Vapaan sivistystyön palvelurakenne. Oppilaitosten koulutustarjonta (tulostettava pdf). Leena Saloheimo. VST 2015. Selvitysraporttiin on koottu valtakunnallisia ja alueellisia tietoja vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän koulutuksen osallistuja- ja opetustuntimääristä vuosilta 2011 ja 2012. Raportti kattaa vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen lisäksi ammattikoulutuksen, yleisivistävän koulutuksen, avoimen korkeakoulu-opetuksen, taiteen perusopetuksen sekä maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen ja opintosetelikoulutuksen.

TERVETULOA

Kansainvälistyvä vapaa sivistystyö -seminaariin 27.4.2015 klo 13 – 16 Helsingin työväenopistolle. Osoite on Helsinginkatu 26, Helsinki.

Iltapäivän aikana keskustellaan vapaan sivistystyön vaikuttamistyöstä Euroopassa, kuullaan uusista kansainvälistä yhteistyötä tukevista vuorovaikutus- ja tiedonhakumahdollisuuksista ja pohditaan koulutusviennin mahdollisuuksista vapaan sivistystyön näkökulmasta. Ohjelma löytyy linkistä sekä liitetiedostosta. Ilmoittautumisaika päättyy 15.4.

Vapaa sivistystyö koko kansan kouluttajana

Vapaan sivistystyön merkitys ja vaikuttavuus ihmisille ja yhteiskunnalle

VAALIPANEELI 

ke 18.3.2015 klo 15-16.30
Helsingin kaupungin työväenopiston Viipuri-sali, Helsinginkatu 26, Helsinki

Paneelin puheenjohtaja:
Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Katsaus sivistystyön tilanteesta ja tulevaisuudesta:
Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja, filosofian tohtori Aaro Harju

Call for Papers: Työväestö ja sivistys: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaari 2015

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarin aiheena on ”Työväestö ja sivistys”. Työväestön nousu yhteiskunnallisen tiedon kohteeksi ja poliittiseksi toimijaksi sekä pyrkimys kehittää väestöä sivistyksen ja koulutuksen avulla olivat saman aikakauden tuotteita. Valistuksen pedagogisten visioiden, suomenkielisen kansakunnan rakentamisen projektin ja ”sivistysmaiden” hartaasti tutkittujen esimerkkien ohella eliitin parissa nousi varhain esiin myös ajatus osaamisesta välineenä talouden nykyaikaistamiseksi ja kansakuntien kilvassa pysymiseksi. Koululaitoksen ja tehdaskurin yhteyksistä huolimatta ajatus ulotettiin suorittajana pidettyyn työväestöön vain asteittain. Työväestön koulutus kytkeytyi alusta asti kysymyksiin kontrollista, joutilaisuuden välttämisestä sekä sosialismin torjunnasta.

Suomalaisen aikuiskasvatuksen kentät ja kerrostumat (SAKKE) -teossarjan kolmas osa Aikuisten kasvu ja aktivointi käsittelee aikuisten kasvua ja oppimista, aikuiskasvatuksen toimintatapoja ja pedagogisia ratkaisuja sekä aikuiskasvatuksen ammattilaisuutta.

Aikuiskasvatuksen tutkijat ja asiantuntijat luotaavat suomalaiselle aikuiskasvatukselle suosittuja tapoja lähestyä aikuisuutta pedagogisena ja psykologisena ilmiönä – ohjauksellisesti, ongelmaperustaisen oppimisen ja kehittävän työntutkimuksen sekä ajattelun uusien kehityspsykologisten tulkintojen perustalta. Aikuiskasvatustoiminta on kuitenkin muotoutunut pikemminkin yhteiskunnan ja organisaatioiden käytännön haasteiden kuin aikuisten kasvun ja oppimisen teorioiden pohjalta, vaihdellen aikuisia yhteiskuntaan osallistavista pedagogiikoista henkilöstön kehittämisoppeihin ja aikuisia työllistävään ammatilliseen koulutukseen.

SAKKE-sarja: Valistajia, sivistäjiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita

Toim. Kari Kantasalmi & Mauri Nest (SAKKE-sarjan päätoim. Anja Heikkinen. Tampere: Tampere University Press).

Ladattava ja tulostettava esite (pdf).

Millaiseen maaperään, minkälaisille ideoille, ajatuksille ja tavoitteille suomalainen aikuiskasvatus on rakentunut? Millaisten perinteiden varaan ovat alkuvaiheen orastavat valistuksen ja sivistyksen pyrkimykset sekä myöhemmin yhä organisoidummat koulutusjärjestelmät paalutettu? Entä millaisia henkilöitä ja mitä tahoja edustivat suomalaisen aikuisväestön sivistämisestä ja kouluttautumisesta kiinnostuneet ja sitä organisoivat vaikuttajat?

148/148