Perinteinen vapaan sivistystyön tutkimustyöpaja järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä 31.8.2018 osana valtakunnallisia Vapaan sivistystyön päiviä. SVV-ohjelman vastuutahot ovat järjestäneet tapaamisia vapaasta sivistystyöstä tutkimusta tekeville ja tutkimuksesta kiinnostuneille jo vuodesta 2012. Työpaja on tuonut yhteen vapaan sivistystyön tutkijoita, väitöskirjatutkimuksen ja pro gradu -tutkielmien tekijöitä eri yliopistoista. Järjestettynä vapaan sivistystyön toimialan tilaisuuksien yhteyteen työpaja on tarjonnut oivan mahdollisuuden tutkimuksen ja käytännön vuoropuheluun, joka on myös koko SVV-ohjelman keskeinen tavoite.  Tänä vuonna työpajaa vetivät professori Anja Heikkinen Tampereen yliopistosta ja SVV-koordinaattori Sini Teräsahde.

Tampereella pidettiin 6.4.2018 SVV-aluetoimintaan lukeutuva vapaan sivistystyön tutkimuksen työpaja, jossa vapaan sivistystyön aiheista opinnäytetutkimuksiaan tekevät, professori Anja Heikkisen ohjaamat tohtori- ja maisteriopiskelijat esittelivät tutkimuksiaan ja alustivat keskusteluja. Tilaisuus oli avoinna kaikille vapaan sivistystyön toimijoille ja tavoitteen oli vastavuoroinen dialogi, joka myös auttaa ja kannustaa tutkimuksen tekijöitä työssään eteenpäin. 

MEDIATIEDOTE
26.1.2018
Åbo Akademi
Väitös


KM Annika Pastuhovin väitöskirja aikuiskasvatustieteen alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnassa perjantaina 2.2.2018.

Väitöskirjan otsikkona on Att vara och agera medborgare. En etnografisk studie i folkbildande praktiker .

Aikuisten vapaan ja vapaaehtoisen opiskelun ajatellaan tukevan arjen kansalaisuutta. Esimerkiksi kansalaisopistojen kursseilla oletetaan tapahtuvan näin, kun osallistujat voivat kehittää itseään, omaehtoisesti yhdessä toistensa kanssa. Etsimällä yhdessä tietoa ja vaihtamalla kokemuksia osallistujille mahdollistuu sekä ymmärtää että muuttaa elämäänsä ja sen ehtoja.

Väitöskirjassa kysytään, miten nämä vapaan sivistystyön demokraattiset ideaalit, kuten vapaus ja tasa-arvo, toteutuvat sivistystyön toiminnassa kansalaisuutena osallistujanäkökulmasta? Analyysissa pureudutaan osallistumiseen kansalaisena olemisena ja toimimisena – osallisuuden tuntemisena ja opintojensa kautta toimimisena. 

Tutkimus kohdistui aikuisten englanninkielen suullisen taidon kehittymiseen ja ammattikorkeakoulun kieltenopettajan ammatilliseen kehittymiseen opettajauran viimeisenä vuosikymmenenä. Tutkimusympäristöinä olivat vapaan sivistystyön piirissä toteutetut kaksi rinnakkaista englanninkurssia ja ammattikorkeakoulu, tutkijan vakinainen työpaikka.  Tutkimusmateriaalina koskien aikuisten englannin taidon kehittymistä olivat välittömästi kurssien jälkeen ja vuoden kuluttua niiden päättymisestä toteutetut opiskelijahaastattelut sekä opettajan kurssipäiväkirjat. Tutkimusmateriaalina opettajana kehittymiseen olivat näiden materiaalien lisäksi ammattikorkeakoulussa kirjoitetut opettajan päiväkirjat ja muut muistiinpanot.

Kokemus kansalaisopiston kädentaitojen opettamisesta ja opiskelusta kansalaisopistossa olivat taustalla, kun lähdin tekemään tutkimusta Ahjolan kansalaisopiston Jopeko-hankkeesta Tampereella. Tutkimuksenteko antoi minulle tilaisuuden tutustua maahanmuuttajien koulutukseen ja aikuisten perusopetukseen. Ahjola tarjosi myös mahdollisuuden yliopistoharjoittelulle ja tutustumisen kansalaisopiston kurssisuunnitteluun käytännössä.

30/39