elämänmullistus8.11.2022

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti