Perinteinen vapaan sivistystyön tutkimustyöpaja järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä 31.8.2018 osana valtakunnallisia Vapaan sivistystyön päiviä. SVV-ohjelman vastuutahot ovat järjestäneet tapaamisia vapaasta sivistystyöstä tutkimusta tekeville ja tutkimuksesta kiinnostuneille jo vuodesta 2012. Työpaja on tuonut yhteen vapaan sivistystyön tutkijoita, väitöskirjatutkimuksen ja pro gradu -tutkielmien tekijöitä eri yliopistoista. Järjestettynä vapaan sivistystyön toimialan tilaisuuksien yhteyteen työpaja on tarjonnut oivan mahdollisuuden tutkimuksen ja käytännön vuoropuheluun, joka on myös koko SVV-ohjelman keskeinen tavoite. Tänä vuonna työpajaa vetivät professori Anja Heikkinen Tampereen yliopistosta ja SVV-koordinaattori Sini Teräsahde.
Lehtorit Anita Malinen ja Arja Piirainen Jyväskylän yliopistosta esittelivät työpajassa meneillään olevaa tutkimusta otsikolla ”Autonomian ja heteronomian välisiä jännitteitä opettajuudessa”. Tutkimuksen aineisto oli kerätty vapaan sivistystyön opettajilta, joiden tutkijat ajattelivat olevan autonomian kannalta erityinen joukko suhteessa formaalin koulutuksen opettajiin. Malinen ja Piirainen korostivat, että opettajan autonomisuus edellyttää itsereflektioprosesseja. Tutkimuksellaan tutkijat pyrkivät löytämään selittäviä tekijöitä esimerkiksi opettajan oppilas- tai opettajakeskeisyydelle, empaattisuudelle tai opiskelijoihin osoittamalleen luottamukselle. Suomen Kansanopistoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Aki Ojakangas muistutti kommenttipuheenvuorossaan muun muassa, että opettajuuden ydin on edelleen opettaja-opiskelija -suhteessa vaikka ympärillä tapahtuu nykyisin jatkuvasti opettajuudelle paineita asettavia muutoksia.
Emilia Simola ja Antti Karhulahti tekevät Tampereen yliopistossa pro gradu -tutkielmiaan vapaan sivistystyön opettajien keskuudessa toteutettuun Verme2-vertaisryhmämentorointihankkeeseen liittyen. Vertaisryhmämentorointi on Suomessa kehitetty toimintamalli erityisesti opettajien ammatillisen kehittymisen tueksi. Simola tutkii vertaisryhmämentoroinnin merkityksiä erityisesti mentoreiden näkökulmasta ja on kerännyt tutkimusaineistokseen mentoreiden oppimispäiväkirjoja ja havainnoinnut mentorikoulutuksia. Alustavien tulosten mukaan mentorit antoivat toiminnalle monenlaisia merkityksiä ja mentoreiden näkemyksen mukaan vertaisryhmämentorointia tarvitaan vapaassa sivistystyössä erityisesti työskentelyn yksinäisyyttä selättämään. Karhulahti taas tutkii vertaisryhmämentorointitoiminnan hyötyjä ja tuloksia sekä mallien hallinnollista ”istuttamista”, eli toiminnan vakiinnuttamista vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintakulttuuriin. Tutkija Katinka Käyhkö esitti kommenttipuheenvuorossaan verme-toiminnan ja tutkielmien suuntamiseen kannalta oleellisia kysymyksiä: Kenen ”ääntä” tutkimuksessa kuullaan –
vertaisryhmämentoreita vai mentoroitavaa henkilöstöä? Mitä
vertaisuudella vapaan sivistystyön monenkirjavassa toiminnassa voidaan tarkoitetaan? Miten hankkeiden hyviä käytäntöjä saadaan vakiinnutettua ja kuinka tutkia sitä?
Tutkija Katinka Käyhkö kertoi hänen ja professori Jyri Mannisen Itä-Suomen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta otsikolla ”Verkostot ja yhteissuunnittelu kulttuurienvälisen vapaan sivistystyön tukena”. Vapaassa sivistystyössä tarvitaan tutkijoiden mukaan harrastusopintoja, joissa kohtaavat sekä kantasuomalaiset että eri syistä maahan muuttaneet. Opinsauna-hankkeen yhteydessä käynnistettiin pilotti yhdessä paikallisen musiikkikoulun kanssa tavoitteena yhdistää ihmisiä musiikin avulla. Pilotin rakentaminen oli vaatinut laajaa verkostojen hallintaa yliopistohallinnossa, musiikkiopistolla, vastaanottokeskuksissa ja tapahtumajärestäjien kanssa ja jopa veroviranomaisten kanssa. Toiminnan suunnittelussa pidettiin tärkeänä yhteissuunnittelua potentiaalisten osallistujien kanssa. Pilottihanketta seurattiin keräämällä erilaisia tutkimusaineistoja. Tutkimuksen tulokset auttavat löytämään ratkaisumalleja todellisten yhteisryhmien muodostamiseen vapaan sivistystyön toiminnassa. Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori Leea Keto kommentoi esitystä muistuttamalla, että maahanmuuttajien kotouttaminen ja kielen- ja perustaitojen
opetus on vapaan sivistystyön toimijoille erittäin ajankohtainen aihe
opetus- ja kulttuuriministeriön osoittaman tehtävän ja rahoituksen takia. On tärkeää tutkia ja pohtia, miten tehtävää voidaan toteuttaa yhteisillä opinnoilla kantaväestön ja
maahanmuuttajien kesken.
Tutkimustyöpajassa paneuduttiin myös SVV-ohjelman pitkäaikaisiin tavoitteisiin perustuvaan ja laajan tutkimusyhteistyön varaan rakentuvaan Metasivistys-kirjahankkeseen. Kirjan otsikko on ”Vapaan sivistystyön rooli, asema ja merkitys suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa”. Siinä vapaata sivistystyötä ja sen merkityksestä tehtyjä tulkintoja tarkastellaan metatutkimuksellisesti historian ja nykytilan kautta tulevaisuuteen. Tutkimustyöpajassa osallistujat pääsivät perehtymään tutkijoiden laatimaan vapaan sivistystyön tulevaisuutta koskevaan skenaariotaulukkoon ja keskustelemaan siitä pienryhmissä. Evästykseksi työnsä jatkamiseen tutkijat saivat runsaasti rakentavaa palautetta ja aiheellisia lisähuomioita vapaan sivistystyön roolin, aseman ja merkityksen hahmottamiseksi tulevaisuudessa.
Terveiset työpajaan toi myös Aikuiskasvatus-tiedelehden toimituspäällikkö Terhi Kouvo. Aikuiskasvatus on vapaan sivistystyön tutkimuksen ainoita kotimaisia julkaisukanavia. Se tavoittelee lukijoita tiedeyhteisön lisäksi aikuiskasvatuksen ammattilaisista ja opiskelijoista sekä sidosryhmistä, kuten koulutuspolitiikan päättäjistä. Ensi vuodesta lähtien Aikuiskasvatus ilmestyy tiedelehtien Journal.fi-alustalla avoimena ja maksuttomana julkaisuna.
Kiitokset kaikille tutkijoille, kommentaattoreille ja osallistujille hyvistä esityksistä, oivallisista ajatuksista ja antoisista keskusteluista!
Tutkimuspaja oli hyvin tiivis ja tieteelline. Ehdimme keskustella monista teemoista, vaikka aikaa oli niukalti. Ripeästä aiheiden käsittelystä kiitos kanssalaisille.