Järvinen & Pätäri: Mikä on vapaan sivistystyön merkitys sivistyksellisten oikeuksien turvaajana tässä ajassa?

---

Sivistykselliset oikeudet ja vapaa sivistystyö -julkaisusarjan kooste politiikkasuosituksista

Sivistykselliset oikeudet ja vapaa sivistystyö -julkaisusarja tarkastelee ajankohtaisia kysymyksiä ja esittää ratkaisuja

Sivistykselliset oikeudet ja vapaa sivistystyö -julkaisusarjassa tutkitaan vapaata sivistystyötä monialaisesti. Sarjassa julkaistut tekstit ovat yleistajuisia, tutkimukseen perustuvia asiantuntija-artikkeleita. Tämä policy brief kiteyttää kunkin sarjassa julkaistun artikkelin keskeisimmät havainnot ja politiikkasuositukset.

Julkaisusarjan artikkeleissa tarkastellaan, mitä ovat sivistykselliset oikeudet ja mikä on vapaan sivistystyön merkitys, rooli ja asema sivistyksellisten oikeuksien turvaajana. Lisäksi pohditaan, miten sivistykselliset oikeudet perustelevat vapaan sivistystyön asemaa ja sen turvaamista yhteiskunnallisesti.

Artikkeleissa tuodaan esiin uusia näkökulmia ja ehdotuksia vapaan sivistystyön ja sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi. Julkaisusarja on kutsu avoimeen ja moniääniseen vuoropuheluun sekä kestävien ratkaisujen löytämiseen vapaan sivistystyön tutkimuksen, käytännön ja politiikan välillä.

Monitieteinen julkaisusarja tuottaa uutta tietoa

Julkaisusarjan kirjoittajat ovat tutkijoita ja asiantuntijoita eri organisaatioista ja eri aloilta. Kirjoittajat valikoituivat avoimella kirjoittajakutsulla.

Artikkeleiden aineistoina käytetään muun muassa lainsäädäntöä ja lainvalmistelumateriaaleja, kyselyä ja opetussuunnitelmia. Lisäksi hyödynnetään ja täydennetään aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, ja käydään vuoropuhelua teorian ja käytännön välillä.

Aineistojen analyyseissä sovelletaan laajasti oikeudellisia, laadullisia ja määrällisiä lähestymistapoja. Monitieteinen kokonaisuus luo ajantasaisen ja laaja-alaisen kuvan vapaasta sivistystyöstä ja sivistyksellisistä oikeuksista.

Vapaan sivistystyön uhat ja mahdollisuudet

Vapaa sivistystyö on kriisissä. Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat rahoitusleikkaukset heikentävät vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluiden karsimista ja jopa oppilaitosten lakkauttamista sekä osallistumismaksujen korottamista.

Vapaata sivistystyötä ja sivistyksellisiä oikeuksia ei ole tarkasteltu aiemmin vastaavalla tavalla. Julkaisusarja on erityisen ajankohtainen nyt, kun vapaaseen sivistystyöhön kohdistetaan historiallisen suuret leikkaukset.

Vapaa sivistystyö luo edellytyksiä eheälle ja tasa-arvoiselle yhteiskunnalle, ja se voi olla osa aikamme kiperien ongelmien ratkaisua.

Taulukko. Kooste julkaisusarjan artikkelien politiikkasuosituksista.

Havainto	Suositus
Vapaa sivistystyö on vakiinnuttanut asemansa osana suomalaista sivistystä, kansalaisyhteiskuntaa ja koulutusjärjestelmää yli sadan vuoden ajan. Se toteuttaa sivistyksellisiä oikeuksia ja sitä kautta muidenkin perusoikeuksien toteutumista.	Vapaan sivistystyön rooli on tunnistettava, jotta sen mahdollisuudet sivistyksen, yhteiskunnallisen eheyden ja demokratian tukemisessa saadaan täysimääräisesti käyttöön.   Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen ja sivistyksellisten oikeuksien turvaaminen edellyttävät: 1) erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien tunnistamista ja tunnustamista 2) yhteiskunnallisten resurssien jakautumisen sekä erilaisten ryhmien ja yksilöiden osallistumismahdollisuuksien rinnakkaista tarkastelua 3) sivistyspolitiikkaa ja -käytäntöjä, jotka eivät typistä osallistujia korjattaviksi kohteiksi tai tarpeidensa täyttämistä vaativaksi massaksi 4) osallistujien tunnistamista kanssatoimijoiksi ja kanssalaisiksi vapaan sivistystyön kehittämisessä ja yhteiskunnallisessa rakentamistyössä.
Sivistys luo vakautta ja resilienssiä kriisien keskellä. Julkisen vallan vastuu toteuttaa sivistyksellisiä oikeuksia ei poistu rahoitusvastuun vähentämisellä tai siirtämisellä.	Lainsäädäntöä muutettaessa ja rahoitusta leikattaessa on tehtävä myös laadullista vaikutusten arviointia seuraavista näkökulmista: 1) palveluiden fyysinen saavutettavuus 2) palveluiden taloudellinen saavutettavuus 3) palveluiden määrällinen saatavuus ja niiden arvioiminen suhteessa edellisiin 4) sivistyksellinen yhdenvertaisuus.
Vapaa sivistystyö on julkinen tila, jolla on potentiaali vahvistaa yhteisöjä, turvata tasa-arvoa, edistää osallistumismahdollisuuksia sekä tukea demokraattisia käytäntöjä ja keskustelukulttuuria.	Tulevaisuudessakin tarvitaan vapaan sivistystyön kaltaisia julkisia tiloja, joissa erilaiset ihmiset kokoontuvat yhteen yhteisen toiminnan äärelle.
Inkluusiolla vahvistetaan vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja sivistyksellisiä oikeuksia vapaassa sivistystyössä. Sen toteutuminen on käytännössä puutteellista.	Inkluusiota ja yksilöllistämistä voidaan toteuttaa seuraavin keinoin: 1) syrjimättömyyden toteuttaminen henkilökohtaisen avustajan sallimisella opetustilanteissa 2) kohtuullinen mukauttaminen vammaisen henkilön tarpeiden mukaisesti 3) yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen ja sen toteutumisen arvioiminen yksilöllistämisen näkökulmasta.
Talouden tuottavuus on peräisin koulutuksesta, sivistyksestä ja sivistystyöstä. Sivistys luo vaurautta ideoiden, kykyjen ja inhimillisen potentiaalin kautta, ja vauraus luo sivistystä.	Vahvistetaan laaja-alaista talouden sekä talouden ja sivistyksen suhteen ymmärrystä. Valtion rahoituksen rinnalla ohjataan talouden ylijäämää vapaaseen sivistystyöhön lahjarahan muodossa. Tuetaan ja edistetään lahjoitustoiminnan mahdollisuuksia esimerkiksi yritysten perustamien säätiöiden kautta.
Ikäpolvi, sosioekonominen tausta ja kotikasvatus vaikuttavat siihen, mitä sivistyksen muotoja arvostetaan ja omaksutaan.	Vapaan sivistystyön toimintaedellytyksistä huolehtimalla voidaan tarjota sivistymisen mahdollisuuksia kaikille tasa-arvoisesti sekä vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa taustasta riippumatta.
Vapaassa sivistystyössä, erityisesti opintokeskuksissa, järjestettävät opintopiirit ja opintopiiripedagogiikka ovat osa kansalaisyhteiskuntaa, ja ne voivat vastata kiperiin ongelmiin.	Opintopiirien rooli sivistyksen, demokratian ja kestävän tulevaisuuden rakentajina on tunnistettava ja arvostusta vahvistettava, jotta niiden jatkuvuudesta voidaan huolehtia.
Kesäyliopistojen ja vapaan sivistystyön koulutuspoliittinen asema on jatkanut ohentumistaan 2000-luvulla ja jatkumo on katkaistava.	Asemaa on parannettava esimerkiksi osallistavalla päätöksenteolla, jonka kautta voidaan turvata vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä.

---

Kirjoittajista

Iina Järvinen, HT, tutkijatohtori, Turun yliopisto (iina.jarvinen(at)utu.fi). Järvinen työskentelee oikeustieteen tutkijatohtorina Turun yliopistossa JuRe-hankkeessa perusoikeuksiin ja pandemian jälkeiseen elpymiseen keskittyvässä työpaketissa. Hän väitteli syksyllä 2023 otsikolla ”Itsensä kehittäminen köyhyydessä”. Tutkimuksessa tarkastellaan sivistystä ja köyhyyttä arvojen, oikeusnormien ja todellisuuden vuorovaikutuksessa. 

Jenni Pätäri, KM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto; SVV-ohjelman koordinaattori (jenni.patari(at)sivistystyo.fi). Pätäri tarkastelee väitöstutkimuksessaan kansansivistysopin historiaa: sitä, miten vapaan kansansivistystyön perustalta käynnistettiin oma akateeminen oppiaine, millaisiin aiheisiin alan varhainen tutkimus tarttui ja miten tutkimus rakensi vapaan kansansivistystyön yhteiskunnallista roolia ja merkitystä.

Tyhjä