Ivan Zamotkinin väitös tarkastelee demokratiakasvatusta synkkinä aikoina Arendtin ajattelun valossa

Ivan Zamotkinin väitös tarkastelee demokratiakasvatusta synkkinä aikoina Arendtin ajattelun valossa

Ivan Zamotkin väitteli syyskuussa 2025 Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa aiheenaan Hannah Arendt ja demokraattisen kasvatuksen lupaus. Kasvatusfilosofian alaan kuuluva väitöskirja pyrkii palauttamaan demokraattisen kasvatuksen idean hyödyntämällä Arendtin erottelua politiikan ja kasvatuksen välillä: ”Etenkin Arendtin ystävyyden, vastuun ja sivistyksen käsitteitä tulkitsemalla pyrin siirtämään demokratiakasvatuksen painopistettä poliittisesta toiminnasta kohti yhteisen maailman säilyttämistä ja sen uudistumismahdollisuuksien vaalimista.” Zamotkinin väitös avaa mielenkiintoisia näkökulmia myös vapaaseen sivistystyöhön, erityisesti sen sivistys- ja kasvatusajatteluun.


Oulun yliopiston tiedote 20.8.25

Mitä ajatella kasvatuksesta ja demokratiasta “synkkinä aikoina”? 

Hannah Arendt, yksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista poliittisista ajattelijoista, omisti suuren osan työstään sen ymmärtämiseen, miten ihmiset voivat ajatella ja toimia mielekkäästi syvien kriisien aikana. Näitä aikoja hän kuvasi tunnetusti ”synkiksi ajoiksi”, joina totuus hämärtyy, yleinen luottamus rapistuu ja meitä yhdistävä yhteinen maailma tuntuu olevan uhattuna. 

Tämä kasvatusfilosofian alaan kuuluva väitöskirja pyrkii palauttamaan demokraattisen kasvatuksen idean hyödyntämällä Arendtin erottelua politiikan ja kasvatuksen välillä. Se keskittyy kolmeen keskeiseen Arendtin käsitteeseen – ystävyyteen, kollektiiviseen vastuuseen ja sivistyneisyyteen – ja tutkii, mitä ne voivat merkitä kasvatukselle nykypäivänä.

Väitöskirjan kolmessa toisiinsa liittyvässä tutkimuksessa noudatetaan lähestymistapaa, jota Arendt nimitti ”ajatteluharjoituksiksi”. Ne ovat tutkimuksia, jotka eivät tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan pyrkivät edistämään ymmärrystämme demokratian nykyisestä kriisistä ja kasvatuksen ja koulutuksen roolista siinä. 

Työ on osa nelivuotista Koneen säätiön rahoittamaa DEMOPOL-tutkimusprojektia.

Ivan Zamotkinin kasvatusfilosofinen väitöstutkimus lähestyy demokratiakasvatusta lupauksena, jota on jatkuvasti ajateltava uudelleen. Tutkimus rakentuu kasvatuksellisista ajatusharjoitteista, joita inspiroi Arendtin kehotus pohtia kasvatusta tavalla, joka tunnistaa sen haurauden, jännitteet ja rajat – mutta ei silti luovu sen merkityksellisyydestä.


Tiivistelmä

Vaikka Hannah Arendtiin viitataan yhä useammin demokratiakasvatusta koskevissa keskusteluissa, hänen kirjoitustensa huolellinen ja rehellinen luenta johtaa jokseenkin lannistavaan lopputulokseen: Arendtin ajattelun suoraviivainen soveltaminen kasvatukseen on usein ristiriidassa arendtilaisen ajattelun hengen kanssa. Erityisesti angloamerikkalaista perinnettä edustavat kasvatusfilosofit ovat usein soveltaneet Arendtin vapauden ja pluralismin käsitteitä korostaakseen kasvatuksen julkista roolia yhteiskunnallisen muutoksen välineenä.

Näin toimiessaan he ovat sivuuttaneet tai kiistäneet Arendtin tiukan erottelun kasvatuksen ja politiikan välillä. Sen sijaan mannermaisessa perinteessä, jossa tätä eroa yleensä korostetaan kasvatuksen autonomian suojelemiseksi, demokraattisen tai poliittisen kasvatuksen käsite muodostuu paradoksiksi. Arendtin ajattelun kasvatussovellusten tai arendtilaisen ”kasvatusfilosofian” rakentamisen sijaan tämä väitöskirja tarkastelee demokraattista kasvatusta lupauksena, jota on jatkuvasti ajateltava uudelleen ja uudistettava. Väitöskirjatyötä voidaan luonnehtia sarjaksi kasvatuksellisia ”ajatusharjoitteita”. Niitä inspiroi Arendtin kutsu ajatella kasvatusta uudelleen tavalla, joka tiedostaa kasvatuksen teoreettisen hahmottelun ja käytännön toteuttamisen haurauden ja sisäiset jännitteet, mutta pitää kasvatusta silti merkityksellisenä ja huomionarvoisena. Etenkin Arendtin ystävyyden, vastuun ja sivistyksen käsitteitä tulkitsemalla pyrin siirtämään demokratiakasvatuksen painopistettä poliittisesta toiminnasta kohti yhteisen maailman säilyttämistä ja sen uudistumismahdollisuuksien vaalimista. Näin vastustan kasvatuksen pelkistämistä poliittisten päämäärien välineeksi, vaikka samalla tunnustan, että tällainen toisin ymmärretty demokratiakasvatus kantaa edelleen merkittäviä poliittisia ulottuvuuksia.


Zamotkin, Ivan (2025). Hannah Arendt and the promise of democratic education. Exercises in educational thought. Väitöskirja, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.

Asiasanat: civility, democratic education, friendship, Hannah Arendt, philosophy of education, responsibility

Linkki väitökseen: https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/58133/nbnfioulu-202508225604.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lue lisää

Tutustu Demokratiakasvatus ja poliittinen polarisaatio globaalien kriisien aikakaudella – eli DemoPol-tutkimushankkeeseen (2021–23) ja sen julkaisuihin täällä.

(Kuva: Jenni Pätäri)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *