Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
  • SVV-toiminta
    • KOSI-hanke
      • Mariehamn
      • Orivesi
      • Ilmajoki
      • Kainuu, Mieslahti/Paltamo
      • Kokkola
      • EMOTIONS, AGENCY AND ACTIVISM
    • Sivistystori-blogi
    • Tutkimustyöpajat
      • Iisalmi 2022
      • Tampere 2019
      • Jyväskylä 2018
      • Mikkeli 2017
      • Kuopio 2016
      • Jyväskylä 2016
      • Joensuu 2015
      • Tampere 2015
      • Varkaus 2014
      • Vaasa 2013
      • Tampere 2013
      • Orivesi 2012
    • Julkaisut
      • Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa 2021
      • Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna 2019
      • Adult Education and the Planetary Condition 2016
      • Pamfletti 2015
    • Graduvertaisryhmä
    • Tieteen yleistajuistamisen työpajat
      • Tampere 2018
      • Helsinki 2016
      • Jyväskylä 2016
    • Tutkimusta yleistajuisesti
  • Alueellinen toiminta
    • Tampere
      • Kokoukset ja tutkimusseminaarit
      • Let’s Work Together (LWT)
      • Studia Generalia 2015-2016
      • Tutkiva opintokerho 2012-2015
    • Itä-Suomi
    • Vaasa
  • Tutkimus
    • Opinnäyteyhteistyö
    • Yhteistyöyliopistojen tutkimustoiminta
    • Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet
    • Väitökset ja lisensiaattityöt
  • Materiaalipankki
    • Aineistot ja julkaisut
    • SVV mediassa
    • Hallintomateriaalit
    • Logot
  • Yhteystiedot
  • Yhteistyökumppanit
  • SVV in English
    • SVENSKA
    • DEUTSCH
    • Towards planetary responsibility in adult education forum 2021
19.1.2021 kirjoittajalta Vierailija

Anna Kirstinä: Sivistys demokratian asialla

Anna Kirstinä: Sivistys demokratian asialla
19.1.2021 kirjoittajalta Vierailija

Kuuliaisia alamaisia vai aktiivisia kansalaisia? Vertaisoppiminen on sivistystyön pedagoginen sydän, joka rakentaa demokratiaa luottamusta lisäämällä.

Tämmöistä demokratian ystävää hirvittää, kun uutisissa näkee seurauksia ajattelusta, jossa epäillään tutkijoita, viranomaisia, oikeuslaitosta, poliitikkoja ja ”väärin ajattelevia” kavereita.

Yhdysvaltojen kongressiin hyökättiin tarkoituksena estää demokratian toteutuminen ja presidentinvaalien tuloksen vahvistaminen. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, ja kongressi jatkoi istuntoa tilanteen rauhoituttua. Seurasin CNN-uutiskanavan suoraa lähetystä, jossa kongressin edustajat yli puoluerajojen puhuivat luottamuksen merkityksestä – siitä, miten tärkeää olisi jälleen luottaa kanssaihmisiin. Luottamus kanssaihmisiin on tärkeää sosiaalista pääomaa, jolle toimiva demokratia keskeisesti rakentuu. Uutiskuvissa on nähty, mitä meille ja demokratiallemme tapahtuu, jos sekä kanssaihmiset että yhteiskunnan ja oikeusvaltion rakenteet luovatkin turvan sijaan turhautumista ja turvattomuutta, tai tuntuvat ehkä jopa pelottavilta.

Mutta miten vapaa sivistystyö täällä Pohjolassa tekee osansa yhteiskunnan luottamuspääoman lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi? Tekeekö se riittävästi?

Yhteisöllisyys on opintopiirien suurin anti

Ruotsissa ilmestyi viime vuonna kiinnostava tutkimus opintopiirien merkityksestä. Opintopiireissä opittiin uusia taitoja ja lisättiin yleissivistystä. Yhteisöllisyyden merkitys tuli yllättävän vahvasti tutkimuksessa esille: reilusti yli 90 prosenttia toveripiirien ja yhdistysopintopiirien osallistujista piti sitä kaikkein merkittävimpänä antina. Vertaisoppiminen näyttäisi olevan tehokasta yhteisöllisyyden tunteen vahvistamisessa ja sen merkityksellisyyden ymmärtämisessä. Yhteisöllisyyden tunne ei tullut vain samanlaisuudesta, vaan erilaisuuden aidosta kohtaamisesta.

Erityisen myönteisiä ja merkittäviä yhteisöllisyyden kokemukset olivat tutkimuksen mukaan maahanmuuttajille ja nuorille miehille, joilla oli alhainen pohjakoulutus. Juuri siis heille, joista myös Suomessa usein ”ollaan huolissaan”. Opintopiiri saattoi olla myös yksinäisten ikäihmisten ainoa kaupan kassan kohtaamista syvällisempi sosiaalinen hetki ja työikäisten hengähdyspaikka kiireisestä ja suorittavasta arjesta.

Totta se on. Puolileikillämme pistimme lokakuussa parin opintokeskuskollegan kanssa pystyyn ”Depeche Mode-opintopiirin”, joka on tuonut meille paljon iloa koronatalven pimeydessä. Keskustelemme verkossa musiikista ja siinä samalla mm. yhteiskunnallisista asioista, tunteista, estetiikasta ja uskonnosta. Kohtaamme erilaisuutemme kiinnostuksella. Olemme syvällisessä dialogissa kuin itsestään opintopiirin ainutlaatuisen muodon siivittäminä.

Ruotsalaiset tutkijat olivat varsin varmoja, että sosiaalinen ulottuvuus on yksi opintopiirin vahvimmista anneista, vaikkei se olisi ollut alun perin opintopiiriin osallistumisen motiivi. Oma työ- ja henkilökohtainen kokemukseni sanoo samaa.

Entäs Suomessa?

Kuulin aikanaan vapaan sivistystyön suuren ajattelijan, tutkijan ja ystävän Seppo Niemelän sanovan, että ”meille tänne Suomeen opintopiiri ei, oireellista kyllä, ole juurtunut”. Olen usein miettinyt, mitä Seppo mahtoi tällä tarkoittaa – nyt on valitettavasti myöhäistä kysyä. Juuri tuo ”oireellista kyllä”, tekee väitteestä kiinnostavan.

Kansalaisyhteiskunta-verkkolehdessä vuonna 2018 Aaro Harju kirjoitti mielestäni naulan kantaan siitä, kuinka Suomessa korostetaan kirjaviisautta ja muodollisia tutkintoja ja oppiarvoja, vaikka viime kädessä merkityksellisintä on sivistyminen – kasvu ihmisenä ja aktiivisena kansalaisena. Samaan teemaan liittyen Jyri Manninen kirjoitti viime viikolla Sivistystori-blogissa, kuinka ”snellmanilainen sivistyskäsitys on korvautumassa jatkuvalla opiskelulla”.

Olisikohan tämä sitä ”suomalaista oirehdintaa”? Tukeudummeko mieluummin puheissamme oppimiseen kuin sivistymiseen? Onko arjen todellisuutta opettajavetoinen opetus vai luovuutta tukeva elävä vuorovaikutus? Vastataanko työelämän osaamistarpeisiin vai vahvistetaanko demokratiaa ja merkityksellistä elämää?

Moni sanoo varmasti ”sekä että”. Mutta käsi sydämellä, pitävätkö sivistystoimijat riittävästi ja ylpeästi sivistystä ja sen merkitystä esillä koulutuspuheessa? … Lisäksi ”sekä että” ei aina ole realistista.

Kansanopiston isäksi tituleerattu N.F.S. Grundtvig vastusti voimakkaasti todistuksia, koska niihin hiipi väistämättä ”herruuden elementti”. Ollaankin siis vapaan sivistystyön ytimessä: kasvatammeko kuuliaisia alamaisia vai aktiivisia kansalaisia? Emmekö ole sisäistäneet vertaisoppimisen eri muotoja sivistystyön pedagogiseksi sydämeksi, vaikka arvokas koulutustehtävä ihmisten ja demokratian vahvistajana onkin meille kaikille varmasti itsestään selvä asia?

***

Anna Kirstinä toimii Opintokeskus Kansalaisfoorumin koulutuspäällikkönä. Vapaan sivistystyön kentällä hän on työskennellyt kuutisentoista vuotta niin oppilaitoksissa kuin edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestössäkin. Annaa innostaa sivistyksessä jatkuva ihmettely ja kysyminen, yhdessä kasvaminen ja kurkottelu kohti parempaa maailmaa. Aina uudelleen häntä jaksaa sykähdyttää myös vapaan sivistystyön voima humaanina muutosliikkeenä. Vapaa-ajalla Anna hahmottelee maailmaa kehollisesti tanssin kautta. Hän on monenlaisen taiteen ja penkkiurheilun ystävä.

Valokuva opintopiiristä: KSL

Valokuva kirjoista: Pixabay

Lue lisää lähteenä käytetystä tutkimuksesta:

Cirkelns betydelser. En studie om deltagare i studieförbundens studiecirklar 2019. Folkbildningsrådet. https://www.folkbildningsradet.se/globalassets/rapporter/2020/folkbildningsradet_rapport_cirkeldeltagande_2020.pdf

***

Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelma julkaisee vuonna 2021 Sivistystori-blogia. Blogissa vapaan sivistystyön tutkijat ja asiantuntijat sekä sivistyksestä kiinnostuneet SVV:n yhteistyökumppanit kirjoittavat sivistystyöstä ja sivistyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Blogia tullaan julkaisemaan keskimäärin kerran viikossa. 

Osallistu keskusteluun sivun alalaidassa tai jaa kirjoitus!

Edellinen artikkeliJyri Manninen: Onko jatkuva oppiminen elinikäisen oppimisen pahin uhka?Seuraava artikkeli Jonas Ahlskog: Bildningens återkomst i nordisk samhällsdiskussion

2 comments

Jyri Manninen sanoo:
19.1.2021 07:27

Mainio kirjoitus. Tuo yhteisöllisyyden merkitys on tullut vahvasti esille myös omissa tutkimuksissa, ja sitä syntyy myös kansalaisopistojen opettajavetoisissa ryhmissä (jos opettaja hoksaa sitä edistää). Myös tuo erilaisuuden merkitys on hyvä huomio – monelle aikuisten opiskeluryhmät voivat olla ainoa tilanne, jossa on mahdollisuus ”oikeasti tavata” oman ”kuplan” ulkopuolella asuvia erilaisia ihmisiä (esim. BeLL-tutkimukseen osallistuneet Englannissa samassa lähiössä asuvat eri kulttuuritaustan omaavat ihmiset kertoivat näin, vaikka näkivät toisiaan päivittäin metroasemalla).

Meillä Opinsauna-hankkeessa kehitettiin juuri tällaisia monikulttuurisia ryhmiä tämän takia, toimi mainiosti (kansalaisopiston monikulttuurisen teatteriryhmän kuvaus, https://archive.uef.fi/fi/web/opinsauna/teatteri/ ). Verkkosivuilta löytyy myös hankkeen raportti.

Suomessa opintopiiritoiminta ei tosiaan ole lyönyt laajemmin läpi. Yksi syy voi olla kansalaisopiston suuri suosio ja tunnettuus, eli potentiaalisten aikuisten osallistuminen kanavoituu sinne. Kansalaisopiston opiskelijoilla tuntuu myös olevan kaipuuta opettajavetoiseen opiskeluun (suomalaisista vst-opiskelijoista 46% pitää opettajaa tärkeänä hyvän osallistumiskokemuksen syntymiselle, ryhmää 39%).

Jostain syystä opintopiiritoiminta on vähemmän tunnettua. Pitäisikö/voisiko tälle tehdä jotain?

Vastaa
Björn Wallén sanoo:
19.1.2021 09:37

Hei, tuo Depeche Mode-opintopiiri kolahti – just näin, pop-rock-hiphop-jne-kulttuurin kautta mielemme voi avartua myös keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista. Musiikki on luonteeltaan syvädialogista, sillä musiikki ohittaa monet kognitiiviset tai muut esteemme, ja tavoittaa mielen/tajunnan tiedostamattomat kerrostumat, joissa emootiot ja uskomuksen piileksivät.
Keskustelin kerran Niemelän Sepon kanssa siitä, miklsi opintopiiri ei ole juurtunut Suomeen niinkuin läntisen naapurimme maaperään. Seppo suhtautui aika kriittisesti Aulis Alasen diktomiseen ajatteluun, jossa on edistävä ja viihdyttävä sivistystyö – miksi opintopiiri on ”edistävä” eli progressiivinen vain jos sillä on vahva opinnollinen/yhteiskunnallinen otsikko? Miksi ”viihdyttävä” opintopiiri ei ole yhdenvertainen suhteessa ”edistävään” opintopiiriin? – näin Seppo tuumaili.
Opintopiiri on universaalinen yhteisöllisyyden ilmiö, persoonallisen kansalaisuuden rakentaja, ekososiaalinen konstruktio joka pulpahtaa esille ympäri yhteistä planeettaamme, vaikka emme kutsuisikaan sitä opintopiiriksi. Itse olen mukana Tee & teologia-opintopiirissä, jossa olemme ruotineet Trumpin Amerikkaa ja polarisaatiokehitystä paljon enemmän kuin itse otsikko lupailee. Oli otsikko mikä tahansa – opintopiiri on viihdyttävän edistävä, no matter what!

Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat päivitykset

SVV-yhteistyöohjelman joulutervehdys15.12.2022
Kukka-Maaria Vuorikoski: Tutkimuksellisen yhteistyön avulla kehitetään parempaa tulevaisuutta 14.12.2022
Pro gradu -tutkielma kansalaisopiston kuvataidekurssin hyvinvointivaikutuksista12.12.2022
Mia Turpeinen: Tiedettä yleistajuistava sivistystyö hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa7.12.2022
Hanna Pulkkinen: Kulttuuriharrastus vahvistaa hyvinvointia22.11.2022
Hanna Väätäinen: Tehokkaasti kieli haltuun ja sitten alkaa elämä? Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen aikuisena on kokonaisvaltainen elämänmullistus8.11.2022

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Tutkimus- ja julkaisuportaaleja

  • SVV-opinnäytetori
  • Nordic database of researchers in folkbildning
  • MAPPA-materiaalipankki kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen

Tiedelehdet

  • Aikuiskasvatus-verkkolehti
  • Kasvatus ja aika
  • RELA – European Journal for Research on the Education and Learning of Adults

Päätöksenteko ja koulutuspolitiikka

  • OKM:n julkaisut
  • OPH:n tilastot ja julkaisut
  • Sitra
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusivusto

Vapaan sivistystyön toimijoiden julkaisuja

  • Bildningsalliansen
  • Demokraattinen Sivistysliitto
  • Kansalaisfoorumi
  • Kansalaisopistojen liitto
  • Kansanopistoyhdistys
  • Kansan Sivistystyön Liitto
  • Kansanvalistusseura
  • Maaseudun Sivistysliitto
  • Opintokeskus Sivis
  • Opintokeskus Visio
  • Sivistys.fi
  • STEP-opintokeskus
  • Svenska Folkskolans Vänner
  • Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto -opintokeskus
  • Työväen Sivistysliiton Aikamerkki-julkaisu
  • Vapaa sivistystyö ry

Yliopistojen tietokantoja

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin yliopisto
  • Oulun yliopisto
  • Taideyliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Åbo Akademi

Oikopolut

  • Uutiskirjeet
  • Tutkimustyöpajat
  • SVV-julkaisut
  • Tutkimuskoosteet
  • Keskustelutilaisuudet
  • Yleistajuistaminen
    • Tutkimusta yleistajuisesti