Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Sivistystori-blogi
    • Tutkimustyöpajat
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Graduvertaisryhmä
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho 2012-2015
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Tutkimus
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Yhteistyöyliopistojen tutkimustoiminta
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • SVV in English
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021
26.5.2021 kirjoittajalta Vierailija

Marion Fields: Sivistyksen lupaus ja kohtaamisen taito

Marion Fields: Sivistyksen lupaus ja kohtaamisen taito
26.5.2021 kirjoittajalta Vierailija

Vapaaehtoistyöhön osallistuminen kasautuu. Henkilökohtaisten kutsujen ja kohtaamisten kautta myös omista kyvyistään epävarmat saataisiin innostettua mukaan.

Järjestöllisen sivistyksen ytimenä on kyky elää toistemme kanssa ja muuttaa maailmaa. Järjestötoiminnassa sivistymme käydessämme kursseilla, opimme vertaisina yhdessä tekemällä ja tunnemme yhteenkuuluvuutta ollessamme osa omaa yhteisöämme. Tutkimuskirjallisuudessa on jonkin verran puhuttu järjestötoiminnan aatteellisuuden positiivisesta vaikutuksesta oppimiskokemuksiin. Järjestöön liittyvää ajaa lupaus siitä, että maailma voisi olla parempi. Lisäksi yhteisöllisyys ja toive nähdyksi tulemisesta houkuttelevat meitä toimimaan.

Tässä blogissa pohdin, mitä opittavaa meillä vapaassa sivistystyössä on tuoreesta suomalaiseen vapaaehtoistyöhön liittyvästä tutkimuksesta. Suuri osa suomalaisesta vapaaehtoistyöstä tehdään järjestöissä. Järjestötoimintaan ja vapaan sivistystyön opintoihin osallistuvat usein samat ihmiset ja siksi puhunkin kasautumisilmiöstä.

Kuva: Sabine van Erp, Pixabay

Vapaaehtoistoiminta houkuttaa hyväosaisia

Opintokeskus Sivis osallistuu nyt jo vakiintuneen Vapaaehtoistyö Suomessa -kyselyn toteuttamiseen. Tänä vuonna teemana oli tulevaisuus. Vastaajilta kyseltiin aikomuksista tehdä vapaaehtoistyötä kolmen vuoden päästä ja sitä edesauttavista tekijöistä.

Vapaaehtoistyö Suomessa -kyselyn mukaan hyvin koulutetut ja vakaalla työuralla olevat vastaajat tekevät muita enemmän vapaaehtoistyötä nyt ja aikovat tehdä sitä muita enemmän tulevaisuudessa. Jos Suomessa tehtäisiin kysely osallistumisesta vapaan sivistystyön opintoihin lähitulevaisuudessa, tulos saattaisi olla samanlainen.

Kun analysoin aineistoa tarkemmin tulevaa artikkeliani varten, ryhmittelin vastaajia sen mukaan, kuinka paljon he aikovat toimia vapaaehtoistyössä tulevaisuudessa ja kuinka hyvin he uskovat kykyjensä riittävän siihen. Ryhmistä löytyi nykytilanteeseen tyytyväisiä, heitä, jotka toivovat erilaisia ja uusia tapoja tehdä vapaaehtoistoimintaa sekä heitä, joita toiminta ei kiinnosta.

Erityisen mielenkiintoiseksi osoittautui ryhmä, joka voisi lisätä omaa toimintaansa, mutta jonka usko omiin kykyihin on muita vähäisempi. Heistä muita harvempi on viimeisen vuoden aikana ollut vapaaehtoistoiminnassa. Lisäksi heistä muita harvemmilla on korkeakoulutus, ja tässä ryhmässä oli myös keskimääräistä enemmän työttömiä. Kun muihin ryhmiin lukeutuvat vastaajat kokevat, että toiminnan organisointiin liittyvät tekijät (esim. mahdollisuus tehdä lyhyitä keikkoja tai toimia etätehtävissä) auttaisivat heitä, tässä ryhmässä koettiin niiden lisäksi muita useammin tarvetta sille, että kokee itsensä tervetulleeksi mukaan ja että omat kyvyt riittävät.

Kelpaanko sellaisena kuin olen?

Yllä esittelemäni havainto ei ole vieras myöskään vapaassa sivistystyössä. Palasin tätä tekstiä kirjoittaessani Jyri Mannisen ja työryhmän muutaman vuoden takaiseen Joensuun alueella toteutettuun tutkimukseen kansalaisopistossa opiskelun hyödyistä opiskelijoille. Tutkimuksen mukaan omaan osaamiseensa ja osallistumiseensa muita negatiivisemmin suhtautuneet opiskelijat saavat opinnoista eniten hyötyä. He ovat kuitenkin osallistujina aliedustettuja – aivan kuten vapaaehtoistoiminnassa.

Vaikka Vapaaehtoistyö Suomessa -kyselystä tehty havainto osallistujien kokemuksista ei ole tuore ja mullistava, meidän on vapaassa sivistystyössä koko ajan syytä pitää mielessä, että toimintamme ei tavoita kaikkia. Pelko siitä, että ei kelpaa mukaan sellaisena kuin on, voi olla taustalla myös siinä, ettei rohjeta tulla mukaan vapaan sivistystyön koulutukseen.

Kuva: Kurt Bouda, Pixabay

Miten tuoda sivistyksen lupaus kaikille?

Järjestöjen ja vapaan sivistystyön toimijoiden tulee jatkuvasti opetella kohtaamaan ihmiset, joilla ei ole uskoa omaan pärjäämiseensä. On oltava helppoja tapoja aloittaa vapaaehtoistyö tai maistella vapaan sivistystyön opintoja. Meidän on alati herkemmin kuunneltava oppijoita. Positiivista oli, että Vapaaehtoistyö Suomessa -kyselyn mukaan 60 prosenttia ihmisistä, jotka voisivat tehdä nykyistä enemmän vapaaehtoistyötä mutta jotka eivät usko kykyihinsä, lähtisi mukaan, jos he saisivat henkilökohtaisen kutsun. Jopa heistä, joita vapaaehtoistyö ei kiinnosta, lähes joka viides saattaisi lähteä mukaan, jos pyydettäisiin suoraan. Kohtaamisessa on voimaa.

Järjestöissä jo toimivat vapaaehtoiset jakavat osaamistaan yhteiseen käyttöön ja yhteisen sivistymisen pohjaksi, jos tekeminen on mielekästä ja siihen on mahdollista vaikuttaa. Toiminnan houkuttelevuuteen vaikuttaa myös se, miten meidät kohdataan ja nähdään ihmisinä. Tuore Eurooppalaisen sivistysverkoston manifesti puhuu sivistyksen lupauksesta, jonka tulisi olla kaikkien ulottuvilla. Manifesti kannustaa vapaan sivistystyön toimijoita ja myös järjestöjä tekemään tästä totta. Kohtaamalla ja rohkaisemalla ihmisiä voimme luvata enemmän!

***

Marion Fields on valtiotieteiden tohtori, joka on työskennellyt Opintokeskus Siviksessä vuodesta 2007. Hän on opettanut 90- ja 2000-luvuilla englantia Omniassa (silloisessa Espoon työväenopistossa) ja useammassa kansanopistossa. Koulutuspolitiikan ja koulutussosiologian jatko-opintojen kautta Marion löysi ’vapaan sivistystyön elämän rakkauden’ eli järjestötoiminnassa oppimisen. Marionin vapaa-ajan täyttää kulttuuririentojen ja -harrastusten lisäksi muun muassa kävely ja patikointi sekä vapaaehtoistyö.

Kuvituskuvat: Pixabay

Lisää lukemista:

Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa -kyselyn tulokset: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/05/Vapaaehtoistyo_tutkimusraportti_2021.pdf Pidempi artikkeli tulevaisuuden näkymistä valmistuu myöhemmin.

Jyri Mannisen ryhmän tutkimus: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/05/julkaisu_hyvinvointia-ja-sosiaalista-paaomaa-kansalaisopiston-hyodyt-osallistujille-kaupungille-ja-alueelle-3.pdf

Eurooppalaisen sivistysverkoston manifesti

***

Kirjoitus on osa SVV:n Sivistystori-blogisarjaa, jossa ilmestyy keskimäärin kerran viikossa tekstejä vapaan sivistystyön tutkijoilta ja oppilaitoskentän asiantuntijoilta sekä SVV:n yhteistyökumppaneilta.

Osallistu keskusteluun täällä, Facebookissa tai Twitterissä!

Edellinen artikkeliVäitöstutkimus kansanopistopedagogiikastaSeuraava artikkeli Björn Wallén: Validointi, vuorovaikutus ja voimaantuminen syväsivistyksessä

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

SVV-yhteistyöohjelman joulutervehdys15.12.2022
Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 14.12.2022
Pro gradu -tutkielma kansalaisopiston kuvataidekurssin hyvinvointivaikutuksista12.12.2022
Mia Turpeinen: Tiedettä yleistajuistava sivistystyö hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa7.12.2022
Hanna Pulkkinen: Kulttuuriharrastus vahvistaa hyvinvointia22.11.2022
Hanna Väätäinen: Tehokkaasti kieli haltuun ja sitten alkaa elämä? Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen aikuisena on kokonaisvaltainen elämänmullistus8.11.2022

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti