Satu Heimo: Laulu sivistyksen ja rauhan siltana
Voisiko musiikki toimia siltana maailmanrauhaan? Mitä siihen tarvittaisiin?
Heidi Simppala & Niina Vuori: Kunta olemme me
Yksilön kasvu tapahtuu yhteisöissä ja yhteisöllisesti. Vapaa sivistystyö voi olla kunnan kumppani, kun kuntalaisia kannustetaan osallisuuteen luovasti ja innostavasti.
Uwe Gartenschlaeger: Old wine in new bottles – Why do we find “Bildung” so interesting right now?
Adult learning and education organisations should focus more on teaching empathy and ethical issues. The concept of “Bildung” does not save the world, but the old and new ideas conveyed by the terminology are extremely important inspiration for the current debate on the role of adult education.
Tarja Hooli: Eihän tämä nyt ole mitään, tämmöistä vain
Jo olemassa oleva osaaminen on perustana uuden oppimiselle ja sen tunnistaminen voi tapahtua yhdessä. Meillä jokaisella on osaamista, josta voimme olla ylpeitä.
Mikko Lehtonen: Myöntäisimmekö rahoitusta sivistyksen edistämisestä?
Valtionavustukset ovat tehokas keino kehittää ja muuttaa yhteiskuntaa. Mitä tapahtuisi, jos rahoituksen yhtenä, yhteisenä perusteena olisi sivistyksen edistäminen?
SVV-yhteistyöohjelman uutiskirje 16.3.2022
Tässä uutiskirjeessä Sivistystori-blogin aiempia tekstejä, ELM-lehti ja tervehdys Kiovasta, Aikuiskasvatuksen julkkarit, Pöhinää Pirkanmaalla, väitöstilaisuus ja tutkimustapahtumia Suomessa ja ulkomailla, sekä EAEA:n uutisia.
Anna Kirstinä: Laadukasta sivistystyötä vai sivistystä demokratian puolesta?
Vapaa sivistystyö on rokote antidemokraattisia voimia vastaan. Sivistyspedagogiikka ja ihmiskäsityksemme ovat käytäntöön sovellettua demokratiaa, sillä ne rohkaisevat ihmisiä osallisuuteen. Aktiivisen kansalaisuuden ja yksilöllisen maailmankuvan löytämisprosessia on siksi turha yrittää mitata.
Leea Keto: Luottaisitko sinä yhteisöagenttiin?
Luottamus on yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Yhteisöprojektit voisivat olla vapaan sivistystyön tulevaisuuden toimintamalli – tapa saattaa erilaisia ihmisiä yhteen ja opettaa luottamusta arjessa ilman tietoista ja tavoitteellista opiskelua.
Uutiskirje, tammikuu 2022
Hyvää uutta vuotta kaikille vapaan sivistystyön ja tutkimuksen ystäville! Tässä tuhti tieto- ja lukupaketti heti vuoden alkuun.
Jyri Manninen: Oppija oppii oppimalla
Oppimista koskevien termien ja anglismien löperö käyttö vaikeuttaa monimutkaisen kasvatustieteellisen ilmiön ymmärtämistä, ja siten myös kasvatusalan keskusteluja ja kehittämistä.
Nina Hjelt: Mikä sivistyksen tasa-arvo?
Sivistyksen tasa-arvo moninäkökulmaisessa ja -arvoisessa Suomessa toteutuu rakenteellisia esteitä ja syrjintää purkamalla sekä aktiivisen etsivän tai hakevan työn avulla. Ajattelua tulisi avartaa ja sivistyskeskustelua laajentaa.
Johanna Kallio: Iduista versoiksi – ajatuksia itsen kasvattamisesta ekokriisien ajassa
Ihminen on kuin verso – kasvava, arvoihin juurtuva, kommunikoiva ja toisiin vaikuttava olento. Jotta verso kasvaisi, juuret tarvitsevat uusia ravinteita. Niitä täytyy itsekasvattaa.
Björn Wallén: Kasvatus ja syväsivistys elonkehän kiertotaloudessa
Syväekologisuuden ja syväsivistyksen välillä on vahvaa vastaavuutta. Tällä vuosituhannella kerrotaan sivistystarinaa, jossa luonto ja kulttuuri sulautuvat yhteen.
Anni Holopainen: Aikuisten perusopetus – Vapaan sivistystyön hybridi kameleontti
Miten aikuisten perusopetus, tutkintotavoitteinen ja joskus viranomaisten velvoittama yleissivistävä koulutus, sopii vapaan sivistystyön ihanteisiin?
Sini Teräsahde: Anteeksi, olisiko teillä hetki aikaa ajatella sivistystä?
Sosiaalinen media voi rohkaista sivistyskäsitysten jakamiseen. Kiteytys sivistyksestä vapauksina ja vastuina puhuu omaehtoisen kasvun ja kunnioituksesta kumpuavien käytännön tekojen puolesta.
Tiia Kontkanen: Mitä tarkoitat osaamisella, vapaa sivistystyö?
Vapaan sivistystyön määritelmä osaamiselle on nyt kapea ja yksipuolinen. Onko meillä aikaa pysähtyä, miettiä ja keskustella siitä, mitä osaaminen meille tarkoittaa?
Jonas Ahlskog: Skall bildningen stärka eller utmana vår identitet?
Vi blir aldrig människor enbart för oss själva, utan i relation till andra. I gemensam verksamhet med andra kan vår identitet bli provisoriskt och öppet.