Tutkimuksen ei tarvitse olla vain tutkijoiden puuhastelua. Yhteistutkimus voi edistää eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja lisätä osapuolien itseymmärrystä, vaikka se vaatiikin tavallista enemmän yhteistä neuvonpitoa.

Luottamus on yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Yhteisöprojektit voisivat olla vapaan sivistystyön tulevaisuuden toimintamalli – tapa saattaa erilaisia ihmisiä yhteen ja opettaa luottamusta arjessa ilman tietoista ja tavoitteellista opiskelua.

Hallinta, valta ja rahoitus kietoutuvat yhteen, mutta niistä keskusteleminen on joskus haastavaa. Kuitenkin juuri siksi niistä pitäisi puhua. Mihin suuntaan vapaata sivistystyötä ohjataan – mitä kuuluu vapaan sivistystyön hallinnalle, vallalle ja rahoitukselle?

Oppimista koskevien termien ja anglismien löperö käyttö vaikeuttaa monimutkaisen kasvatustieteellisen ilmiön ymmärtämistä, ja siten myös kasvatusalan keskusteluja ja kehittämistä.

Sivistyksen tasa-arvo moninäkökulmaisessa ja -arvoisessa Suomessa toteutuu rakenteellisia esteitä ja syrjintää purkamalla sekä aktiivisen etsivän tai hakevan työn avulla. Ajattelua tulisi avartaa ja sivistyskeskustelua laajentaa.

Suomen ja Singaporen välillä on yhtäläisyyksiä ja eroja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Tietoa koulutuspoliittisesta rahajaosta tulisi avoimemmin olla saatavilla, sillä leikkaukset vaikuttavat koulutuspalveluiden laatuun ja siten myös vapaan sivistystyön tavoitteiden saavuttamiseen.

Ihminen on kuin verso – kasvava, arvoihin juurtuva, kommunikoiva ja toisiin vaikuttava olento. Jotta verso kasvaisi, juuret tarvitsevat uusia ravinteita. Niitä täytyy itsekasvattaa.

Syväekologisuuden ja syväsivistyksen välillä on vahvaa vastaavuutta. Tällä vuosituhannella kerrotaan sivistystarinaa, jossa luonto ja kulttuuri sulautuvat yhteen.

Miten aikuisten perusopetus, tutkintotavoitteinen ja joskus viranomaisten velvoittama yleissivistävä koulutus, sopii vapaan sivistystyön ihanteisiin?

Sosiaalinen media voi rohkaista sivistyskäsitysten jakamiseen. Kiteytys sivistyksestä vapauksina ja vastuina puhuu omaehtoisen kasvun ja kunnioituksesta kumpuavien käytännön tekojen puolesta.

Vapaan sivistystyön määritelmä osaamiselle on nyt kapea ja yksipuolinen. Onko meillä aikaa pysähtyä, miettiä ja keskustella siitä, mitä osaaminen meille tarkoittaa?

Vi blir aldrig människor enbart för oss själva, utan i relation till andra. I gemensam verksamhet med andra kan vår identitet bli provisoriskt och öppet.

Vapaan sivistystyön vapaus mahdollistaa ihmisen sisäisen hyväksynnän ja voimaantumisen syväsivistyksen elävän vuorovaikutuksen prosessissa.

Vapaaehtoistyöhön osallistuminen kasautuu. Henkilökohtaisten kutsujen ja kohtaamisten kautta myös omista kyvyistään epävarmat saataisiin innostettua mukaan.

Keskusteluiden yleistajuisuus ja dialogisuus sekä tutkimusyhteistyö voisivat edistää sivistyskeskusteluista ulossuljettujen kuulluksi tulemista.

45/60