Yksilön kasvu tapahtuu yhteisöissä ja yhteisöllisesti. Vapaa sivistystyö voi olla kunnan kumppani, kun kuntalaisia kannustetaan osallisuuteen luovasti ja innostavasti.

Adult learning and education organisations should focus more on teaching empathy and ethical issues. The concept of “Bildung” does not save the world, but the old and new ideas conveyed by the terminology are extremely important inspiration for the current debate on the role of adult education.

Jo olemassa oleva osaaminen on perustana uuden oppimiselle ja sen tunnistaminen voi tapahtua yhdessä. Meillä jokaisella on osaamista, josta voimme olla ylpeitä.

Valtionavustukset ovat tehokas keino kehittää ja muuttaa yhteiskuntaa. Mitä tapahtuisi, jos rahoituksen yhtenä, yhteisenä perusteena olisi sivistyksen edistäminen?

Suomen digiosaaminen ja digitalisaatio on kansainvälisesti johtavassa asemassa, mutta kaikki eivät pysy digitaalisessa muutoksessa mukana. Osa kansalaisjärjestöistä joutui korona-aikana keskeyttämään toimintansa osaamisen, laitteiden ja resurssien puutteen vuoksi.

Vapaa sivistystyö on rokote antidemokraattisia voimia vastaan. Sivistyspedagogiikka ja ihmiskäsityksemme ovat käytäntöön sovellettua demokratiaa, sillä ne rohkaisevat ihmisiä osallisuuteen. Aktiivisen kansalaisuuden ja yksilöllisen maailmankuvan löytämisprosessia on siksi turha yrittää mitata.

Tutkimuksen ei tarvitse olla vain tutkijoiden puuhastelua. Yhteistutkimus voi edistää eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja lisätä osapuolien itseymmärrystä, vaikka se vaatiikin tavallista enemmän yhteistä neuvonpitoa.

Luottamus on yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Yhteisöprojektit voisivat olla vapaan sivistystyön tulevaisuuden toimintamalli – tapa saattaa erilaisia ihmisiä yhteen ja opettaa luottamusta arjessa ilman tietoista ja tavoitteellista opiskelua.

Hallinta, valta ja rahoitus kietoutuvat yhteen, mutta niistä keskusteleminen on joskus haastavaa. Kuitenkin juuri siksi niistä pitäisi puhua. Mihin suuntaan vapaata sivistystyötä ohjataan – mitä kuuluu vapaan sivistystyön hallinnalle, vallalle ja rahoitukselle?

Oppimista koskevien termien ja anglismien löperö käyttö vaikeuttaa monimutkaisen kasvatustieteellisen ilmiön ymmärtämistä, ja siten myös kasvatusalan keskusteluja ja kehittämistä.

Sivistyksen tasa-arvo moninäkökulmaisessa ja -arvoisessa Suomessa toteutuu rakenteellisia esteitä ja syrjintää purkamalla sekä aktiivisen etsivän tai hakevan työn avulla. Ajattelua tulisi avartaa ja sivistyskeskustelua laajentaa.

Suomen ja Singaporen välillä on yhtäläisyyksiä ja eroja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Tietoa koulutuspoliittisesta rahajaosta tulisi avoimemmin olla saatavilla, sillä leikkaukset vaikuttavat koulutuspalveluiden laatuun ja siten myös vapaan sivistystyön tavoitteiden saavuttamiseen.

Ihminen on kuin verso – kasvava, arvoihin juurtuva, kommunikoiva ja toisiin vaikuttava olento. Jotta verso kasvaisi, juuret tarvitsevat uusia ravinteita. Niitä täytyy itsekasvattaa.

Syväekologisuuden ja syväsivistyksen välillä on vahvaa vastaavuutta. Tällä vuosituhannella kerrotaan sivistystarinaa, jossa luonto ja kulttuuri sulautuvat yhteen.

Miten aikuisten perusopetus, tutkintotavoitteinen ja joskus viranomaisten velvoittama yleissivistävä koulutus, sopii vapaan sivistystyön ihanteisiin?

45/63