Keräämme jälleen opinnäyteaiheita

Onko mielessäsi ajankohtaisia vapaata sivistystyötä koskevia opinnäytetutkimusaiheita? Jätä ehdotuksesi tämän viestin vastauskenttään tai sähköpostitse koordinaattori Jenni Pätärille (jenni.patari(at)sivistystyo.fi) kesällä ja syksyllä alkavia seminaareja silmällä pitäen. Tiedot aiheideoista lähetetään SVV-ohjelman yhteistyöohjelman vastuuprofessoreille sekä kerätään SVV-sivuston opinnäytetorille. Aiheideoita voi myös tulla esittelemään elokuussa järjestettävään tutkimustyöpajaan, joka järjestetään valtakunnallisten Vapaan sivistystyön päivien yhteydessä elokuussa. Lähetä idea-abstrakti 7.6. mennessä työpajan verkkosivulta löytyvän ohjeistuksen mukaisesti.

Kuva: Pexels, Pixabay

Matti Mäen tuore väitös: Sopeutuminen, resurssit ja alueellisuus vapaassa sivistystyössä

Tampereen yliopisto

Aikuiskoulutus Suomessa jaetaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Tämä tutkimus kohdistuu vapaaseen sivistystyöhön ja vapaan sivistystyön oppilaitoksiin: liikunnan koulutuskeskuksiin, opintokeskuksiin, kesäyliopistoihin, kansanopistoihin ja kansalaisopistoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtäväkuvan muutosta osana systeemistä järjestelmää. Oppilaitosten toimintaympäristön muutoksiin sopeutumista tarkastellaan erityisesti resurssiriippuvuuden ja alueellisuuden näkökulmista. Tutkimuksen tulokset kootaan yhteen muodostaen vapaan sivistystyön tulkintahorisontiksi toiminnan sisällöllistä muutosta kuvaava resurssiriippuvuusjana. Tutkimus on tekstintulkinnallishermeneuttinen. Tutkimuksen aineisto muodostuu alan tutkimuskirjallisuudesta, vapaan sivistystyön arviointi- ja kehittämisprosessien raporteista sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten vuosina 2012 ja 2013 uudistettujen ylläpitämislupien hakemuksista. Viime vuosina laskenut valtionapu on vapaalle sivistystyölle kriittinen resurssi. Myös lainsäädäntöpohja, valtionapuperusteet ja valtionhallinnon ohjaus- ja toimintakäytännöt ovat muuttuneet ja vaikuttaneet vapaan sivistystyön oppilaitosten yleisiin toimintaedellytyksiin. Resursseja oppilaitokset ovat 1990-luvulta lähtien enenevässä määrin hankkineet myös monilta muilta koulutustoiminnan sektoreilta ja suoraan markkinoilta. 

Omaehtoisen persoonallisen kasvun tukeminen on ollut vapaan sivistystyön ydinsisältö. Ydinsisältö on muuntunut 1900-luvun aikana enemmän institutionalisoituneeksi koulutukseksi osana koulutusjärjestelmää, tai yleissivistävien harrasteopintojen tukemiseksi institutionalisoituneissa toimintapuitteissa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnan sisältö on jatkuvasti sopeutunut sekä resursseiltaan että alueellisesti yhteiskunnan tarpeisiin. Toiminnan sisältömuutokset ovat olleet luonteeltaan inkrementaalisia ja tehtäväkuvaa koko ajan laventavia. Pitkällä kaarella ja isossa kuvassa tarkasteltuna vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminta on aina ollut pääosin sisällöltään konservatiivista ja sopeutuvaa, eikä toiminnan kehysnormistoon koko kaaren aikana ole liittynyt leimallisesi yhteistä transformatiivista tehtävää. Oppilaitosten identiteetti nousee paikallisesta, maakunnallisesta tai valtakunnallisesta toimintatarpeesta. Toiminnan sisältöä perustellaan alueellisella koulutuksen saavutettavuuden tasa-arvolla ja tuotettujen koulutuspalveluiden tarvelähtöisyydellä. Paikallista identiteettiä korostetaan muutospaineessa, eikä aikaisempaa ylipaikallisempaa identiteettiä ole kovin laajasti omaksuttu. Uuden vuosituhannen puolella toimintaa ohjaavan opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta on painotettu rakenteellista ja sisällöllistä muutostarvetta, hyötyä sekä erityisryhmien koulutusta. Jatkuva, 1990-luvulla alkanut, yhteiskunnallinen muutospaine on vaikuttanut ja vaikuttaa vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaympäristöön, mutta muutokseen reagointi on oppilaitosmuodoittaan ja oppilaitoskohtaisesti ollut hyvin erilaista. Oman roolin epäselvyys jatkuvassa toiminnan sisällön muutospaineessa niin resurssien, rakenteen kuin toimintaympäristönkin osalta aiheuttaa oppilaitoksille epävarmuutta oman ydintehtävän sisällöstä. Toisaalta pitkäaikainen systeeminen luottamuspääoma toimintaa ohjaavaan ministeriöön ja eduskuntaan on mahdollistanut hitaan, vaiheittaisen, ja paikallista muutosjoustavuutta hyödyntäneen muutoksen. 

Koulutussektorin valtiollinen toimintapolitiikkaohjaus (policy) on 2000-luvulla merkittävästi lisääntynyt erilaisten kehittämisohjelmien myötä. Myös kehittämishankkeista on tullut osalle oppilaitoksista resurssienhankinnan arkea. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli osana oppivaa aluetta on käytettävissä olevan partnerin rooli ja ilmenee leimallisesti omaa koulutus- ja sivistystehtävää ja sen erityisyyttä korostamalla. Oppilaitokset ovat vahvasti identifioituneet tuottamaan alueellisia ja paikallisia koulutuspalveluja. Samalla kohderyhmäajattelu on noussut aikaisempaa keskeisemmäksi osaksi tehtäväkuvaa. Toiminnan suurin yhteinen nimittäjä näyttää olevan vahva tukeutuminen alueyhteisöihin ja niiden konkreettisiin tarpeisiin.

Lisätiedot ja linkki väitökseen: http://tampub.uta.fi/handle/10024/105484

Uutiskirje kevät 2/2019

Jakelu 13.5.2019

Tiedoksenne seuraavat ajankohtaiset tapahtumat ja hankkeet:

1 Esitelmäkutsu: Vapaan sivistystyön päivät ja avoin tutkimustyöpaja Tampereella 29.-30.8. Abstraktit 7.6. mennessä osoitteeseen jenni.patari(at)sivistystyo.fi. Päivien teemana on Koulutus, työ ja tulevaisuus. Ks. http://www.vapausjavastuu.fi/svv-toiminta/tutkijatapaamiset/tampere-2019/.

2 Ehdota teemaryhmää Kasvatustieteen päiville 24.5. mennessä. Kasvatustieteen päivät pidetään Joensuussa Itä-Suomen yliopistolla 21.-22.11.2019. Päivien teemana ovat oppimisen muuntuvat maisemat. Ks. lisätiedot ja ehdotuslomake: http://www.uef.fi/web/kt-paivat2019

3 Kesäkoulu Popular adult education and the struggle for democracy Tampereella elokuussa (http://www.vapausjavastuu.fi/kesakoulu-popular-adult-education-and-the-struggle-for-democracy/). Ilmoittaudu 15.5. mennessä. 

4 Mukaan Education by the way -koulutushankkeeseen?

Hankkeessa etsitään ja jaetaan erilaisia työmenetelmiä erityisesti perustaitojen opetukseen. Lisäinfoa liitteessä ja verkossa: https://kansanvalistusseura.fi/2019/04/parhaat-perustaitojen-opetusmenetelmat-2018-2020/

Kansanvalistusseura tarjoaa neljälle opettajalle kesällä kahden viikon koulutukset Varsovassa ja Roomassa sekä syksyllä kolmen päivän koulutuksen Helsingissä. Osallistujien matkat ja majoitus maksetaan (ei päivärahoja). 
– Varsova 13.-17.5 2019 (Matkustuspv 12.5.)
– Rooma 10.- 14.6 2019 (Matkustuspv 9.6.)
– Helsinki 18.-20.9.2019

Hankkeen sisältö lyhyesti: The project aims to invent and promote new forms of non-formal adult education, in particular including inclusive education aimed at people with low skills and competencies. Direct recipients of project activities are trainers and educators, but the impact of the project will primarily affect adults with low qualifications.

Hankkeen tavoitteet:
– Project aims for invent and disseminate new forms of out-of-school education of adults, in particular taking in consideration inclusive education directed to persons with low competences.
– Extending and developing educators’ competences by teaching them new tools for working with target group.
– Give opportunities to exchange the experiences and good practices.
– It will have the impact on social inclusion for the target group.

Tavoite on, että osallistujilla olisi:
– Kokemusta perustaitojen opettamisesta, kohderyhmällä ei väliä.
– Tarvittava englannin kielen taito osallistua koulutukseen ja opettaa.
– Mahdollisuus osallistua koko koulutusviikkoon (ma-aamu-pe-ilta.)
– Opetusmenetelmä / harjoitus/ opetustapa /opetusväline, jota voidaan käyttää perustaitojen opettamisessa. Tämän opettaminen (90min) yhdellä koulutusviikolla.
– Koulutuksissa opitun/opittujen työmenetelmän testaus omassa organisaatiossaan ja siitä raportointi.

Lisätiedot:
Anne Tastula
Hankesuunnittelija
+358 40 152 3830 

5 Pirkanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä PYYn yleiskokous
Aika: 7.5.2019 klo 15:00-17:00
Paikka: Edu’s Café, Virta-rakennus, 3. kerros, Åkerlundinkatu 5

Ohjelma alkaa klo 15.00 Ilmastokasvatus ylätasolla 2019-20 -aiheisella alustuksella. Alustuksen pitävät Anette Mansikka-aho ja Anna-Kaisa Hokkanen Tampereen Yliopistolta.

Ohjelma kestää noin tunnin, jonka jälkeen aloitamme PYYn kokouksen. Mukaan ehdit hyvin siis myöhemminkin. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat toimijat kuulemaan PYYn toiminnasta ja viime vuoden aikana syntyneen Pirkanmaan ympäristökasvatussuunnitelman jalkauttamistyöstä. 

Ilmoitathan tulostasi ja mahdollisista ruokavalioistasi 6.5 mennessä.
Tervetuloa mukaan!

Ystävällisin terveisin,
PYYn ja Pyrstön plsta
Minna Puurula
Pirkanmaan ympäristökasvatus
Hankekoordinaattori
minna@pirymparistokasvatus.fi
p. 044 242 3308

6 Tuoretta tutkimustietoa tarjolla 

Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna. Vapaan sivistystyön rooli, asema ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä (toim. Pätäri, Teräsahde, Harju, Manninen & Heikkinen) http://www.vapausjavastuu.fi/wp-content/uploads/2019/03/Vst-eilen-tanaan-huomenna-verkko.pdf

Aikuiskasvatus-tiedelehti on nyt ilmaiseksi luettavissa verkossa tiedelehtien Journal.fi-palvelussa: https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/view/5520


Tietoa tapahtumista ja julkaisuista saa jakaa vapaasti eteenpäin omissa verkostoissa.

Liity SVV-postituslistalle ottamalla yhteyttä VST:n toimisto- ja tiedotussihteeriin Satu Sälpäkiveen (etunimi.sukunimi@sivistystyo.fi). 

Kansainvälinen lastenkulttuurifoorumi syksyllä Tampereella

Suomen ensimmäinen kansainvälinen lastenkulttuurifoorumi järjestetään 30.9.–1.10.2019 Tampereella. Luvassa esityksiä, alustuksia ja työpajoja erityisesti seuraavista teemoista:

  • Lasten kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen: taide ja kulttuuri kuuluvat jokaiselle lapselle.
  • Inkluusio taide- ja kulttuurikasvatuksessa: taide- ja kulttuurilähtöiset keinot syrjinnän vähentämisessä, osallisuuden lisäämisessä ja tasa-arvon kehittämisessä, saavutettavan taidekasvatuksen kehittäminen lapsille, joilla on erityistarpeita.
  • Kansainvälinen yhteistyö taide- ja kulttuurikasvatuksessa ja/tai lastenkulttuurin rooli Euroopan kulttuuripääkaupungeissa.

Lisätiedot tapahtuman verkkosivulla.

Vapaaehtoistyö hyödyttää työelämässä nuoria, hyvin koulutettuja ja työssä olevia

Opintokeskus Siviksen tiedote

Opintokeskus Siviksen asiantuntija Marion Fields tarkastelee juuri julkaistussa artikkelissavapaaehtoisten toiminnassaan kokemaa oppimista Siviksen, Kansalaisareenan ja Kirkkohallituksen vuonna 2018 Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa –kyselytutkimuksen aineiston perusteella. 

Aineistossa suuri osa vapaaehtoistoimintaan osallistuneista on kokenut saaneensa vapaaehtoistoiminnasta useita tärkeitä taitoja ja kokenut ne hyödyllisiksi myös vapaaehtoistoiminnan ulkopuolella, työelämässä ja opinnoissa. Tuloksista käy myös ilmi, että vapaaehtoiset kokevat oppivansa eniten organisoidun ja pitkäkestoisen vapaaehtoistoiminnan kautta.

Koettu oppiminen ja saadun osaamisen koettu hyöty eivät kuitenkaan jakaudu tasan. Korkeasti koulutetut ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevat vapaaehtoiset kokevat oppivansa toiminnassaan muita ryhmiä enemmän ja he myös pystyvät hyödyntämään oppimaansa työelämässä muita ryhmiä paremmin. Oppiminen ja tehtävät, joissa uusia taitoja koetaan saavutettavan eniten kasaantuvat jo ennestään koulutetummille ja korkeammassa sosio-ekonomisessa asemassa oleville.

Lue lisää Siviksen tuoreesta tutkimusjulkaisusta linki kautta (alla):

https://www.ok-sivis.fi/media/materiaalit-osio/selvitykset-ja-tutkimukset/vapaaehtoistyon-tekeminen-suomessa.pdf